Ihmisen toiminta turvallisuudessa ja inhimilliset tekijät

Tärkeä osa modernia turvallisuusajattelua ja turvallisuusosaamista on ymmärtää ihmisen toimintaa ja miten se vaikuttaa työssä onnistumiseen. Ihmisen toimintaa turvallisuudessa voi jäsentää inhimilliset tekijät -näkökulman (Human Factors, HF) kautta.
Rahtilaiva, rekka, kuljettaja ja satamatyöntekijä satamassa.

Keskeistä on ymmärtää, miten inhimillisten tekijöiden kokonaisuus vaikuttaa työn sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Inhimillisillä tekijöillä ei tarkoiteta yksilön ominaisuuksia tai yksilön tekemiä virheitä vaan laajemmin ihmisten toimintaa, työn ja työympäristöjen piirteitä, ryhmien ja tiimien toimintaa sekä organisaatiotason tekijöitä. Inhimillisten tekijöiden huomiointi ja hallinta edellyttää, että näihin eri tasoihin ja näkökulmiin liittyviä asioita opitaan tunnistamaan ja tarkastelemaan sekä erikseen että kytköksissä toisiinsa. 

Inhimillisillä tekijöillä tarkoitetaan yksilön, ryhmän, työn ja organisaation toiminnassa ilmeneviä tekijöitä, jotka voivat joko heikentää tai vahvistaa turvallisuutta, terveyttä ja työn sujuvuutta.

Inhimilliset tekijät (Human Factors, HF) on monitieteinen tieteenala. Turvallisuustyössä sitä voidaan kuvata kuitenkin myös ajattelutapana, jota voidaan toteuttaa käytännön työkalujen ja käytäntöjen avulla. Nykyään aihealuetta sovelletaan vaaratilanteiden ja tapaturmien analysoinnin lisäksi normaalitoiminnan kehittämiseen ja ennakoivaan turvallisuustyöhön, kuten työn kehittämiseen sekä turvallisuuskulttuurin luomiseen. Näkökulma voi auttaa esimerkiksi esimiehiä ja työn suunnittelijoita ja koko henkilöstöä jäsentämään ja tunnistamaan, millaiset erilaiset tekijät voivat vaikuttaa työssä onnistumiseen ja turvallisuuden varmistamiseen.

HF-Tool™-mallia on hyödynnetty sekä ajattelumallina että konkreettisena työkaluna inhimillisten tekijöiden huomioinnissa. Sen avulla voi konkretisoida ja jäsentää sitä, mitä turvallisuuden toteutumiseen vaikuttavat inhimilliset tekijät ovat. HF-Tool™ -mallin tavoitteena on

  • jäsentää inhimillisten tekijöiden aihepiiriä kokonaisvaltaisesti
  • sanoittaa ihmisen toimintaa monipuolisesti 
  • nostaa esille ihmisen toiminnan toimivia ja positiivisia puolia 
  • kehittää henkilöstön osaamista aihepiirissä.

Olennaista inhimillisten tekijöiden näkökulman soveltamisessa työpaikkojen käytäntöön on, että työtään tekevät henkilöt itse osallistuvat kehittämiseen, koska he tuntevat työnsä ja sen kehittämistarpeet käytännössä.

Aihepiiriä käsittelevät oppaat ja oppimateriaalit: 

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Anna-Maria Teperi

Anna-Maria Teperi

tutkimusprofessori
Sähköpostiosoite
anna-maria.teperi [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2371

Aihepiiriin liittyvät aiemmat hankkeet

Aihepiirissä aiemmin toteutettujen hankkeiden tuloksia on lyhyesti kuvattu seuraavassa:

Merenkulun turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen – parempaa turvallisuutta inhimillisten tekijöiden hallinnalla (SeaSafety 2015-2016) 

Hankkeessa arvioitiin ja kehitettiin merenkulun turvallisuutta erityisesti turvallisuuskulttuurin ja inhimillisten tekijöiden näkökulmasta. Hankkeeseen osallistui kahdeksan merenkulun organisaatiota varustamoista viranomaiseen. Merenkulun turvallisuuskulttuuria arvioitiin kyselyin (NOSACQ), haastatteluin, interventiomateriaalien sekä dokumenttianalyysin avulla. Organisaatioiden kanssa myös testattiin turvallisuutta edistäviä malleja ja työkaluja (Turvallisuusjohtamisen työkalu, HF Tool™ ja Henkisen ensiavun malli), arvioiden näiden käyttöarvoa ja sovellettavuutta merenkulkuun. 

Hankkeen tuloksista on raportoitu:

Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Applying a HF tool to learn and analyse human contribution to nuclear safety – HUMTOOL (2015-2018)

HUMTOOL- hanke oli osa SAFIR2018- ydinturvallisuuden nelivuotista tutkimusohjelmaa. Tutkimuksessa muokattiin aiemmin lennonvarmistuksen turvallisuuspoikkeamien analysoinnissa käytetty inhimillisten tekijöiden työkalu (HF Tool; Teperi, Leppänen, Norros, 2015) ydinvoimatuotantoon sopivaksi. Työkalun käyttöä testattiin käyttötapahtumien analysoinnissa ja niistä oppimisessa kahden ydinvoimalaitoksen turvallisuusasiantuntijoiden kanssa. Työkalu todettiin helpoksi omaksua ja käyttää, vaikka se perustuikin teoreettiseen käsitteistöön. Työkalun avulla käyttötapahtumien tutkinnassa opittiin aiempaa paremmin ottamaan huomioon onnistumisia sekä toiminnan kokonaisuutta. Lisäksi tapahtumia opittiin analysoimaan aiempaa syvällisemmin.