Allergioiden ehkäiseminen kasvihuonetyössä

Ympärivuotista kasvihuonetyötä tekevillä työntekijöillä esiintyy moniin muihin töihin verrattuna enemmän allergioita.

Allergioita voivat aiheuttaa:

• tuotantokasvit, kuten tomaatti, kurkku ja koristekasvit
• kasvihuoneissa esiintyvät pieneliöt, kuten varastopölypunkit, kasvien tuhoeläimet, tuhoeläinten torjuntaan käytettävät eliöt ja kasvihuonekimalaiset

Allergiaa aiheuttavat tekijät, kuten torjuntaeliöiden eritteet, siitepöly ja muu kasviaines, voivat esiintyä ilmassa sellaisenaan tai muun pölyn seassa.

Allergia voi kehittyä hyvin vähäiseltä vaikuttavan hengitystiealtistumisen seurauksena ja myös ihokosketuksen kautta. Allergia kehittyy tavallisimmin ensimmäisen kahden työskentelyvuoden aikana.

Allergisoitumiseen liittyen työntekijälle voi kehittyä allerginen nuha, astma tai paukamoiva tai kutiava ihottuma. Hengitystie- tai iho-oireet voivat kehittyä niin voimakkaiksi, että henkilö ei voi enää jatkaa kasvihuonetyötä.

Jos kasvihuonetyöntekijällä todetaan työssä esiintyvien tekijöiden aiheuttama allerginen astma, nuha tai ihottuma, kyseessä on ammattitauti. Kasvihuonetyöhön liittyviä allergisia ammattitauteja todettiin vuosina 2001–2020 kaikkiaan 28 potilaalla. Osa ammattitaudeista jää todennäköisesti toteamatta.

Biologinen torjunta kasvihuoneissa -tutkimuksessa (2018–2021) selvitettiin suomalaisissa tomaatti- ja kurkkukasvihuoneissa esiintyviä altistumistasoja ja työntekijöiden allergisoitumista työympäristön kasvi- ja eläinperäisille epäpuhtauksille. Tutkimukseen osallistui 120 kasvihuonetyöntekijää kahdeksasta yrityksestä.

Työhygieeniset olot olivat pääosin hyvät, eikä erityisen runsasta altistumista todettu esimerkiksi pölyille. Allergiaa aiheuttavien epäpuhtauksien mittaaminen on kuitenkin vaikeaa, minkä takia niiden määrästä kasvihuoneilmassa on hyvin vähän tietoa.

Kohtuullisista altistumistasoista huolimatta tämän ja muiden tutkimusten perusteella ympärivuotista kasvihuonetyötä tekevillä todetaan runsaasti työhön liittyviä allergioita verrattuna moniin muihin töihin.

Selvitimme vuosina 2023–2026 Torjuntaeliöiden allergeenit kasvihuonetyössä -tutkimuksessa, miten torjuntaeliöt allergisoivat työntekijöitä kasvihuonetyössä. Tunnistimme yhden herkistävän proteiinin. Työntekijät voivat kuitenkin herkistyä pieneliöissä ja kasveissa oleville useille eri proteiineille. Herkistymisen tutkiminen vaatii siksi kattavia tutkimuksia asiaan erikostuneessa yksikössä.

Allergioiden yleisyyden takia kasvihuonetyöntekijöitä tulee seurata työterveyshuollossa säännöllisillä terveystarkastuksilla. Näin mahdolliset ammattitaudit voidaan todeta jo aikaisessa vaiheessa.

Kasvihuonetyön allergioita ja iho- ja hengitystieoireita voidaan torjua kehittämällä pölyttömiä työtapoja ja käyttämällä suojaimia.

• Pölyämistä voi vähentää esimerkiksi välttämällä kasvijätteen käsittelyä lähellä hengitysvyöhykettä. Kasvijäte voidaan vetää maata pitkin suoraan jäteastiaan tai pudottaa suoraan lattialla olevaan pussiin tai pressuille.
• Hyvä ilmanvaihto ja korvausilmavirtauksen suunnan huomioiminen suhteessa pölylähteisiin voi vähentää altistumista pölylle.
• Hengityksensuojaimia tulee käyttää sellaisissa työvaiheissa, joissa pölyämistä ei voida muuten estää. Tällaisia runsaan pölyämisen tilanteita voivat olla esimerkiksi kasvustonpurku, lehtikasojen käsittely ja kasvinsuojeluaineiden levitys.
• Työntekijän tulee suojata ihoa suorilta kontakteilta kasveihin ja pölyihin. Siinä auttaa käsineet ja käsivarsisuojat tai pitkähihainen paita. Tarvittaessa on hyvä suojata myös muut ihoalueet, kuten kaula.

Tutustu myös Biologinen torjunta kasvihuoneissa -hankkeen loppuraporttiin: Allergiat ja niiden ehkäiseminen kasvihuonetyössä