Ohjelma

Suomen kestävän kasvun ohjelma – Työkykyohjelman laajennos (RRP)

Työkykyohjelman laajennoksen tavoitteena on työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi. Työterveyslaitos levittää Työkykyohjelman toimenpiteitä hyvinvointialueille muun muassa koulutusten, menetelmien ja suositusten avulla.
Kolme iloista työkaveria juttelee toimistossa

Aikataulu

1/2022–12/2024

Tavoitteet ja menetelmät

Työkykyohjelman laajennos on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelma rakentuu neljästä pilarista, joista Työkykyohjelman laajennos sijaitsee pilarissa kolme. 

Työterveyslaitoksen kokonaisuus sisältää kuusi osaprojektia, joilla jokaisella on oma tavoitteensa.

1. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen

Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen -projektissa kehitetään kaksi uutta työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutusta sote-keskusten johdolle ja perusterveydenhuollossa toimiville lääkäreille. Koulutuksissa käytetään pohjana Työterveyslaitoksessa kehitettyä Työkyvyn tuki -koulutusta.

Tavoitteenamme on kouluttaa projektin aikana 100 johtajaa ja 200 lääkäriä.

Lisätietoja projektipäällikkö Julia Anttilaiselta.

2. Työttömien ryhmävalmennuksen kehittäminen

Projektissa päivitetään työttömien työnhakuaktiivisuutta ja mielenterveyttä tukeva Työhön-menetelmä (JOBS).​ Koulutus on nimetty Taite-valmennukseksi. Menetelmän käyttöön koulutetaan 50–100 poikkihallinnollisesti (sotete) toimivaa työparia, esimerkiksi työkykykoordinaattori ja työhönvalmentaja.

Tavoitteenamme on jalkauttaa JOBS-valmennus osaksi työllisyyspalveluiden vakituista tarjontaa.

Lisätietoja projektipäällikkö Miia Wikströmiltä.

3. Työkykykoordinaattorikoulutuksen arviointi

Projektissa arvioidaan kahdeksassa ammattikorkeakoulussa järjestettävää työkykykoordinaattorikoulutusta, niiden yhdenmukaisuutta ja laatua. ​Teemme sähköisiä kyselyitä opiskelijoille sekä haastatteluita opiskelijoille ja kouluttajille. Pyrimme saamaan mukaan myös koulutukseen osallistuvien työpaikkojen tai asiakasyritysten edustajia.

Lisätietoja projektipäällikkö Ritva Horpulta.

4. Työttömien terveystarkastusten kehittäminen

Työttömien terveystarkastuksia kehitetään vahvistamalla ammattilaisten osaamista. Lisäksi kehitämme terveystarkastuksen sisältöä ja laatua.​ Projektissa laaditaan kansallisia suosituksia ja edistetään työttömien terveystarkastusten rakenteista kirjaamista ja tilastointia.​ Arvioimme myös työttömien terveystarkastusten ja -palvelujen toteutumista ja tuemme tiedotusta työttömien oikeudesta työttömien terveyspalveluun.​

Projekti toteutetaan yhdessä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kanssa.

Lisätietoja projektipäällikkö  Kirsi Lappalaiselta.

5. Digitaalisen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän kehittäminen

Projekti kehittää kansalliseen käyttöön digitaalisen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän. ​Uuden menetelmän avulla on tarkoitus tuottaa yhtenevää tietoa esimerkiksi työttömän väestön työ- ja toimintakyvystä. Menetelmän avulla eri viranomaiset (TE, sote, Kela) voivat hyödyntää asiakkaan tuottamaa työ- ja toimintakykytietoa.

Projektia vetää sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos toimivat projektissa asiantuntijoina.

Lisätietoja projektipäällikkö Erika Gröhniltä.

6. Tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa työkykyä ja työhön osallistumista koskevaa tietoa päätöksenteon tueksi erityisesti osatyökykyisyydestä ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien käytöstä. ​

Muodostamme tutkimuskokonaisuudessa arviointikehikon työhön osallistumisesta ja työkyvystä sekä työkyvyn tukeen liittyvistä palveluista ja etuuksista.​ Arviointikehikko operationalisoidaan osa-alueiden rekisteriaineistojen avulla (sisältää simuloinnin).​ Lähteenä on Työterveyslaitoksen hallinnoima ”Työkyvyn tila Suomessa” -rekisteriaineisto, jota päivitämme ja täydennämme.​

Tutkimuskokonaisuus tehdään yhdessä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kanssa.​

Lisätietoja projektipäällikkö Mikko Henrikssonilta.

Rahoitus

Työkykyohjelman laajennoksen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).