Kuumassa työskentely

Kuumatyö tarkoittaa työskentelyä tilassa, jossa ilman lämpötila on enemmän kuin 28 astetta. Kuumassa työskentely on haitallista työntekijän terveydelle ja työn turvallisuudelle. Suomessa kuumatyötä tekee säännöllisesti noin 80 000–100 000 henkilöä. Lisäksi ajoittain kuumalle altistuu työssään noin 600 000 työntekijää. Kuumuuteen onkin syytä varautua työpaikoilla, koska ilmastonmuutos lisää kuumia lämpötiloja ja työn tekemistä kuumassa.

Miten tauottaa kuumassa työskentelyä?

Monissa töissä altistutaan kuumille lämpötiloille ympäri vuoden, esimerkiksi leipomossa tai monissa teollisuuden töissä. Lisäksi pitkät hellejaksot lisääntyvät tulevaisuudessa ja kuumatyötä tekevien määrä Suomessa kasvaa. 

Ota käyttöön uudet suositukset kuumassa työskentelyyn! Löydät alta ohjeita siihen, miten Suomen ilmastoon tottuneen henkilön tulisi tauottaa kuumassa työskentelyä. Suositukset on suunnattu kuumatyön tekijöille ja työsuojelulle sekä esihenkilöiden työn tueksi. Voit tulostaa ohjeet itsellesi suomeksi ja englanniksi.

Mitä on kuumatyö?

Monia eri töitä tehdään kuumassa. Asfaltti- ja kattotyöntekijät altistuvat kesällä ulkotöissä kovalle kuumuudelle. Myös muissa ulkotöissä suojavarusteet ja raskas työ voivat kesällä kuumentaa työntekijöitä, myös leutoina päivinä ja viileässä ympäristössä. Kuumuus voi haitata joissakin töissä myös talvella. Erityisesti silloin, kun työskennellään työtilassa, jossa on tehokkaasti lämpöä tuottavia työvälineitä kuten uuneja.

Kuiva kuumuus on ongelma muun muassa sulatus- ja valutyössä sekä lämpökäsittelyssä. Lisäksi metalliteollisuuden takomisessa ja valssauksessa sekä joissakin lasi- ja keraamisen teollisuuden töissä altistutaan kuivalle kuumuudelle. Kostealle kuumuudelle altistuvat puolestaan henkilöt, jotka työskentelevät keittiössä, pesulassa ja leipomossa. Myös ajoneuvojen ja koneiden ohjaamot voivat kuumentua, jos niissä ei ole riittävää ilmastointia. 

Mitkä asiat kuormittavat kuumassa työskentelyssä?

  • korkea ilman lämpötila ja kosteus
  • fyysisesti raskas työ
  • työskentely auringonpaisteessa
  • vähäinen nesteen juominen
  • huonosti hengittävä suojavarustus tai työhön huonosti soveltuvat vaatteet.

Elimistö varoittaa kuumasta. Kuormittumisen ensioireita ovat runsas hikoilu, päänsärky, heikkous, väsymys, pahoinvointi ja janon tunne.

Kuumatyön haitat

Kuumassa sydän joutuu koville ja elimistöä uhkaa kuivuminen

Sydämen kuormitus kasvaa, kun henkilö työskentelee kuumassa lämpötilassa. Se johtuu siitä, verenkierto tehostuu, ja happea kulkeutuu työskenteleville lihaksille. Lisäksi ylimääräistä lämpöä siirtyy kehon sisäosista iholle elimistön viilentämiseksi. Tämä lisää sydämen kuormitusta erityisesti raskaassa kuumatyössä. Samalla lihasten verenkierto voi vähentyä, ja lihakset väsyvät nopeammin. Kuumuus voi myös heikentää keskushermoston toimintaa, tarkkaavaisuutta, päätöksentekokykyä ja tasapainoa, mikä lisää uupumusta ja riskiä kaatua tai aiheuttaa tapaturma.

Kovassa kuumuudessa elimistö poistaa lämpöä hikoilemalla. Kuumaan tottunut työntekijä hikoilee noin 600–1000 grammaa tunnissa. Runsas hikoilu kuitenkin horjuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoa. Jos menetettyä nestettä ei korvata juomalla, elimistö kuivuu. Jo janon tunne on merkki elimistön nestevajeesta. Kehon kuivuminen kuormittaa lisäksi verenkiertoa, nostaa elimistön lämpötilaa ja lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä. 

Kuuman muita terveyshaittoja

Runsas hikoilu kuumassa ärsyttää myös ihoa ja altistaa erilaisille ihomuutoksille ja -sairauksille. Elimistön nestetasapainoon vaikuttavan hormonitoiminnan muuttuminen kuumassa voi lisäksi aiheuttaa jalkojen turvotusta. ylipaino ja korkea verenpaine lisäävät turvotusta käsissä ja alaraajoissa. Jos ulkotöitä tehdään suorassa auringonpaisteessa eikä ihoa suojata auringon valolta, iho altistuu auringon UV-säteilylle ja palovammoille.

Kuumuus voi aiheuttaa sairastumisia

  • Auringonpistoksen syntyy päähän ja niskaan kohdistuvasta voimakkaasta lämpösäteilystä.
  • Lämpöpyörtyminen aiheutuu pinta- ja ääreisverenkierron voimakkaasta vilkastumisesta, joka jättää aivot hetkellisesti ilman riittävää verenkiertoa.
  • Lämpökouristukset ovat kivuliaita käsivarren, jalka- ja vatsalihasten kouristuksia. Ne ovat tavallisia kuumatyöntekijällä, joka juo runsaasti vettä ja syö vähäsuolaista ruokaa. Kouristukset ennakoivat usein lämpöuupumista.
  • Lämpöuupumisen aiheuttaa monta tuntia kestävä työskentely ja hikoilu kuumassa. Se horjuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoa.
  • Lämpöhalvauksessa elimistön lämmönsäätelyjärjestelmä ylikuormittuu tai sen toiminta häiriintyy. Lämpöhalvaus on hengenvaarallinen.
-

Miten hallita kuumatyön haittoja?

