Lämpöolosuhteet työpaikalla

Kuumatyön katsotaan alkavan, kun ilman lämpötila ylittää 28 astetta. Kylmäaltistumiseksi sen sijaan katsotaan työskentely alle 10 plusasteen lämpötilassa.
-
Sisällysluettelo

Kuumassa työskentely

Suomessa kuumatöissä arvioidaan olevan noin 60 000 työntekijää. Haitalliseksi kuumuuden kokee joka kolmas työntekijä.

Monissa töissä, joissa käytetään uuneja tai muita tehokkaita lämmönmuodostajia, työprosessin aiheuttama kuumuus on talviaikaankin merkittävää. Muun muassa sulatus- ja valutyössä, lämpökäsittelyssä, takomisessa ja valssauksessa metalliteollisuudessa sekä eräissä lasi- ja keraamisen teollisuuden työissä ongelmana on kuiva kuumuus.

Kostealle kuumuudelle työntekijät altistuvat keittiöissä, pesuloissa ja leipomoissa. Kesän ulkotöissä kovalle kuumuudelle altistuvat muun muassa asfaltti- ja kattotyöntekijät. Myös ajoneuvojen ja koneiden ohjaamot voivat kuumentua, ellei niissä ole riittävää ilmastointia. Suojavarusteet ja raskas työ saattavat aiheuttaa kuumakuormaa viileässäkin ympäristössä.

Kuumakuormaa aiheuttavat

  • korkea ilman lämpötila ja kosteus
  • fyysisesti raskas työ
  • työskentely auringon paisteessa
  • vähäinen nesteen juominen
  • suojavarustus tai työhön huonosti soveltuvat vaatteet.

Elimistön kuumakuormittumisesta varoittavia ensioireita ovat runsas hikoilu, päänsärky, heikkous, väsymys, pahoinvointi ja janon tunne.

Sydän joutuu koville ja elimistön kuivuus uhkaa

Sydämen kuormitus kasvaa kuumassa työskenneltäessä, sillä elimistön viilentämiseksi iholle ohjautuu verta sitä enemmän, mitä kuumempi ympäristö on ja mitä raskaampaa työtä tekee. Samalla lihasten verenkierto voi vähentyä, jolloin ne väsyvät nopeammin. Jos aivojenkin lämpötila nousee, kehittyy väsymys myös keskushermostotasolla, mikä heikentää suorituskykyä ja voi aiheuttaa uupumuksen ja työn keskeytymisen.

Kovassa kuumuudessa lämpöä poistuu elimistöstä vain höyrystyneen hien muodossa. Runsas hientuotanto vaikeuttaa elimistön neste- ja suolatasapainon ylläpitoa. Kuumaan tottunut työntekijä pystyy tuottamaan hikeä noin 600–1000 grammaa tunnissa. Jos menetettyä nestettä ei korvata juomalla, elimistö kuivuu. Kuivuminen kuormittaa verenkiertoa, nostaa sisäelinten lämpötiloja ja lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä.

Painon seuranta auttaa nestetasapainon ylläpitoa, sillä jano on huono mittari. Yli 3 prosentin painon lasku heikentää selvästi lihasvoimaa, yli 4 prosentin pudotus puolestaan kestävyyttä. Jos paino laskee yli 6 prosenttia, henkeä uhkaavan lämpöhalvauksen vaara on todellinen.

Kuuman muita terveyshaittoja

Runsas hikoilu kuumassa ärsyttää ihoa ja altistaa erilaisille ihomuutoksille ja -sairauksille. Elimistön nestetasapainoon vaikuttavan hormonitoiminnan muuttuminen kuumassa voi aiheuttaa turvotusta alaraajoissa. Liikapaino ja korkea verenpaine lisäävät turvotuksen mahdollisuutta käsissä ja alaraajoissa. Ulkotöissä suojaamaton iho altistuu auringon UV-säteilylle ja palovammoille. Kuumuus voi heikentää tasapainoa ja lisätä siten kaatumisriskiä.

Kuumuus voi altistaa lämpösairauksille

  • Auringonpistoksen aiheuttaa päähän ja niskaan kohdistuva voimakas lämpösäteily.
  • Lämpöpyörtyminen aiheutuu pinta- ja ääreisverenkierron voimakkaasta vilkastumisesta, joka jättää aivot hetkellisesti ilman riittävää verenkiertoa.
  • Lämpökrampit, kivuliaat käsivarren sekä jalka- ja vatsalihasten kouristukset ovat tavallisia kuumatyöntekijällä, joka juo runsaasti vettä ja syö vähäsuolaista ruokaa. Kouristukset ennakoivat usein lämpöuupumista.
  • Lämpöuupumisen aiheuttavat tunteja kestävä kuumakuormitus ja hikoilu, jotka horjuttavat elimistön neste- ja suolatasapainoa.
  • Lämpöhalvauksessa elimistön lämmönsäätelyjärjestelmä ylikuormittuu tai sen toiminta häiriintyy. Lämpöhalvaus on henkeä uhkaava tila.
infograafi: lämpöolosuhteet työpaikalla

Kuumatyö ei sovi kaikille

Kaikista ei ole työskentelemään kuumassa. On olemassa lämmönsietoa heikentäviä tai kuumakuormituksesta pahenevia kroonisia sairauksia ja yksilöllisiä tekijöitä, jotka lisäävät lämpöhalvauksen vaaraa.

