Sanasto

Tuntuvatko termit hankalilta? Seuraavassa selitetään joitakin sanoja, joihin voit törmätä lukiessasi allergiasta, ihottumasta ja astmasta.

Allergeeni

Aine, joka aiheuttaa allergisen reaktion ihmiselle, joka on herkistynyt kyseiselle aineelle.

Allergia

Allergia johtuu siitä, että elimistön immuunijärjestelmän reagointitapa muuttuu. Normaalisti immuunijärjestelmä suojaa ihmistä, mutta allergiassa se ylireagoi ja muodostaa allergisia tulehdussoluja tai allergiavasta-aineita tavallisia, vaarattomia aineita vastaan. Allergia on joko välitöntä tai viivästynyttä allergiaa.

Allerginen kosketusihottuma

Ihottuma, joka syntyy ihokosketuksesta sellaisen aineen kanssa, jota vastaan ihmiselle on kehittynyt viivästynyt kosketusallergia.

Astma

Keuhkoputkien jatkuva tulehdustila, joka johtaa keuhkoputkien ahtautumiseen ja voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia, keuhkojen vinkunaa tai pihinää, yskää ja sitkeää limaa. Astma voi johtua allergiasta tiettyjä aineita kohtaan, jolloin sitä kutsutaan allergiseksi astmaksi. Tulehdustila voi ilmetä kuitenkin myös ilman allergioita. Tällöin puhutaan ei-allergisesta astmasta.

Atooppinen ihottuma

Henkilöllä, jolla on atooppista ihottumaa, on erityisen kuiva ja herkkä iho, jonka läpäisyeste on normaalia huonompi. Esiintyy kaikenikäisillä ja kutsutaan myös taiveihottumaksi tai maitoruveksi.

Atopia

Atopia tarkoittaa yksilön taipumusta muodostaa ylen määrin allergeenispesifejä vasta-aineita eli IgE:tä. Näitä vasta-aineita muodostuu tavallisesti siitepölyjä tai eläinpölyjä vastaan. Atopia on tavallisin allergian muoto.

Epikutaanitesti (lapputesti)

Epikutaanitestillä tutkitaan viivästynyttä ihokosketusallergiaa. Testi tehdään selän alueelle. Tutkittavat aineet ovat muun muassa metalleja, säilöntäaineita, hajusteita ja muoveja. Viivästynyt kosketusallergia ei aiheuta hengitystieoireita.

Hengityksensuojain

Hengityksensuojaimet on tarkoitettu suojamaan hengitysteitä niille haitallisilta aineilta kuten pölyiltä, huuruilta tai kaasuilta.

On olemassa eristäviä hengityksensuojaimia ja suodatinsuojaimia. Eristävissä hengityksensuojaimissa kasvoille tuodaan puhdasta ilmaa esimerkiksi painesäiliöistä. Suodatinsuojaimet toimivat puhdistamalla ympäristön likaista ilmaa käyttäjän hengitettäväksi. Suodattimia on erilaisia eri epäpuhtauksia vastaan.

Kirurgiset suu-nenäsuojaimet eli niin kutsutut leikkausmaskit eivät ole hengityksensuojaimia. Ne on tarkoitettu suojaamaan potilasta.

Suojaimia on käytettävä ja huollettava käyttöohjeen mukaisesti. Työnantajan tehtävänä on tarjota tarvittavat hengityksensuojaimet työntekijöille. 

Hengitystieoireet

Hengitystieoireita ovat muun muassa nuha, aivastelu, nenän tukkoisuus, yskä, hengityksen vinkuminen, limaisuus ja hengenahdistus.

IgE

Allergiavasta-aineita, jotka ovat mukana välittömissä allergisissa reaktioissa, etenkin allergisessa astmassa, allergisessa nuhassa ja joskus myös atooppisessa ihottumassa ja ruoka-aineallergiassa.

