Maatalousalan työterveyspalvelujen ydinsisältö

Tilakäynti on maatalousalan työterveyshuollon toiminnan perusta. Tilakäynnin tekevät yleensä työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti tai maatalouden asiantuntija. Lisäksi tilakäynnille voivat osallistua työterveyslääkäri tai työpsykologi. Tilakäynnillä keskustellaan työn ja työolojen kehittämisestä sekä annetaan tarvittaessa ohjeita ja neuvoja siihen, miten maatalousyrittäjä voi vaikuttaa työnsä terveellisyyteen ja turvallisuuteen.

Tilakäynnillä arvioidaan muun muassa seuraavia asioita:

• fysikaaliset altisteet, esimerkiksi melu, tärinä, valaistus ja lämpöolot
• biologiset altisteet, kuten homeet, virukset, bakteerit ja punkit
• kemialliset altisteet, esimerkiksi rehu-, kuivike- ja eläinpölyt, kaasut ja kemikaalit
• tapaturmariskit, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi kulkutiet, koneet, laitteet ja eläimet
• sähkö- ja paloturvallisuus
• maatilalla asuvien lasten turvallisuus
• ergonomia, johon kuuluvat työasennot, nostot, toistotyö ja apuvälineiden käyttö
• fyysinen kuormittuminen, kuten tuki- ja liikuntaelimistö sekä hengitys- ja verenkiertoelimistö
• työn henkinen ja sosiaalinen kuormittavuus, johon lukeutuvat esimerkiksi työn määrä, kiire, vastuu ja yksintyöskentely
• ensiapuvalmius, esimerkiksi toimintaohjeet, välineet ja koulutus
• henkilönsuojainten tarve, valinta, käyttö, huolto ja säilytys.

Tilakäynnistä annetaan suullinen ja kirjallinen yhteenveto. Maatalousyrittäjä saa tilakäynnistä kirjallisen raportin, jossa kuvataan tilan työoloja, annetaan ehdotuksia kehittämiseen sekä turvallisuuden ja terveyden edistämiseen työssä. Maatalousyrittäjä voi käyttää työoloselvitysraporttia, kun maatilan turvallisuuskulttuuria kehitetään. 

Tilakäynti tehdään perusselvityksenä asiakkaan ja/tai työterveyshuollon aloitteesta yleensä 1–4 vuoden välein. Sen lisäksi voi olla tarpeen tehdä tiettyyn rajattuun kokonaisuuteen liittyviä selvityksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi kemikaaliturvallisuus.

Työolohaastattelu

Tilakäyntien välillä työterveyshuolto seuraa maatalousyrittäjän työoloja haastattelulla. Terveydenhuollon ammattilainen tekee haastattelun yleensä terveystarkastuksen yhteydessä. Haastattelussa käydään läpi tilakäynnillä havaitut asiat sekä tilan työoloissa, työmenetelmissä ja työssä tapahtuneet muutokset. Haastattelun aikana keskustellaan myös siitä, miten työoloja on kehitetty maatilalla. Lisäksi voidaan pohtia henkilönsuojainten käytön tehostamista ja ensiapuvalmiuden parantamista. Tarvittaessa työterveyshuolto antaa maatalousyrittäjälle ohjeita ja  suosituksia ja sopii uuden tilakäynnin tekemisestä.
 

Työterveyshuolto kutsuu maatalousyrittäjän terveystarkastukseen sovituin määräajoin, yleensä 1–2 vuoden välein. Terveystarkastuksen sopimisessa otetaan huomioon työn aiheuttamat terveysriskit, maatalousyrittäjän terveydentila ja ikä. Terveystarkastuksessa keskustellaan maatalousyrittäjän terveydentilaan ja työkykyyn liittyvistä asioista.