Lämmönsietoa vähentävät hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet, hermojärjestelmän sairaudet, aineenvaihdunnan sairaudet, laaja-alaiset ihon sairaudet ja näihin käytettävä lääkitys.

Este kuumatyöstä selviytymiselle on usein sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta ja vaikea munuaissairaus.

Kuuman haittojen hallinta

  • Totuttele kuumaan vähitellen. Ensimmäiset päivät helteellä ovat vaikeimmat, sillä elimistön lämpösopeutuminen kestää noin viikon.
  • Juo riittävästi. Jos teet fyysistä työtä kuumassa, juo jopa 1-2 desilitraa kerrallaan, 3-4 kertaa tunnissa. Kevyessäkin työssä nesteitä on syytä nauttia, mutta vältä ylinesteytystä. Lyhyissä kuuma-altistumisissa pelkkä vesi on riittävä nestevajeen korvaaja. Kovissa pitkissä kuormituksissa sokeroidut marjamehut tai tasapainotetut, energiaa ja suoloja sisältävät urheilujuomat ovat suositeltavia.
  • Tauota työtä helteellä fyysisen kuormitusasteen mukaan. Fyysisessä työssä kuumassa taukoja pidetään tavallista useammin, helteen tukaluusasteen mukaan. Vietä tauot varjossa, vältä suoraa auringonpaahdetta.
  • Pukeudu työsi mukaan huomioiden työturvallisuusvaatimukset. Suojaa ihosi auringon ultraviolettisäteilyltä. Suojaa myös pää.
  • Käytä työhösi sopivia jäähdytysmenetelmiä. Lämpökuormitusta vähentävät esimerkiksi tuulettimet ja ilmastointilaitteet, läpiveto, käynti viileässä suihkussa, oleskelu ilmastoidussa autossa, jäähdyttävien asujen käyttö.
  • Syö monipuolisesti. Vaikka nälän tunne on kuumalla usein vähäisempi, elimistö tarvitsee energiaa helteelläkin. Lisää hedelmien määrää ruokavalioosi.
  • Tee fyysisesti raskaammat työt päivän viileämpänä aikana.
  • Huomioi henkilönsuojainten lisäkuormitus kuumassa. Monet suojaimet estävät lämmön poistumisen hikoilun välityksellä kehosta ympäristöön, jolloin lämpökuormitus voi kehittyä nopeasti. Juo riittävästi jo ennen töiden alkua. Pue vain välttämätön vaatetus suojavarusteiden alle. Vähennä rasitusta muun muassa minimoimalla kantamuksia ja liiku rauhallisesti. Tauota työtä runsaasti ja poista henkilönsuojaimet tauon ajaksi.
  • Vältä yksintyöskentelyä kuumissa olosuhteissa.
  • Opettele tunnistamaan kuumakuormittumisen oireet elimistössäsi. 
  • Ole tavallistakin maltillisempi alkoholinkäytössä. Alkoholi poistaa nestettä elimistöstä ja nostaa syketasoa jo levossa.
  • Anna elimistön palautua yöllä. Järjestele makuuhuoneesi mahdollisimman vilpoisaksi ja käy viileässä suihkussa ennen nukkumaanmenoa. Yön aikana viilentynyt keho auttaa elimistöä palautumaan kuumakuormituksesta.
  • Tunne terveydentilasi. Jos et tunne oloasi terveeksi, keskeytä työsi ja hakeudu lepoon tai tarvittaessa työterveyshuoltoon
  • Huolehdi kunnostasi.
  • Muista, että jotkut sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää lämmönsietoa. Infektioiden aikana ja vakavampien tulehdustautien toipilasaikanakin lämmönsäätely on herkkä häiriintymään. Ihosairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, keskushermoston sairaudet sekä aineenvaihdunnan sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasvaivat, voivat altistaa lämpötasapainon pettämiselle kuumakuormituksissa.

Kuumakuormittuminen sisätöissä

Kuumakuormittuminen sisätöissä – miten pysyt toimintakykyisenä kuumassa? (pdf)

Kylmässä työskentely

Työntekijät altistuvat kylmälle esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, rakennusalalla, elintarviketeollisuudessa sekä ahtaus- ja varastotyössä.

Jäähtyminen johtaa lihasvärinään

Ihmisen sanotaan olevan lämpötasapainossa silloin, kun hänen kehonsa tuottaa lämpöä yhtä paljon kuin luovuttaa sitä. Lämpötasapainoa säätelee autonominen lämmönsäätelyjärjestelmä. Lämpötasapainoon vaikuttavat myös vaatetus, työn kuormittavuus ja ympäristötekijät, kuten tuuli, kosteus ja ilman lämpötila.

