3. Miten tunnistan mielenterveyden riskejä?

• Työpaikkaselvitys on esihenkilölle yksi keino tiedon saamiseksi psykososiaalisesta kuormituksesta. Työpaikkaselvityksen tekee työterveyshuolto. Työpaikkaselvitys perusselvityksenä tehdään aina kun työpaikka ja työterveyshuolto aloittavat yhteistyön, työn tai työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin.
• Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työtä ja työympäristöä riippumatta siitä, kuka työtä tekee.
• Työpaikkaselvityksen välineinä voivat olla työpaikkakäynnit, kyselyt ja keskustelu työstä ja työoloista sekä keskeisistä voimavara- ja kuormitustekijöistä.
• Työpaikkaselvitykset jaetaan laajuuden ja tarkkuuden mukaan perusselvityksiin ja suunnattuihin selvityksiin. Psykososiaalisten tekijöiden tulee olla mukana myös perusselvityksessä. Perusselvityksessä saatetaan havaita tarve selvittää psykososiaalisia tekijöitä tarkemmin, ja tehdä suunnattu työpaikkaselvitys.
• Perusselvityksen havaintojen lisäksi psykososiaalisiin tekijöihin suunnatun selvityksen taustalla voi olla esimerkiksi työterveyshuollossa havaittu stressioireiden runsas määrä tai työyhteisön pitkään jatkunut konfliktitilantilanne. Esihenkilönä voit olla työterveyshuoltoon yhteydessä mahdollisen suunnatun selvityksen tarpeesta.
• Työpaikkaselvitys on työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä ja työterveyshuolto tekee selvityksestä kirjallisen raportin, jossa kuvataan työstä tehdyt havainnot, terveydellisen merkityksen arvio ja merkitys työkyvylle sekä toimenpide-ehdotukset.
• Toimenpide-ehdotuksista kannattaa käydä keskustelua työpaikalla, esimerkiksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa järjestettävässä palautetilaisuudessa.

• henkilö voi saada tietoonsa kuormitustekijöitä myös työntekijän tekemän ilmoituksen tai selvityspyynnön kautta.
• Työntekijä voi ilmoittaa työnantajalleen työkuormituksestaan työsuojeluhallinnon lomakkeella. Esihenkilön velvollisuus on asiasta tiedon saatuaan selvittää asiaa ja antaa työntekijälle vastaus, mihin toimenpiteisiin hänen ilmoituksensa on johtanut.
• Työntekijällä on myös mahdollisuus pyytää perustellusta syystä työterveyshuollon tekemä arvio työkuormituksestaan. Työntekijä voi esittää pyynnön työterveyshuoltoon tai esihenkilölle.
• Perusteltu syy työterveyshuollon tekemään arvioon on se, että työ on jo aiheuttanut oireita. Jos esihenkilö vastaanottaa pyynnön, hänen tehtävänään on viedä asiaa eteenpäin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Prosessi voi käynnistyä myös työterveysneuvottelun kautta.

• Riskinarviointi on työpaikan lakisääteistä toimintaa (työturvallisuuslaki 738/2002).
• Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos niitä ei voida poistaa, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
• Työterveyshuolto osallistuu riskinarviointiin pyydettäessä. Koska työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys ja työturvallisuuslain mukainen riskinarviointi sisältävät samoja asioita, on voimavaroja säästävää tehdä ne samanaikaisesti.

• Systemaattisesti kerätty luotettava tieto, jota henkilöstökyselyt parhaimmillaan tuottavat, palvelee johtamista ja esihenkilön tiedon tarvetta monella tavalla. Se mahdollistaa yksiköiden toiminnan arvioimisen suhteessa muihin vastaavanlaisiin yksiköihin. Tiedon perusteella on mahdollista tunnistaa toiminnan ja työhyvinvoinnin vahvuuksia ja kipupisteitä.
• Pidemmällä aikavälillä kyselytieto tarjoaa mahdollisuuden yksikön toiminnan kehittymisen arviointiin sekä tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden tutkimiseen. Kun esihenkilö pohtii, kannattaako kyselyn toteuttamiseen lähteä, olennaisin kysymys on, miten kyselyn tuloksia aiotaan hyödyntää.

Esihenkilö voi saada tietoa psykososiaalisista riskeistä myös työsuojelun yhteistoiminnan kautta. Työsuojelun yhteistoiminta on työnajajan ja työntekijöiden yhteistä toimintaa terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi työssä. Yhteistoiminnassa työnantajaa edustaa työsuojelupäällikkö ja työntekijöitä heidän valitsemansa työsuojeluvaltuutetut.