Terveystarkastuksissa arvioidaan

• yleinen työ- ja toimintakyky
• elintavat
• henkinen hyvinvointi
• fyysinen toimintakyky
• työkykyä ylläpitävän toiminnan tai kuntoutuksen tarve
• Terveystarkastuksen jälkeen työterveyshoitaja voi ohjata maatalousyrittäjän työterveyslääkärin vastaanotolle, jos maatalousyrittäjällä on työperäiseen sairauteen viittaavia oireita tai työkykyyn vaikuttavia sairauksia tai oireita.
• erityinen sairastumisen vaara työssä
• aikaisemmin todetun työperäisen sairauden tai ammattitaudin tilanteen ja lääkityksen tarkistus
• tarve kuntoutusarvioinnille.

Erityistä sairastumisen vaaraa maataloustyössä aiheuttavat:

• biologiset altisteet, kuten homeet, bakteerit, virukset, punkit
• tarttuvat taudit, esimerkiksi kryptosporidioosi, myyräkuume, jänisrutto ja lypsäjän kyhmy
• kemialliset altisteet; niihin kuuluvat esimerkiksi eläinten epiteeli, rehu- ja kuivikepölyt, hitsaushuurut, dieselpakokaasut, lietelantakaasut,  kasvinsuojelu- ja säilöntäaineet sekä puhdistus- ja desinfiointiaineet
• fysikaaliset altisteet, kuten melu, tärinä, kylmä ja auringon UV-säteily
• ergonomian puutteet
• tapaturmavaarat
• henkinen ja sosiaalinen kuormitus.

Työkyvyn arviointi on tärkeä osa jokaista maatalousyrittäjän terveystarkastusta. Työterveyshenkilöstö arvioi, onko terveystarkastuksessa havaituilla sairauksilla ja oireilla vaikutusta maatalousyrittäjän työssä selviytymiseen. Lisäksi työterveyshoitaja ja -lääkäri arvioivat työkykyä ylläpitävän toiminnan ja kuntoutuksen tarpeen.

Tarvittaessa maatalousyrittäjä ohjataan erikoislääkärin tai työterveyshuollon muiden asiantuntijoiden vastaanotolle, jossa selvitetään työkykyä, kuntoutustarvetta ja hoito- tai kuntoutusmahdollisuuksia. Työterveyshoitaja ja -lääkäri arvioivat, tarvitaanko tarkempia työoloselvityksiä, esimerkiksi työhygieenisiä mittauksia, ergonomista selvitystä tai maatalouden asiantuntijan tekemää arviota. Lisäksi perusteltujen ammattitautiepäilyjen tutkiminen ja jatkotutkimuksiin ohjaaminen kuuluvat maatalousyrittäjien työterveyshuollon palveluun.

Maatalousyrittäjä saa terveystarkastuksesta henkilökohtaisen terveyssuunnitelman.

Ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi voidaan tehdä sairaanhoitosopimus. Sairaanhoito on yleislääkäritasoista avosairaanhoitoa. Se sisältää työterveyslääkärin ja -hoitajan antamat hoidot sekä tarvittavat laboratorio- ja röntgentutkimukset.

Sairauksien hoidosta huolehtivat ensisijaisesti samat työterveyshoitajat ja -lääkärit, jotka tekevät terveystarkastukset ja työpaikkaselvitykset. Näin työkykyä ja sairauksia koskevat tiedot hyödyttävät parhaiten ehkäisevän työterveyshuollon ja työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelua. Terveystarkastuksen ja työpaikkaselvityksen tiedot myös täydentävät terveystarkastuksista ja työpaikkaselvityksistä saatuja tietoja.

Työterveyshoitajat ja -lääkärit tuntevat asiakkaan työolot. He osaavat arvioida työn osuutta sairastumiseen ja mitoittaa mahdollisen sairausloman pituuden työn vaativuuteen. Myös kuntouttavat toimenpiteet pystytään aloittamaan heti. Työterveyshuolto tukee asiakkaan työ- ja toimintakykyä vaikuttamalla työntekijään, työhön ja työympäristöön. Työhön liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeva ohjaus ja neuvonta vastaanotolla. Asiakkaalle annetaan tietoa siitä, miten työ vaikuttaa terveyteen. Näin pyritään estämään työhön liittyvien sairauksien paheneminen ja toistuminen.

