Vinkkejä sinulle, sotealan esihenkilö

Sotealan lähiesihenkilöt tekevät tutkitusti hyvää työtä haastavissa olosuhteissa, mutta mistä hyvä johtaminen koostuu? Kokosimme yhteen toimivia käytäntöjä, joilla voidaan sekä vahvistaa työyhteisön hyvinvointia että lisätä alan vetovoimaa. Löydät tästä jutusta vinkkejä, joita on helppo kokeilla myös kiireisessä arjessa. Mikä näistä mielestäsi tukee parhaiten juuri sinua ja työyhteisöäsi? Kokeile ainakin sitä ja jaa oma kokemuksesi – tai oma vinkkisi – #HyvääSotea!
kuvituskuva_me teemme hyvää sotea
Jaana Laitinen
Jaana Laitinen
tutkimusprofessori
Eveliina Korkiakangas
erikoistutkija
Maarit Kaartinen
Maarit Kaartinen
erityisasiantuntija

Uutinen päivitetty 11.1.2023

Tiesitkö, että enemmistö sotetyöntekijöistä...

  • Pitää oman lähiesihenkilönsä toimintaa oikeudenmukaisena.
  • Ajattelee, että esihenkilö auttaa tunnistamaan työntekijöiden vahvuuksia ja kannustaa kehittämään osaamista – eli johtaa valmentaen.
  • Lue lisää Työelämätieto-palvelusta: Sote-alalla johdetaan valmentavasti
  • Lähde: Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -hyvinvointikysely 2021

Hyvä sinä, sote-esihenkilö!

Esihenkilöltä odotetaan arjessa paljon. Työntekijät, johto, asiakkaat toivovat ja vaativat eri asioita. Ei ihme, jos joskus kiireessä aika ei riitä edes juoksevien asioiden hoitamiseen, saati työhyvinvointia lisäävien tekojen suunnitteluun. Haasteita riittää, mutta et ole asian kanssa yksin. Tämä vinkkilista on tehty sinulle avuksi, jotta löytäisit toimivia tapoja tukea sekä omaa että työyhteisösi hyvinvointia. Pienetkin teot aikaansaavat hyvää, kun ne toistuvat ja kertautuvat.

1. Osaamisvartti kasvattaa työkykyä

Kyvykkyyden tunne vahvistaa työhyvinvointia ja työkykyä: jokainen haluaa tuntea hallitsevansa työnsä ja pääsevänsä hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Kaikilla työntekijöillä – ja sinulla itselläsi – on valtavasti osaamista, joka ei aina pääse näkyville. Miten osaaminen tuodaan esille ja mukaan työn arkeen?

  • Ota johonkin säännöllisesti toistuvaan tapaamiseen mukaan osaamisvartti.
  • Vartin aikana yksi työntekijä esittelee toisille jonkin opin, havainnon, oivalluksen, lukemansa tutkimustuloksen tai jonkun muun työhönne liittyvän.
  • Jokainen pääsee ääneen omalla vuorollaan, ja vuorot on jaettu hyvissä ajoin kaikkien tietoon.
  • Tiimisi osaaminen tulee näkyväksi ja yhteinen ymmärrys kasvaa.

2. Läpinäkyvät toimintatavat lisäävät oikeudenmukaisuutta

Avoimuus ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentuvat läpinäkyvyyden varaan. Kaikissa työyhteisöissä on kuitenkin totuttuja tapoja toimia, joita kaikki eivät välttämättä tiedä tai ymmärrä. Miten nämä tavat läpivalaistaan?

  • Varaa aika keskustelulle, jossa sanotte ääneen työyhteisönne käytäntöjä, jotka konkarit tuntevat.
  • Voiko kirjoittamattomat säännöt kirjata ylös? Kun sama tieto on kaikkien saatavilla, vältetään turhia väärinymmärryksiä ja eripuraa.
  • Pohtikaa myös yhdessä, miksi toimimme juuri näin. Olisiko jotain toimintatapoja syytä muuttaa ja kehittää?

3. Yhteinen kehittäminen innostaa ja motivoi

Työhyvinvointi ja osaaminen vahvistuvat, kun työyhteisösi ratkoo yhdessä sinun kanssasi työn pulmia. Kun jokainen saa osallistua, se lisää innostusta ja motivaatiota. Miten pääsette pulmakohdista yhteisiin ratkaisuihin?

  • Pulmatilanne on kehittämisen alku. Kysy keskustellen työyhteisöltäsi, mikä asia arjen työssä vaatii ratkaisua. Mikä sujuvoittaa työtä?
  • Järjestä aivoriihi aiheen ympäriltä työyhteisösi kanssa.
  • Valitkaa yhdessä kokeilut, joita teette. On hyvä keskittyä tässä vaiheessa ideoihin, joita voitte itse toteuttaa.​
  • Jaa rohkeasti vastuuta ja houkuttele ihmisiä mukaan. Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea itse.​Sopikaa yhdessä aikataulut ja vastuut.
  • Miten pidät asiaa vireillä? Voitte palata sopimiinne asioihin esimerkiksi viikkopalaverissa.​
  • Arvioikaa yhdessä, oliko idea ja kokeilu onnistunut. Haluatteko jatkaa sen toteuttamista vai valitsetteko uuden idean aivoriihen tuotoksista?

