3. Millaista on turvallisuutta tukeva ihmisten johtaminen?

Millainen ihmisten johtaminen luo turvallisuutta? Ohjaammeko ihmisten toimintaa liikaa ulkopuolelta? Olisiko meidän lisäksi hyvä ymmärtää, miten ihmiset kokevat työnsä tai miten ihmisten välinen vuorovaikutus toimii? Tämä osio johdattelee sinut ymmärtämään ihmislähtöistä turvallisuuden johtamista. Lisäksi saat käytännönläheisiä työkaluja organisaatiosi turvallisuuskulttuurin lähtötilanteen kartoittamiseen.

 

Turvallisuusjohtamisessa on pitkään käytetty erilaisia turvallisuuden hallintajärjestelmiä, kuten tarkastuksia ja tutkintoja, joissa organisaation toimintaa tarkastellaan ja ohjataan enemmänkin ulkopuolelta. Ihmisten omaa kokemusta ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen vaikutusta työn onnistumiseen on ollut haastavampaa tunnistaa. 

Turvallisuuteen voivat vaikuttaa piilossa olevat organisaation ja toimintaympäristön rakenteet, jotka ohjaavat käyttäytymistä. Näiden tiedostamiseksi tarvitaan ymmärrystä inhimillisten tekijöiden vaikutuksesta sekä systeemiälystä työssä, kuten kuvasimme sivuston aiemmissa osissa. Näitä näkökulmia yhdistetään tässä osiossa puhumalla ihmislähtöisestä turvallisuusjohtamisesta.

Onnistunut, turvallisuutta tukeva ihmisten johtaminen on tietoista, systemaattista ja aktiivista. Siinä osataan tarkastella toimintaa yksilön, työn, ryhmän ja organisaation kannalta. Tämän lisäksi osataan huomioida piilossa olevia kokemuksia ja vuorovaikutusta. Ihmislähtöinen turvallisuuden johtaminen ei ole yksin johdon tehtävä, vaan se koskee kaikkia organisaation jäseniä työntekijöistä johtoon.

Piirroskuva - Johtamisen kolmio

Muistilistat johdolle, esihenkilöille ja työntekijöille

Ylimmän johdon tehtävänä on huolehtia, että ihmisten toimintaa osataan tunnistaa ja jäsennellä osana kaikkea organisaation toimintaa, organisaation toiminnan eri tasoilla.  Johdon strategisen toiminnan aikajänne on noin 5–10 vuotta. 

 Ylimmän johdon muistilista:

  1. Ota ihmislähtöinen näkökulma mukaan strategiaan, esimerkiksi turvallisuusjohtamisen käsikirjaan sekä turvallisuusriskien hallintaan.
  2. Laadi yhteistyössä muiden johdon edustajien kanssa pitkän aikavälin suunnitelma, miten käytännössä varmistatte ihmislähtöisen johtamisen toteutumisen kautta organisaation. Hyödynnä tämän aineiston sivuja ”Ihmislähtöinen työturvallisuus” sekä ”Mitä on systeemiäly?”
  3. Hyödynnä tätä näkökulmaa myös omassa päätöksenteossasi.
  4. Edistä omalla toiminnallasi myönteistä ja rakentavaa vuorovaikutusta sekä yhteisen, monipuolisen kokonaiskuvan muodostumista kautta organisaation.

Esihenkilöt ovat avainasemassa uusien toimintatapojen ja ajattelutapojen edistäjinä ja toteuttajina.  He ohjaavat päivittäistä työtä ja suunnittelevat toimintaa noin 1–3 vuoden tähtäimellä. 

