Biologiset altisteet työpaikalla

Yleisimmin biologisia vaaratekijöitä esiintyy maa- ja metsätaloudessa, energiantuotannossa, jäte- ja ympäristöhuollossa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Altistuminen voi tapahtua hengitysteiden kautta aerosoli- ja pisaratartuntana, ihon kautta kosketustartuntana, suun kautta nielemällä ruuansulatuskanavaan, eläimen puremasta tai hyönteisen pistosta. Biologisten tekijöiden aiheuttamaan terveyshaittaan vaikuttavat altisteen taudinaiheuttamiskyvyn, myrkyllisyyden tai herkistävyyden lisäksi altistumisen määrä ja kesto, samanaikainen altistuminen muille tekijöille sekä altistuneen henkilön immuniteetti ja terveydentila. 

Seuraavaan taulukkoon on koottu esimerkkejä eri työympäristöissä esiintyvien biologisten tekijöiden lähteistä.
 

Biologiset tekijät aiheuttavat vuosittain paljon terveyshaittoja. Tavallisimmin ne aiheuttavat tartuntatauteja, joista osa voidaan luokitella ammattitaudeiksi (VNa 769/2015). Jotta sairaus voidaan vahvistaa ammattitaudiksi, työperäinen altistuminen biologiselle tekijälle on osoitettava.

Tartuntatautien lisäksi biologiset tekijät voivat aiheuttaa myös muita ammattitauteja, kuten allergista nuhaa, astmaa ja ihosairauksia. Biologisille tekijöille altistuminen aiheuttaa edellä mainittujen sairauksien ohella monenlaisia yleisoireita. Tyypillisiä ovat hengitysteiden ärsytysoireet (yskä, limannousu ja nuha sekä hengenahdistus), iho-oireet, lihas- ja nivelkivut, pahoinvointi ja ripuli, päänsärky ja väsymys, silmäoireet sekä vilunväreet ja kuume.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantaja on velvollinen rajoittamaan työntekijän altistumisen biologisille tekijöille niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle (Työturvallisuuslaki 738/2002). Raskaudelle tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavia biologisia tekijöitä ovat hepatiittivirukset, herpesvirukset, HI-virukset, listeriabakteeri, sytomegalovirus, toksoplasma, vesirokkovirus, vihurirokkovirus ja parvorokkovirus (VNa 603/2015).

Työturvallisuuslain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta (933/2017 ja 747/2020). Asetuksessa on annettu ohjeita altistumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

Työnantajan on tiedotettava työntekijöitä tartuntavaarallisesta työstä sekä annettava heille koulutusta oikeista työtavoista ja riskinhallintakeinoista. Lisäksi työnantajan on pidettävä luetteloa vakavan vaaran tai vakavan sairauden ihmiselle aiheuttaville biologisille tekijöille työssä altistuneista työntekijöistä. Tämä luettelo on annettava työsuojeluviranomaisen käyttöön työnantajan lopettaessa toimintansa.

Toiminnassa, johon voi liittyä työntekijöiden altistumista biologisille tekijöille, on selvitettävä altistumisen todennäköisyys, luonne, määrä ja kesto ja mahdollisen haitan vakavuus. Näiden perusteella voidaan arvioida työntekijän terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan riskin suuruus ja päättää tarvittavista toimenpiteistä mahdollisen altistumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus biologisten tekijöiden luokituksesta on huomioitava vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa.

Useimmiten altistumisen toteamiseksi tarvitaan työhygieenisiä selvityksiä ja näytteenottoja, joiden tarkoituksena on

• tunnistaa biologiset tekijät ja niiden lähteet
• arvioida työntekijöiden altistumista
• löytää yhteys työntekijän ja työympäristön biologisten tekijöiden välille.

Altistumista biologisille tekijöille voidaan arvioida selvittämällä niiden esiintymistä eläimissä ja ihmisissä, ilmassa, materiaaleissa, nesteissä tai pinnoilla sekä niiden aiheuttamia vasta-aineita ihmisestä itsestään.
 

Riskityövaiheissa, joissa biologisten altisteiden leviäminen työympäristöön on todennäköistä, tulee altistumista vähentää hallinnollisilla ja teknisillä ratkaisuilla ja tarvittaessa käyttää henkilönsuojaimia. Suojainten tyyppi ja tehokkuus valitaan työn sekä työntekijälle soveltuvuuden ja suojauskyvyn mukaan. Hiukkassuodattimet (P, myös FFP) hengityksensuojaimissa suodattavat biologisia tekijöitä ilmasta.

Sisätilojen hyvä ilmanvaihto, henkilökohtainen hygienia ja siivous ovat myös avainasemassa ennaltaehkäistäessä biologisten tekijöiden aiheuttamia terveyshaittoja. Työnantajan tulee varmistaa, että suojavarusteet sekä työ- ja siivousvälineet puhdistetaan säännöllisesti ja etenkin silloin, kun suora kosketus mikrobivaaraan on tapahtunut. Mahdollisesti biologisilla tekijöillä saastunut työvaatetus on riisuttava lähdettäessä työskentelyalueelta ja säilytettävä erillään muusta vaatetuksesta.

Kun riskinarvioinnin perusteella tarvitaan tartuntataudeilta suojaavaa suojavaatetusta, on vaatetuksen täytettävä standardin EN 14126 vaatimukset ja tyyppi ja suojaluokat on valittava vähentämään riskejä riittävästi. Valinnassa ja käytössä on huomioitava suojavaatteen käyttäjälleen aiheuttama lämpökuormitus. Tarvittaessa on käytettävä kertakäyttöisiä henkilönsuojaimia.

Ohjeita  

• Allergioiden ehkäiseminen kasvihuonetyössä
• MRSA:lta suojautuminen sikaloissa

Jotta voimme ehkäistä zoonoositartuntoja, on erittäin tärkeää kertoa eläinten kanssa työskenteleville zoonoosiriskistä. Eläintiloissa työskentelevät henkilöt tulee perehdyttää työtapoihin, joilla tartuntariskiä voidaan pienentää.

Zoonoositartuntoja voi vähentää henkilökohtaisella suojautumisella ja huolehtimalla hyvästä hygieniasta. Lisäksi pesu- ja peseytymismahdollisuuksia on oltava tarjolla riittävästi.