Tärinän torjunta

Työnantajan on suojeltava työntekijää tärinän aiheuttamilta haitoilta. Työnantajan on selvitettävä työntekijään kohdistuvan tärinäaltistuksen määrä, arvioitava siitä aiheutuvat riskit sekä toiminta- ja raja-arvojen ylittyessä ryhdyttävä toimenpiteisiin tärinäaltistuksen pienentämiseksi. Näin määrää EU:n tärinädirektiivi (44/2002).
Sisällysluettelo

Tärinää voidaan torjua kiinnittämällä siihen huomiota jo koneita ja laitteita hankittaessa. Prosesseja ja toimintoja suunniteltaessa voidaan kiinnittää huomiota epätasapainojen välttämiseen. Tärinän syntyä voidaan vähentää kasvattamalla värähtelevän järjestelmän massaa tai pienentämällä voimaa. Tällöin kuitenkin esimerkiksi käsityökalujen tehokkuus saattaa heikentyä.

Valmiin koneen tai laitteen tärinää voidaan estää katkaisemalla värähtelyjen eteneminen tai vaimentamalla etenemistä Tärinää voidaan vähentää myös koneiden ja laitteiden hyvällä huollolla ja kunnossapidolla. Työmenetelmän valinta tai automatisointi, altistumisajan lyhentäminen tai työn tauotus auttavat vähentämään tärinälle altistumista.

Tärinäntorjuntaohjelma

Mikäli tärinäaltistus kaikista torjuntatoimenpiteistä huolimatta ylittää toiminta-arvon, työnantajan on laadittava tärinäntorjuntaohjelma (VNa 48/2005).  Tärinäntorjuntaohjelma on toimintasuunnitelma, joka sisältää muun muassa seuraavat kohdat:

  • tärkeimpien tärinän lähteiden tunnistaminen
  • tärkeimpien iskutärinän lähteiden tunnistaminen
  • lähteiden luokitteleminen sen mukaan, kuinka suuri on niiden vaikutus kokonaisaltistukseen
  • mahdollisten ratkaisujen määrittäminen ja niiden toteuttamiskelpoisuuden ja kustannusten arvioiminen
  • realististen tavoitteiden asettaminen
  • ensisijaisten toimien määrittäminen ja niin sanotun toimintaohjelman luominen
  • hallinnointivastuiden määrittäminen ja tarvittavien resurssien osoittaminen
  • ohjelman toteuttaminen
  • edistyksen seuraaminen
  • ohjelman arvioiminen

Tärinäntorjuntaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota erityisesti:

  1. vaihtoehtoisiin työmenetelmiin
  2. ergonomialtaan sellaisten työvälineiden valintaan, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän tärinää kyseinen työ huomioon ottaen
  3. tärinälle altistumista tehokkaasti vähentävien lisälaitteiden kuten istuinten ja kädensijojen käyttämiseen
  4. työpaikan rakenteiden, kulkureittien ja työpaikalla käytettävien työvälineiden kunnossapitosuunnitelmiin
  5. työpisteiden ja työskentelypaikkojen suunnitteluun ja sijoitteluun
  6. työntekijöiden opastamiseen työvälineiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön tärinälle altistumisen vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle
  7. altistuksen keston ja tärinän voimakkuuden rajoittamiseen
  8. työn suunnitteluun siten, että riittävät lepojaksot huomioon ottaen tärinä mahdollisuuksien mukaan aika ajoin vähenee tai keskeytyy
  9. kylmyydeltä ja kosteudelta suojaavan vaatetuksen antamiseen tärinälle altistuvien työntekijöiden käyttöön

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Erkko Airo

vanhempi asiantuntija
Sähköpostiosoite
erkko.airo [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2933
Marko Ikäheimo

Marko Ikäheimo

erikoistyöhygieenikko
Sähköpostiosoite
marko.ikaheimo [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 8643
Riikka Helenius

Riikka Helenius

erikoistyöhygieenikko
Sähköpostiosoite
riikka.helenius [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 7589
Ville Hyvärinen

Ville Hyvärinen

erikoistyöhygieenikko
Sähköpostiosoite
ville.hyvarinen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 6116

Avainsanat

tärinä