Jos työterveyslääkäri pyytää erikoislääkäriltä arvion asiakkaan työkyvystä tai hoito- tai kuntoutusmahdollisuuksista, erikoislääkärin ja muiden työterveyshuollon asiantuntijoiden konsultaatiot ja heidän määräämänsä tutkimukset kuuluvat työterveyshuoltoon. Asiakkaan työn asettamat vaatimukset ja mahdollisuudet otetaan huomioon työterveyshuollossa, kun valitaan hoitoja tai pohditaan työhön paluuta esimerkiksi leikkauksen tai pitkän sairausloman jälkeen.

Tarvittaessa työterveyshuolto ohjaa maatalousyrittäjän kuntoutukseen. Kuntoutuksen tavoite on edistää maatalousyrittäjän toimintakykyä ja hyvinvointia, itsenäistä selviytymistä työssä ja työllisyyttä.

Työelämässä olevien maatalousyrittäjien ensisijainen kuntoutusmuoto on ammatillinen kuntoutus. Sen tavoite on työkyvyn säilyttäminen tai sen palauttaminen. Kuntoutusmuotona voi olla esimerkiksi elinkeinotuen myöntäminen työtä helpottavien koneiden tai apuvälineiden hankintaan. Vaihtoehtona voi myös olla koulutus uuteen ammattiin tai elinkeinotuki tuotantosuunnan muuttamiseen tai uuden yrityksen perustamiseen. 

Lisätietoa MYEL- ja MATA-kuntoutuksista ja elinkeinotuesta saa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) verkkopalvelusta
Kuntoutuksista saa lisätietoja työterveyshuollosta, Kelasta ja Melasta.

Työterveyshuollon palveluihin kuuluvat maatalousyrittäjän ammattitautiin sopivien oireiden tutkiminen ja tarvittaessa henkilön ohjaaminen jatkotutkimuksiin.

Tavallisimmat ammattitaudit todetaan ja hoidetaan avohoidossa. Hankalammissa tai erityistutkimuksia vaativissa ammattitautiepäilyissä työterveyslääkäri lähettää maatalousyrittäjän jatkoselvityksiin sairaalan erikoispoliklinikalle, työlääketieteen poliklinikalle tai Työterveyslaitokseen.

Maatalousyrittäjien lakisääteinen tapaturmavakuutus on voimassa pakollisen maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen MYEL-vakuutuksen rinnalla. Tapaturma- ja ammattitautivakuutus korvaa maatalousyrittäjätyössä sattuneet tapaturmat ja työn aiheuttamat ammattitaudit. Ammattitautien lisäksi työterveyshuollossa voidaan määrittää sairauksia työperäisiksi ja työhön liittyviksi. 

• Työperäiset sairaudet liittyvät työhön, mutta työ ei ole niiden pääasiallinen aiheuttaja. 
• Työhön liittyvissä sairauksissa työ vaikuttaa sairauden syntyyn, kulkuun tai ennusteeseen. 
• Vakuutus korvaa ainoastaan ammattitautien ja niiden epäilyjen aiheuttamat tutkimus- ja hoitokulut.

Maatalousalan työterveyshuollon yhteistyöryhmä tukee työterveyshuollon toimintaa. Yhteistyöryhmään voivat kuulua maatalousyrittäjien ja maatalousalan työterveyshuoltotiimin lisäksi esimerkiksi työterveysyksikön johdon edustaja, Melan asiakasvastaava, ProAgrian ja lomituksen edustaja sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. 

Yhteistyöryhmän koollekutsuja on työterveyshuolto. Ryhmä voi myös tarvittaessa sopia koollekutsujan. Puheenjohtajuus ja sihteeriys voivat vaihdella. Yhteistyöryhmä toimii työterveyshuollon tukena työterveyspalvelujen markkinoinnissa, kehittämisessä ja viestinnässä. Yhteistyöryhmässä pääpaino on ideoida yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa tulevaa toimintaa ja yhteistyötä.