Kosketusallergeeni

Aine, joka aiheuttaa viivästyneen allergisen reaktion joutuessaan iholle, jos henkilö on jo valmiiksi herkistynyt kyseiselle aineelle.

Kosketusallergia

Ihottumaa aiheuttavan allergian yleisin muoto. Viivästynyt yliherkkyysreaktio, joka johtuu kosketusallergeeneista, esimerkiksi nikkeliallergia.

Kosketusihottuma

Yhteisnimitys ihottumille, jotka johtuvat ihokosketuksesta ihoa ärsyttävien aineiden kanssa (ärsytysihottuma) tai kosketusallergeenien kanssa (allerginen kosketusihottuma).

Kosketusnokkosihottuma

Kosketusnokkosihottumassa ihokosketus välitöntä allergiaa aiheuttavaan aineeseen aiheuttaa paukamia kosketuskohtaan.

Käsi-ihottuma

Sormiin, kämmeniin tai kämmenselkiin paikallistuva ihottuma, johon liittyy kuivuutta, punoitusta ja kutinaa sekä usein näppylöitä, rakkuloita, hilseilyä ja halkeamia. Ihottuma voi olla lyhytaikaista, toistuvaa tai pitkäaikaista. Yleisimmät syyt ovat lapsena sairastettu atooppinen ihottuma (taiveihottuma tai maitorupi), kosketusallergia (esimerkiksi nikkeliallergia) tai märkätyö (esimerkiksi saippuan ja veden, öljyjen, liuottimien tai elintarvikkeiden runsas käsittely työpaikalla).

Lievä astma

Lievä astma pysyy hallinnassa siten, että käytät sinulle määrättyjä astmalääkkeitä ohjeiden mukaisesti joko säännöllisesti päivittäin tai jaksoittain (esimerkiksi siitepölykaudella tai hengitystietulehdusten aikana).

Astma on hallinnassa, kun

  • astmaoireita ja ylimääräisen avaavan lääkkeen tarvetta esiintyy korkeitaan 1–2 kertaa viikossa
  • pystyt harrastamaan liikuntaa normaalisti
  • et joudu rajoittamaan muitakaan harrastuksia tai tekemisiä astman vuoksi
  • et joudu käymään päivystyksessä pahentuneiden astmaoireiden vuoksi.

Märkätyö

Työ, jossa kädet ovat märkinä vähintään puolet työajasta jatkuvasti tai toistuvasti tai käsiä on pestävä tai huuhdeltava enemmän kuin 15 kertaa työpäivän aikana. Märkätyö on tavallinen ärsytysihottuman aiheuttaja.

Nikkeliallergia

Allergia, joka johtuu nikkelin vapautumisesta ihoa vasten olevista tuotteista, kuten koruista, kelloista ja napeista. Nikkeli on viivästyneen kosketusallergian ja allergisen kosketusihottuman yleisin aiheuttaja.

Nokkosihottuma eli urtikaria

Nokkosihottuma on yksi yleisimmistä iho-oireista. Nokkosihottumassa iholla esiintyy nopeasti nousevia, kutiavia paukamia, joiden ympäristö usein punoittaa. Yksittäiset paukamat kestävät paikallaan korkeintaan vuorokauden ja painuvat itsestään pois.

Nokkosihottuman syytä tai laukaisevaa tekijää on usein vaikea varmasti selvittää. Infektiosairaudet ovat nokkosihottuman tavallisimpia laukaisevia tekijöitä. Laukaisevana tekijänä voi myös olla ihoon kohdistuva hankaus, paine, kylmyys tai hikoilu. Lääke- tai ruoka-aineallergiat ovat vain harvoin nokkosihottuman aiheuttajina. Välittömän allergian yhteydessä voi esiintyä allergista kosketusnokkosihottumaa, jolloin allergeenin (esimerkiksi luonnonkumi tai vehnäjauho) kanssa kosketuksissa olevalle ihoalueelle nousee nopeasti nokkospaukamia.

