Ergonomiaa kehitetään yhdessä

Ergonomia on keskeinen osa työkykyjohtamista ja sen tulisi olla mukana johtamisen kaikilla tasoilla. Organisaation johdon ja HR-toimijoiden on tärkeä tunnistaa ergonomian merkitys työn tuottavuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin avaintekijänä.

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on myös seurattava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Ergonomiasuunnittelu ottaa huomioon työpaikan monet tietolähteet, kuten riskien arvioinnin ja työpaikkaselvitysten tulokset. Se huomio sen hetken kuormitustekijät, tilanteet ja tarpeet sekä käynnissä olevat ja tulevat organisaation muutokset. Organisaation rakenteiden ja prosessien tulee tukea sujuvaa ja tuottavaa ihmisen mittaista työtä.  

Ergonomia palvelee työsuojelun tavoitteita ja puuttuu haitalliseen fyysiseen ja psykososiaaliseen kuormitukseen. Hyvät ja sujuvat työprosessit ja olosuhteet tukevat ihmisen toimintaa, vähentävät inhimillisiä virheitä ja työtapaturmia ja edistävät näin työturvallisuutta. Ergonomiaosaaminen on keskeistä myös työterveyshuolloissa, jotta työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa saatua tietoa osataan viedä työn ja työympäristön kehittämiseen, työ- ja toimintakyvyn ennakoivaan vaalimiseen sekä työn muokkaamiseen myös osatyökykyisille sopivaksi. 

Työn tekemisen käytäntöjä ja työolosuhteita tulee kehittää jatkuvasti. Ergonomian tavoitteisiin päästään parhaiten osallistuvilla menetelmillä siten, että työntekijätkin pääsevät vaikuttamaan. On kuitenkin tärkeää, että ratkaisuja suunnitellaan, kehitetään ja otetaan käyttöön työyhteisötasolla, esihenkilöiden ja johdon tuella sekä yhteistoiminnassa työsuojelun kanssa. Esihenkilöt vastaavat työpaikoilla ergonomisten ratkaisujen toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Ergonomia toteutuu työn arjessa, minkä vuoksi kaikkien työntekijöiden tulee sisäistää hyvän ergonomian merkitys omassa työssään ja toimia sen mukaisesti.

Ergonomiaa parannetaan yhteisillä ja yksilöllisillä ratkaisuilla

Toimintaympäristön kehittämisessä saadaan paras tulos, kun ergonomian toteuttaminen ei jää vain yksilötasolle vaan ratkaisuja tehdään myös yhteisö- ja organisaatiotasolla.

Organisaatiotasolla työtilojen suunnittelussa, välineiden ja laitteiden hankinnoissa sekä työn yhteisissä käytännöissä tulee pyrkiä siihen, että työpaikan ratkaisut sopivat mahdollisimman monelle ja tukevat jokaisen työtä. Esimerkiksi fyysistä kuormitusta vähentävien apuvälineiden hankinta, korkeussäädettävien työpöytävaihtoehtojen valinta, häiriöttömien keskittymistyöhön sopivien työtilojen järjestäminen ja riittävän palautumisen varmistava vuorotyöjärjestelmä parantavat ergonomian tasoa koko työyhteisössä. Esteettömyys on keskeinen osa organisaatiotason ergonomiaa, jossa otetaan huomioon erilaiset työntekijä- ja asiakasryhmät, myös osatyökykyiset, kun suunnitellaan tekniikkaa, tiloja ja työtä.

Organisaatiotasolla työtilojen suunnittelussa, välineiden ja laitteiden hankinnoissa sekä työn yhteisissä käytännöissä tulee pyrkiä siihen, että työpaikan ratkaisut sopivat mahdollisimman monelle ja tukevat jokaisen työtä.

Yksilötason ergonomiassa työn fyysinen ympäristö ja välineet, aivotyön tehtävien järjestelyt ja olosuhteet sekä työntekijän rooli organisaation tavoitteen toteuttamisessa voidaan mitoittaa ja sovitella vastaamaan yksilöllisiä tarpeita. Yksilötasolla hyvä ergonomia tarkoittaa esimerkiksi työtuolin säätämistä omiin mittoihin, hälytysten vaimentamista keskittymistyöhön ryhtyessä tai työntekijän elämäntilanteen huomioimista, jotta lepo, uni ja palautuminen onnistuu vuorotyössä. 

Yksilötason ergonomiaratkaisuilla voidaan mahdollistaa työn tekeminen myös tilanteissa, joissa fyysiset tai kognitiiviset rajoitukset tai vammat vaikeuttavat työn tekemistä tai työntekijän työkyky on alentunut. Tällöin puhutaan työn muokkauksesta. Työn muokkausratkaisut voivat liittyä esimerkiksi työtiloihin ja välineisiin, työjärjestelyihin tai työaikoihin. Ratkaisut voivat olla tilapäisiä tai pysyviä, ja niiden avulla voidaan mahdollistaa työntekijän työskentely, vaikka hänellä olisi jokin fyysinen tai kognitiivinen rajoite. Jos työolosuhteet on jo alun perin suunniteltu mahdollisimman esteettömiksi ja saavutettaviksi, tarvitaan vähemmän yksilöllisiä työn muokkauksia.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Henkilökuva Teppo Valtonen

Teppo Valtonen

kehittämispäällikkö
Sähköpostiosoite
teppo.valtonen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2625
Henkilökuva Virpi Kalakoski

Virpi Kalakoski

tutkimuspäällikkö
Sähköpostiosoite
virpi.kalakoski [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2242

Avainsanat