Kylmässä kehon fysiologiset reaktiot pyrkivät säilyttämään ihmisen lämpimänä. Aluksi ihon ja raajojen verisuonet supistuvat, jolloin veren virtaus ja kehon ympäristöön luovuttama lämpö vähenevät.

Jos jäähtyminen jatkuu, lihasjännitys lisääntyy ja aiheuttaa lopulta tahdosta riippumattomia lihassupistuksia. Tämän lihasvärinän avulla keho tuottaa lämpöä, joka hidastaa jäähtymistä. Voimakas lihasvärinä voi lisätä lämmöntuotannon 4–5-kertaiseksi levossa olevan ihmisen lämmöntuottoon verrattuna.

Jos kylmässä oleskelu jatkuu, lihasvärinä muuttuu yhä voimakkaammaksi ja epämiellyttävämmäksi. Kylmän aiheuttamien tuntemusten takia ihminen yleensä pyrkii pois kylmästä tai lisää vaatetustaan tai liikkumistaan.

Kylmän vaikutus toimintakykyyn ja terveyteen

Kylmän vaikutukset toimintakykyyn riippuvat siitä, mitkä kehon osat jäähtyvät ja kuinka paljon. Työtilanteissa tavallisinta on käsien ja jalkojen jäähtyminen. Sormien jäähtyminen heikentää hienomotoriikkaa.

Kylmyys kuormittaa elimistöä ja heikentää fyysistä toimintakykyä. Eniten haittaa jäähtymisestä on töissä, joissa tarvitaan dynaamista lihastyötä eli näkyviä liikkeitä. Lihaksen jäähtyessä yhden asteen verran dynaaminen toimintakyky heikkenee 2–10 prosenttia. Tavanomaista talvista ulkotyötä vastaavissa tilanteissa toimintakyky voi heikentyä 5–20 prosenttia. Tapaturmat lisääntyvät kylmässä, koska kylmän aiheuttama epämiellyttävyys heikentää huomiokykyä, kehon jäähtyminen muuttaa lihasten koordinaatiota, paksut vaatteet aiheuttavat kömpelyyttä ja liukastumisriksi kasvaa. 

Kylmä aiheuttaa oireita ja vaikeuttaa selviytymistä:

  • käsien ja jalkojen verenkiertohäiriöt: Raynaud’n oireyhtymä, tärinätauti
  • tuki- ja liikuntaelinsairaudet: rannekanavaoireyhtymä, jännetupentulehdukset
  • sepelvaltimotauti ja muut sydänsairaudet
  • vaikea verenpainetauti
  • hengityselinsairaudet: astma
  • eturauhasoireet
  • iho-oireet: kylmäurtikaria, kylmänkyhmyt, punoitus

Elimistön jäähtyminen on stressitekijä, joka vaikuttaa haitallisesti psyykkisiin toimintoihin. Lievä jäähtyminen on poikkeus, sillä siitä aiheutuva vireystilan nousu saattaa jopa parantaa älyllistä toimintakykyä.

  • Lievä jäähtyminen heikentää käsien toimintakykyä ja joko parantaa tai heikentää älyllistä toimintakykyä.
  • Kohtalainen jäähtyminen heikentää käsien toimintakykyä, ääreisosien lihasvoimaa ja älyllistä toimintakykyä.
  • Voimakas jäähtyminen heikentää toimintakykyä monin tavoin. Kylmä supistaa ihon, käsien ja jalkojen verenkiertoa, kohottaa verenpainetta ja kuormittaa sydäntä. Erityisesti raskaassa työssä hengityselimistö jäähtyy ja hengitystiet voivat supistua.
-

Kylmyyden aiheuttamia vaurioita

Kehon ääreisosien ja ihon voimakas paikallinen jäähtyminen voi aiheuttaa kudosvaurioita, joista tavallisimpia ovat jäätymispaleltumat. Niitä voi syntyä, kun ympäristön lämpötila laskee alle nollan.

Kosteus ja paikallaanolo voivat synnyttää jalkoihin vettymispaleltumia melko leudossakin säässä. Ne saattavat aiheuttaa vaikeita verenkiertohäiriöitä.

Kontaktipaleltuma taas voi syntyä jopa muutamassa sekunnissa, kun paljas iho koskettaa esimerkiksi työkalun kylmää metallipintaa.

Kun kehon sisälämpötila laskee alle 35 asteen eli noin kaksi astetta alle peruslämpötilan, elimistön tilaa kutsutaan hypotermiaksi eli vajaalämpöisyydeksi. Hypotermiaa esiintyy pääasiassa onnettomuustilanteissa.

Lievän hypotermian oireita ovat erittäin voimakas lihasvärinä, heikentynyt fyysinen ja älyllinen toimintakyky, liikkeiden koordinaation heikkeneminen sekä joskus sekavuus. Kun kehon lämpötila laskee alle 33 asteen, lihasvärinä vähenee ja lopulta lakkaa. Kehon lämpötilan laskiessa alle 30 asteen ihminen voi menettää tajuntansa ja on vaarassa kuolla.

 

Avainsanat

kuuma
kuumatyö
kylmä
kylmätyö