Tärinä

Käsiin tai kehoon kohdistuvalle tärinälle altistuminen voi aiheuttaa erilaisia haittavaikutuksia, jopa ammattitauteja. Tärinän riskinarvioinnilla ja tarpeen vaatiessa toimeenpantavalla tärinäntorjuntaohjelmalla näitä haittoja voidaan merkittävästi vähentää.

Ihmiseen kohdistuva liiallinen tärinä aiheuttaa terveyshaittoja ja tapaturmariskiä. Tärinäaltistukselle on olemassa toiminta- ja raja-arvot, joiden avulla pyritään tärinän haittojen tunnistamiseen ja vähentämiseen.

Tärinän voimakkuutta arvioidaan tärinän kiihtyvyydellä (m/s²) ja ominaisuutta taajuussisällöllä ja sitä kautta kokonaiskiihtyvyydellä. Tärinän vaikutuskohteen mukaan tärinä jaotellaan käsitärinäksi ja kehotärinäksi.

Käsitärinällä tarkoitetaan tärinää, joka työntekijän käsiin tai käsivarsiin välittyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa hänen terveydelleen ja turvallisuudelleen. Käsitärinä aiheuttaa erityisesti verenkiertoon, tuki- ja liikuntaelimistöön ja hermostoon liittyviä ongelmia. Ammattitautitutkimuksissa todetaan vuosittain kymmeniä käsiin kohdistuvan tärinän aiheuttamia ammattitauteja.

Kehotärinä on tärinää, joka alustan tai istuimen välityksellä kohdistuu koko vartaloon aiheuttaen haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle. Kehotärinä on erityisesti alaselän sairauksia tai selkärangan vammoja aiheuttava riskitekijä. Koko kehoon kohdistuvalle tärinälle voi altistua työkoneita ajettaessa.

Ohjearvot tärinälle

Tärinäaltistukselle on annettu raja-arvot ja toiminta-arvot Valtioneuvoston asetuksessa 48/2005

Arvot on määritetty kahdeksan tunnin altistukselle alla olevan taulukon mukaisesti.

	Käsitärinä	Kehotärinä
Toiminta-arvo (8 tuntia)	2,5 m/s²	0,5 m/s²
Raja-arvo (8 tuntia)	5,0 m/s²	1,15 m/s²

Toiminta-arvon ylittyessä työnantajan velvollisuus on laatia riskinarvioinnin perusteella tärinäntorjuntaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää altistumista. Toiminta-arvon ylittävälle tärinälle altistuville työntekijöille on suoritettava määräajoin terveystarkastuksia. Työterveyshuollon tehtävänä on löytää tärinälle erityisen herkät työntekijät, joiden kohdalla työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin näiden työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi.

Raja-arvon ylittyessä työnantajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen alentamiseksi. Työnantajan on selvitettävä ylityksen syyt ja tehtävä tarpeelliset muutokset suojauksiin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotta ylitys ei toistu (VNa 48/2005).

Ohjeita koneiden valmistajille ja maahantuojille

Valtioneuvoston asetuksessa koneiden turvallisuudesta (VNa 400/2008) annetaan ohjeita koneiden valmistajille ja maahantuojille. Koneen tai laitteen ohjeissa on ilmoitettava seuraavat tiedot käsi- ja kehotärinästä:

koko kehoon kohdistuvan kiihtyvyyden suurin painotettu tehollisarvo (RMS-arvo), jos se ylittää arvon 0,5 m/s². Jos tämä arvo ei ylity, siitä on mainittava.
käsitärinän kiihtyvyyden suurin painotettu tehollisarvo (RMS-arvo), jos se ylittää arvon 2,5 m/s². Jos tämä arvo ei ylity, siitä on mainittava.