Nuha

Nuha, nenän limakalvojen tulehdus, voi kehittyä työympäristössä, jossa työntekijä altistuu ärsyttävälle aineelle tai aineelle, jolle on allerginen. Yleisin muoto on ei-allerginen nuha.

Nuha on nenän yliherkkyysreaktio, johon liittyy aivastelua, vetistä nuhaa ja tukkoisuutta. Se jaetaan allergiseen nuhaan (esimerkiksi heinänuha siitepölyallergikolla) ja ei-allergiseen nuhaan (ei todettua allergiaa tai infektiota, kutsutaan myös vasomotoriseksi nuhaksi).

Paukama

Iholle nouseva pieni ja ohimenevä näppylä, joka yleensä kutisee voimakkaasti. Hyttysenpisto ja nokkosen polttama ovat esimerkkejä paukamareaktiosta.

Prick-testi eli ihopistokoe

Prick-testillä tutkitaan välitöntä eli IgE-välitteistä allergiaa. Prick-testi tehdään henkilölle, jolla on astmaa, nuhaa tai joskus myös nokkosihottumaa, jotta voidaan selvittää, mille he ovat allergisia.

Iholle laitetaan pisara allergeeniuutetta, minkä jälkeen ihoa pistetään pienellä neulalla, jolloin ainetta joutuu ihon sisään. 15 minuutin kuluttua tarkastetaan, onko pistoskohtiin noussut paukamia. Jos testi tulkitaan positiiviseksi ja sama aine aiheuttaa merkittäviä oireita, henkilö on allerginen kyseiselle aineelle. Prick-testillä voi selvittää allergioita muun muassa siitepölyä, eläimiä, punkkeja, mehiläisiä, ampiaisia, lateksia ja ruoka-aineita kohtaan.

Taiveihottuma

Kyynärtaipeissa, polvitaipeissa, nivusissa tai muilla herkän ihon alueilla esiintyvä ihottuma. Atooppinen ihottuma on karheaa, kutisevaa, usein taivealueille, kasvoille ja käsiin painottuvaa ihottumaa. Ihottuma on usein kausittaista, talvella hankalampaa ja kesällä vähäoireisempaa tai kokonaan poissa. Tunnetaan myös nimellä atooppinen ihottuma tai maitorupi. Esiintyy usein lapsilla.

Urtikaria

Toinen sana nokkosihottumalle.

Vaikeampi astma

Vaikeammassa astmassa astmaoireita esiintyy toistuvasti siitä huolimatta, että käytettäisiin päivittäin ohjeiden mukaisesti määrättyjä astmalääkkeitä (HUS: Astman lääkehoito). Vaikeammalle astmalle on tyypillistä se, että sitä sairastava tarvitsee päivittäin tai lähes päivittäin avaavaa lääkettä ja astmaoireita ilmenee esimerkiksi fyysisessä rasituksessa, pakkasessa tai pölyjen tai käryjen aiheuttamina.

Vaikeampaa astmaa sairastava voi joutua myös käymään päivystyksessä hengitysvaikeuksien vuoksi ja käyttämään suun kautta syötäviä kortisonitabletteja. Jos sinulla esiintyy tällaisia astmaoireita, on tärkeää keskustella lääkärisi kanssa siitä, onko sinun säännöllisesti käyttämä astmalääkityksesi riittävä. 

Ärsytysihottuma

Ihottuma, joka johtuu kosketuksesta ihoa ärsyttäviin aineisiin. Kutsutaan myös ei-allergiseksi kosketusihottumaksi. Työ, jossa ollaan paljon tekemisissä saippuan ja veden, puhdistusaineiden, öljyjen, liuottimien ja elintarvikkeiden kanssa tai jossa käytetään pitkään tiiviitä suojakäsineitä, on yleinen käsi-ihottuman aiheuttaja.