4. Tunteiden käsittely vähentää kuormitusta

Sotealalla tulee vastaan kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteita. Ammattiroolin vuoksi tunteita ei aina voi näyttää, mutta ne vaikuttavat meihin silti. Miten työyhteisössäsi tunnistetaan ja huomioidaan tunteet?

  • Millaisissa työtilanteissa koette kielteisiä tunteita? Eri tilanteiden listaaminen yhdessä tekee tunteet näkyviksi.
  • Mitä erilaisia tapoja teillä on säännöllisesti käytössä tilanteen purkamiseen ja itsensä rauhoittamiseen? Kokeneelta työkaverilta voi saada hyviä vinkkejä.
  • Kenen kanssa voitte keskustella tunteista työn arjessa? Esihenkilön lisäksi myös työkaveri voi olla hyvä keskustelukumppani.

5. Palaute vahvistaa toimijuutta

Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksen mukaan erityisesti alle 30-vuotiaat työntekijät kaipaavat palautetta esihenkilöltä. Onnistunut palaute vahvistaa kaikenikäisten ammatillista itsetuntoa ja ymmärrystä omista vahvuuksista ja heikkouksista. Se sitouttaa, aktivoi ja luo toiveikkuutta. Mitä palautteen antamisessa on hyvä ottaa huomioon?

  • Kun palaute annetaan arkisissa tilanteissa, se linkittyy suoraan työhön ja työn tekemiseen.​
  • Kun annat enemmän positiivista palautetta, pystytään korjaava palaute ottamaan paremmin vastaan​.
  • Konkretisoi positiivinen palaute​ esimerkeillä: mitä työntekijä teki hyvin?
  • Korjaavaa palautetta voit esittää myös kysymysten muodossa. Tällöin ohjaat työntekijää pohtimaan itse tilannetta, jota palaute koskee.​
  • Miten sanoitat korjaavan palautteen? Älä sano asioita vahvojen tunteiden ohjaamana.
  • Arkisten tilanteiden lisäksi tarvitaan myös esihenkilön ja työntekijän keskusteluja, joissa pohditaan työtehtävien sujumista yhdessä. ​
  • Pohdi, miten voit itse saada palautetta työntekijöiltä tai miten työntekijät voivat antaa palautetta toisilleen.​

6. Onnistumisten korostaminen kannustaa

Palautteen antaminen kannustaa – myös itselle annettu palaute. Omien onnistumisten huomioiminen ja itsensä kiittäminen vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja selkeyttää ammatillista osaamistasi. Miten tämän saa osaksi omaa arkea?

  • Missä onnistuit tänään? Mikä sujui tänään? Työpäivän lopussa kannattaa käydä läpi päivän tapahtumia ja kiinnittää huomio positiiviseen.
  • Kirjaa hyvä itsellesi muistiin ja lue se seuraavana päivänä ennen kuin aloitat työn.
  • Voiko koko työyhteisösi toimia samoin?
  • Antakaa toisillenne palautetta onnistumisesta yhteisillä aplodeilla.

7. Tauot tukevat palautumista

Työ aiheuttaa aina kuormitusta, mutta olennaista on mahdollisuus palautua sekä työssä että vapaa-ajalla. Miten työyhteisössäsi edistetään palautumista jo työpäivän aikana?

  • Onhan kaikilla mahdollisuus pitää mikrotaukoja työtehtävien välillä? Lyhyetkin tauot edistävät palautumista ja tuovat työpäiviin huokoisuutta.
  • Mitä pitää tehdä, jotta kaikkien on mahdollista pitää ruoka- ja kahvitauot? Ruokatauon aikana aivot ja keho saavat polttoainetta ja mieli virkistyy seurustelusta työkavereiden kanssa.
  • Tuuletatteko yhteisiä onnistumisia? Työyhteisön hyvä ilmapiiri sekä työn merkityksellisyys ja ilo ovat työn tärkeitä voimavaratekijöitä.

Kun teet kokeiluja, pysähdy pohtimaan niiden onnistumista. Mikä meni hyvin ja mitä voit kehittää?

Työterveyslaitos mahdollistaa hyvää sotea omalla tutkimus- ja kehittämistoiminnallaan:

Uusimpia trendejä: asiakasosallisuus, eettinen kuormitus ja empatia 

Tietoa johtamisen tueksi

Konkreettista apua työyhteisöille

Jaa sisältö somessa!