Syyhyn ehkäiseminen työpaikoilla

Työnantajalla on velvollisuus tehdä riskinarvio työpaikalla kaikista työn terveyteen vaikuttavista, haitallisista tekijöistä. Kun yhteiskunnassa on syyhyepidemioita, työnantajan on tiedettävä perusasioita syyhypunkista, jotta hän pystyy tekemään riskinarvion.  

Tartunnan saaminen työssä edellyttää, että ympäristössä on ainakin yksi syyhytartunnan saanut ihminen, johon muilla työntekijöillä on intensiivinen kontakti. Riskiä lisää, jos paikkakunnalla on syyhytartuntoja. Kun riski on kohonnut, sitä tulee pyrkiä pienentämään työpaikoilla.

Syyhypunkki voi siirtyä ihokosketuksessa ihmisestä toiseen. Kättely tai halaaminen eivät yleensä riitä tartuntaan. Syyhyn oireet alkavat 3–6 viikkoa tartunnasta, ja jo oireeton henkilö tartuttaa. Oireena on kutina. 

Syyhy leviää esimerkiksi lapsilla päivähoidossa ja vanhuksilla laitoshoidossa. Myös hoitohenkilökunta voi saada tartuntoja. Löydät hoivatyön ohjeet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkopalvelusta: Syyhy - THL.

Miten syyhy tarttuu?

• Intensiivinen ihokosketus on todennäköisin syy saada syyhytartunta. 
• Syyhypunkki voi levitä myös yhteisistä tekstiileistä, yhteisestä vaatteiden säilytyksestä tai tekstiilipintaisista kalusteista, mutta mahdollisuus on pieni. 
• Syyhypunkki ei viihdy pitkään kovilla, puhtailla pinnoilla. 
• Syyhypunkki saattaa levitä myös työntekijöiden yhteismajoituksissa.

Jos on tiedossa, että työntekijällä on syyhytartunta, työterveyshuolto ottaa kantaa lähikontaktissa olleiden altistumiseen ja hoidon tarpeeseen. 

Työntekijöiden, jotka ovat työskennelleet lähikontaktissa tartunnan saaneen kanssa, kannattaa tarkkailla, onko iholla näppylöitä, pieniä vesirakkuloita ja raapimajälkiä sekä syyhykäytäviä. Aikuisilla kutina ja raapimisjäljet keskittyvät sormiväleihin, ranteisiin, kainalo- ja nivustaipeisiin ja keskivartalolle. 

Jos syyhy ilmenee työntekijöillä, jotka ovat yhteismajoituksessa, kaikki samassa majoituksessa olleet henkilöt tulisi ohjata työterveyshuollon tarkastuksiin. Syyhy hoidetaan THL:n ohjeen mukaisesti.

Jos työntekijä epäilee saaneensa syyhytartunnan työssä, kannattaa hakeutua viipymättä työterveyshuoltoon, jotta saa hoidon ja ammattitautidiagnoosin. Työntekijälle ammattitautidiagnoosista on etua, koska työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutus korvaa sairauden aiheuttamat hoitokulut.

Ammattitaudiksi syyhy voidaan todeta vain sairastuneella. Jos on pelkästään altistunut tartunnalle, kyse ei ole ammattitaudista eikä hoitoa siksi korvata. 

• Kannusta työntekijää ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon, jos hän epäilee syyhytartuntaa. Työterveyshuolto voi tarvittaessa ohjata työntekijää ja työpaikkaa, jotta syyhy ei leviäisi.
• Pidä huolta työpaikan siisteydestä ja säännöllisestä puhdistuksesta.
• Henkilöstöllä ei tule olla yhteisiä tekstiilejä, esimerkiksi vaatteita tai pyyhkeitä.
• Henkilökohtaiset lokerot vaatteiden säilytykseen estävät vaatteiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja.
• Päällysvaatteiden naulakoissa tulisi olla vain yhden henkilön vaatteet vaatekoukkua kohti.
• Tekstiilipintaisten kalusteiden jatkuva yhteinen käyttö saattaa hieman lisätä syyhytartuntojen riskiä.  
• Tiloissa, joissa käyttäjät vaihtuvat taajaan, kovat pinnat ja keinonahka kalustemateriaaleissa saattavat olla syyhytartuntojen ehkäisemisessä parempia kuin tekstiilimateriaalit. Tällaisia tiloja voivat olla mm. taukotilat ja ruokalat. 

Tartunnan saaneen työntekijän oman hoidon ja kodin puhdistuksen aikana puhdistetaan myös työympäristö.

• Työvaatteet ja mahdolliset muut tekstiilit, jotka voi pestä, pestään 60 °C:n pesuohjelmalla. Myös ulkovaatteet pestään.
• Tekstiilipintaiset kalusteet, joita työntekijä on käyttänyt, imuroidaan ja jätetään käyttämättä vähintään 3 vuorokaudeksi.
• Tekstiilit ja muut pienet varusteet, joita ei voi pestä, suljetaan muovipussiin 3 vuorokaudeksi. Pussi pidetään huonelämpötilassa.   Vaihtoehtona on 1 vuorokauden pakastus yli  -20 °C:ssa. Lähipäivinä käytetyille papereille ja kirjoille tehdään samoin.
• Työpiste siivotaan mikrokuituliinalla.
• Työtilat siivotaan muutoin normaalisti huomioiden myös mahdollisen kokolattiamaton normaali, tehokas  puhdistus. 

Miten syyhysiivouksessa suojaudutaan?

• Työpisteen siivouksessa käytetään pitkähihaisia, tiiviitä suojakäsineitä.
• Mikrokuituliina ja käsineet laitetaan siivouksen jälkeen sekajätteisiin.
• Syyhysiivouksessa työvaatteen hihojen tulee ylettyä käsineiden rannekkeiden alle. Housut ovat pitkälahkeiset. 
• Työvaatteet laitetaan pesuun heti siivouksen jälkeen.
• Siivooja käy suihkussa niin pian kuin mahdollista. 

• Syyhy - THL
• Turunen T., Pekkanen E. ja Lyytikäinen O. (2016). Torjuntatoimet syyhyepidemioissa (julkari.fi)