3. Miten tunnistan mielenterveyden riskejä?

Esimiehellä on roolistaan käsin erityinen mahdollisuus havainnoida työntekijöiden hyvinvointia ja sen riskejä. Lisäksi riskien tunnistamisessa voi hyödyntää erilaisia työkaluja, kuten lakisääteinen riskien arviointi, työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys ja henkilöstökyselyt. Myös sairauspoissaolojen kehitys ja työterveyshuoltoon keräytyvä tieto auttavat riskien tunnistamisessa.
Sisällysluettelo

Työssä ilmenevistä, mielenterveyteen kielteisesti vaikuttavista tekijöistä käytetään usein ilmausta psykososiaaliset kuormitustekijät. Nämä kuormitustekijät voivat liittyä työn sisältöön, työjärjestelyihin, tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Psykososiaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kielteisesti mielenterveyteen, ovat esimerkiksi liiallinen työkuorma, ristiriitaiset vaatimukset, eettinen kuormitus, työn yksitoikkoisuus tai väkivallan uhka. Työn muuttuessa myös mielenterveyden riskitekijät muuttuvat. Käynnissä olevaan työn murrokseen liittyy epävarmuutta, kovenevaa kilpailua asiakkaista ja markkinoista, sekä kiristyneitä osaamis- ja tehokkuusvaatimuksia.

Kaiken riskeistä saatavan tiedon hyödyntämisessä tärkeää on tunnistaa olennaisimmat kehittämiskohteet, tehdä konkreettinen suunnitelma toimenpiteistä ja seurata niiden toteutumista. Kokonaistilanteen arvioinnissa on tärkeää huomioida voimavaratekijöiden merkitys vaarojen ja kuormitustekijöiden rinnalla.

Psykososiaalisen kuormituksen arvioinnissa voi hyödyntää seuraavilla menetelmillä saatavaa tietoa:

Lisätietoa

Työterveyslaitoksen maksulliset menetelmät