 Esihenkilön muistilista

  1. Vahvista tietoisuutta inhimillisten tekijöiden merkityksestä ja auta henkilöstöä huomaamaan, miten myös piilossa olevat kokemukselliset tekijät voivat vaikuttaa turvallisuuteen. 
  2. Tue avoimen, kannustavan ilmapiirin ja työskentelytapojen muodostumista. Kulje kentällä, kuuntele henkilöstön ajatuksia ja kokemuksia. Tue yhteistyötä ja varmista henkilöstön osaaminen ja työn hallinta.
  3. Arvioi, ovatko työprosessinne riittävän selkeitä ja ovatko ohjeet käyttäjäystävällisiä.
  4. Auta työyhteisöä näkemään toiminnan kokonaisuus sekä päivittäisissä tilanteissa että pitemmällä aikajänteellä.
  5. Kannusta henkilöstöä aktiivisuuteen oman työn ja työyhteisön kehittämisessä. Kuuntele henkilöstön toiveita, ehdotuksia ja palautetta avoimella mielellä.

Koko henkilöstön tehtävänä on omalta osaltaan vahvistaa ihmisten tarpeet ja kokemukset huomioon ottavan toiminnan toteutumista. Uusien työkalujen hyödyntäminen ja uuden ajattelutavan juurtuminen kaikkeen toimintaan tapahtuu vähitellen päivittäisessä arjen työssä.

 Työntekijän muistilista

  1. Huolehdi omasta työkyvystäsi ja hyvinvoinnistasi.
  2. Huomaa, miten oma toimintasi ja työyhteisön vuorovaikutuksen laatu vaikuttavat työyhteisöön ja ilmapiiriin. 
  3. Analysoi ja kehitä työprosesseja, ja ole avoin myös uusille näkökulmille.
  4. Pysähdy ajoittain tarkastelemaan työtäsi ja työyhteisöä. Mieti, miten voisit parantaa toimintaasi ja yhteistyötä muiden kanssa. Keskustelkaa tästä myös yhdessä tiimin tai työvuoron kesken. 
  5. Toimi rakentavasti ja ratkaisuhakuisesti, ja tunnista muutosten vaatima aikajänne.

Tehtävä: Tunnista työpaikkasi lähtötilanne pikakyselyn avulla

Kehittämisen pohjaksi on tärkeää saada käsitys nykytilanteesta, jotta kehittämistoimenpiteet voidaan kohdistaa tärkeimpiin asioihin matkalla kohti hyvää ihmisten johtamista. Alla on esitetty kaksi menetelmää nykytilanteen kartoittamiseksi, Inhimilliset tekijät -pikakysely sekä laajempi Inhimillisten tekijöiden hallinta -kysely työpaikalle.

Voit ladata alla olevan Inhimilliset tekijät -pikakyselyn ja pohtia sen avulla ihmisten johtamisen onnistumista työpaikkasi turvallisuuden kehittämisessä. Inhimillisten tekijöiden -pikakysely on suunnattu yksittäiselle työntekijälle ja se on kestoltaan lyhyt (enintään 3 minuuttia).

Tehtävä: Laajempi kartoitus – Inhimillisten tekijöiden hallinta

Voit myös toteuttaa koko henkilöstölle, tiimille tai työvuorolle suunnatun kyselyn hyödyntäen oheista kysymyspatteristoa. Tällöin saat tarkemman käsityksen organisaation tilanteesta ja tarvittavista kehittämisaskelista kohti inhimillisiä tekijöitä paremmin huomioivaa johtamista. Voit ladata kyselypohjan alta. 

Kysely voidaan toteuttaa lähtölaukauksena ja alkuarviointina organisaation toteuttamalle kehittämisprosessille. Sitä voidaan käyttää myös muutoksen seurantaan toistamalla kysely tai osa siitä määräajoin. Kysymyksiä voi myös liittää muihin työpaikalla tehtäviin kyselyihin.

Laadi kehittämissuunnitelma

Kun työpaikalla on syntynyt yleiskuva, esimerkiksi edellä olevaa kyselyä hyödyntäen, voidaan Ihmislähtöisempää turvallisuusajattelua lähteä kehittämään tällä oppimateriaalisivustolla esiteltyjen käytännön keinojen avulla. Jos parannettavaa tuntuu olevan paljon tai jos toteutus työpaikan omin voimin tuntuu haastavalta, voidaan apuun pyytää ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka auttavat toteuttamaan laajemman kehittämisohjelman. 