Totuttele kuumaan vähitellen. Ensimmäiset päivät helteellä ovat vaikeimmat. Elimistö sopeutuu lämpöön noin kahdessa viikossa.

Juo riittävästi. Juo vettä jo ennen töiden alkua. 

  • Kun teet fyysistä työtä kuumassa, juo kerralla 1,5–2,5 desilitraa, kolme tai neljä kertaa tunnissa. 
  • Kun teet kevyttä työtä, juo silloinkin säännöllisesti, mutta älä juo liikaa.  
  • Kun kuumassa lämpötilassa työskennellään vain lyhyen aikaa, vesi riittää korvaamaan nestevajeen. 
  • Kun lämmössä työskennellään pidempään ja/tai kovemmin energiaa ja suoloja sisältävät urheilujuomat tai vichyvesi ovat hyviä vaihtoehtoja juomiksi. 

Tauota työtä helteellä sen mukaan kuinka raskasta työtä tehdään.

  • Kun kuumassa tehdään fyysistä työtä, taukoja täytyy pitää useammin. Tauon pituus riippuu siitä, kuinka kuumassa työskennellään ja kuinka raskasta työ on.
  • Vietä tauot mieluiten viileässä sisätilassa. Jos se ei ole mahdollista, mene tauon ajaksi varjoon. 
  • Vältä suoraa auringonpaahdetta ja käytä taukosi lepäämiseen.

Pukeudu työn mukaan. 

  • Ota huomioon työturvallisuuden vaatimukset. 
  • Suojaa ihosi auringon ultraviolettisäteilyltä. Suojaa myös pää. 
  • Suojakypärässä on hyvä olla tuuletusaukot.

Käytä työhön sopivia tapoja jäähdyttää kehoa. Lämpökuormitusta vähentävät esimerkiksi tuulettimet ja ilmastointilaitteet, läpiveto, käynti viileässä suihkussa, oleskelu ilmastoidussa autossa sekä viilentävien ja tuulettavien asujen käyttö.

Syö monipuolisesti. Vaikka nälän tunne on kuumalla usein vähäisempi, elimistö tarvitsee energiaa helteelläkin. 

Tee fyysisesti raskaat työt päivän viileämpänä aikana aina, kun se on mahdollista.

Ota huomioon henkilönsuojainten lisäkuormitus kuumassa. 

  • Monet suojaimet estävät lämmön poistumisen hikoilemalla. Silloin lämpökuormitus voi kehittyä nopeasti. 
  • Pue vain välttämätön vaatetus suojavarusteiden alle.

Vähennä rasitusta muun muassa vähentämällä kantamuksia ja liiku rauhallisesti. Riisu henkilönsuojaimet tauon ajaksi.

Älä työskentele yksin kuumassa.

Opettele tunnistamaan kuumakuormittumisen oireet.

Käytä alkoholia vain maltillisesti. Alkoholi poistaa nestettä elimistöstä ja nostaa syketasoa myös levossa.

Anna elimistölle aikaa palautua yöllä. 

  • Viilennä makuuhuoneen lämpötilaa  ja käy viileässä suihkussa ennen nukkumaanmenoa. 
  • Yön aikana viilentynyt keho auttaa elimistöä palautumaan kuumakuormituksesta.

Tunne terveytesi. Jos olosi ei ole terve, keskeytä työ ja hakeudu lepoon tai tarvittaessa työterveyshuoltoon.

Huolehdi kunnostasi. 

Muista, että jotkut sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää lämmönsietoa

  • Jos sinulla on infektio tai vakavampi tulehdustauti, lämmönsäätely voi toipuessakin häiriintyä. 
  • Iho-, sydän- ja verisuonisairaudet sekä keskushermoston ja aineenvaihdunnan sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasvaivat, voivat altistaa lämpötasapainon pettämiselle kuumakuormituksissa.

Kuumatyö ei sovi kaikille

Kaikista ei ole työskentelemään kuumassa. On olemassa lämmönsietoa heikentäviä tai kuumassa lämpötilassa pahenevia kroonisia sairauksia, jotka lisäävät lämpöhalvauksen vaaraa. On myös otettava huomioon yksilön terveyden tila.

Jos henkilön elimistö lämpenee toistuvasti liikaa, hänen lämmönsietokykynsä heikkenee. Silloin riski sairastua uudelleen kuuman aiheuttamaan sairauteen kasvaa. 

Lämmönsietokykyä heikentävät:

  • hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet
  • hermojärjestelmän sairaudet
  • aineenvaihdunnan sairaudet
  • laaja-alaiset ihon sairaudet ja niiden lääkitys.

Kuumatyötä ei usein voi tehdä ollenkaan, jos henkilöllä on todettu sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta tai vaikea munuaissairaus.

Asiantuntijamme

Kirsi Jussila

Kirsi Jussila

erikoistutkija
Sähköpostiosoite
kirsi.jussila [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 6089
Henkilökuva Jutta Karkulehto

Jutta Karkulehto

tutkija
Sähköpostiosoite
jutta.karkulehto [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2795
Henkilökuva Satu Mänttäri.

Satu Mänttäri

johtava tutkija
Sähköpostiosoite
satu.manttari [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 6093

Avainsanat