Ultraviolettisäteily
Ultraviolettisäteily voi aiheuttaa äkillisiä vaurioita silmiin ja iholle. Pitkäaikainen altistuminen ultraviolettisäteilylle voi johtaa ihosyöpään. Silmälle säteily voi aiheuttaa sarveiskalvo- ja linssivaurioita kuten harmaakaihia.
Ionisoimaton säteily jaetaan säteilyn taajuuden ja aallonpituuden mukaan sähkö-magneettisiin kenttiin ja optiseen säteilyyn.
| Optinen säteily | Aallonpituus |
|---|---|
| Ultraviolettisäteily | 100 - 400 nm |
| Näkyvä valo | 400 - 780 nm |
| Infrapunasäteily | 780 nm - 1 mm |
Ultraviolettisäteily jaetaan vielä kolmeen eri aallonpituus alueeseen: UV-A 315-400 nm, UV-B 280-315 nm ja UV-C 100-280 nm.
Ultraviolettisäteilyn lainsäädäntö ja ohjearvot
Suomessa keinotekoisen optisen säteilyn aiheuttamaa vaaraa työpaikoilla määrittelee työturvallisuuslaki ja Valtioneuvoston asetus 146/2010, joka antaa ohjearvot työntekijän altistumiselle. Väestön altistusta säätelee Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1045/2018) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta.
Lainsäädännön mukaan:
- Työnantajan on tunnistettava työstä aiheutuneet vaaratekijät ja siis tehtävä vaaran arviointi työntekijöiden altistumisesta optiselle säteilylle.
- Optisen säteilyn lähteet täytyy tunnistaa ja niiden suuruus arvioida. Sen voi tehdä työpaikka itse tukeutuen laitevalmistajaan ja kirjallisuuteen.
- Jos kenttien aiheuttamaa vaaraa ei pysty arvioimaan, pitää käyttää ulkopuolista konsulttia arvioimiseen tai kenttien mittaamiseen.
Jos ohjearvot ylittyvät, työantajan on tehtävä toimintasuunnitelma altistumisen vähentämiseksi alle ohjearvojen:
- tekniset toimenpiteet kenttien vaimentamiseksi
- työntekijöiden neuvonta ja opetus
- vaihtoehtoiset työmenetelmät
- etäisyyden lisääminen lähteeseen
- altistuksen keston ja voimakkuuden rajoittaminen
- työn organisointi ja suunnittelu
- optisen säteilyn voimakkuuden huomiointi laitehankinnassa