Alla olevaan kuvaan sekä kuvan alle on koottu kysymyksiä, jotka auttavat teitä keskustelemaan turvallisuuden johtamisesta ihmislähtöisestä näkökulmasta. 

Inhimillisten tekijöiden moninaisuus työpaikan eri tasojen näkökulmista

Kuten ”Ihmislähtöinen työturvallisuus -osiossa todettiin, inhimilliset tekijät liittyvät yksilöihin ja työhön sekä ryhmätasoon ja koko organisaatioon (HF Tool). Kokonaisuuteen voidaan liittää myös ihmisten kokemuksellisen ja vuorovaikutuksen näkökulma, jota on kuvattu tämän oppimateriaalin osiossa ”Mitä on systeemiäly?”. Systeemiälyn eri osa-alueet toimivat ikään kuin voiteluaineena ja välittävinä tekijöinä sille, että inhimillisiä tekijöitä osataan työssä ottaa huomioon.

Kokemuksellista ja vuorovaikutuksellista näkökulmaa ihmislähtöisessä turvallisuusajattelussa voidaan havainnollistaa esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:

Yksilötasolla

  • Huomaanko, miten toiset kokevat tilanteen?
  • Huomaanko, mikä ohjaa käytöstäni?
  • Näenkö, mikä on tilanteessa olennaista?

Työtoiminnan tasolla

  • Miten annamme ja otamme vastaan palautetta? 
  • Suhtaudummeko kiinnostuneesti uusiin näkökulmiin työssä?
  • Onko jokaisella mahdollisuus ja halu kehittää omaa työtään?

Ryhmätasolla

  • Toimimmeko arvostavasti kaikkia kohtaan?
  • Onko meillä yhteinen tilannekuva? 
  • Osaammeko toimia harkitsevasti vaikeissakin tilanteissa?
  • Tartummeko toimeen, kun asiat eivät suju?

Organisaatiotasolla

  • Kuuntelemmeko kaikkien näkemyksiä?
  • Osaammeko pitää asiat tärkeysjärjestyksessä?
  • Miten yhteistyö toimii organisaation eri osien välillä?
  • Osaammeko muodostaa monipuolisen kuvan tilanteesta?
  • Miten viestimme ja kenelle?

Pohdittavaksi

Pohdi nyt, miten inhimillisten tekijöiden ja systeemiälyn näkökulmia voidaan huomioida työpaikallasi ja sen turvallisuuden kehittämisessä.

  • Miten varmistamme työssä onnistumisen edellytykset ja olosuhteet koko henkilöstölle?
  • Miten keräämme luotettavaa tietoa arjen työstä, jotta säilytämme ajantasaisen kokonaiskuvan turvallisuuden johtamiseksi?
  • Miten luomme organisaatiossamme ilmapiirin, jossa on tilaa erilaisille näkökulmille ja kokemuksille ja niistä keskustelulle?
  • Miten tuemme kaikkia henkilöstöryhmiä ratkaisuhakuiseen keskusteluun ongelmakeskeisyyden sijaan?
  • Miten varmistamme, että organisaatiomme toimintatavoissa on riittävästi tilaa ja turvallinen ilmapiiri luovalle ajattelulle ja ideoiden kehittelylle?
  • Miten kehitämme analyyttistä ajattelua? Miten pohdimme erilaisia skenaarioita ja niiden vaikutuksia?
  • Miten varmistamme, että päätöksenteossa ja johtamisessa tehdään harkittuja ratkaisuja ja hyödynnetään eri henkilöstöryhmien näkökulmia?
  • Miten vahvistamme myönteistä palautteenannon kulttuuria ja autamme henkilöstöä löytämään omat vahvuutensa ja roolinsa organisaatiomme toiminnassa?
  • Miten tartumme havaittuihin kehittämistarpeisiin? Mitä sovimme ratkaisujen toteutuksesta, miten arvioimme niiden vaikutusta ja miten seuraamme henkilöstön kokemuksia?

Siirry seuraavaan osioon

Turvallisuuden ennakoiva kehittäminen ja arjen sujuminen