Tuotantolaitosten ja kaluston huolto- ja korjaustöihin sekä poikkeustilanteisiin liittyy usein raskaita ja kuormittavia työvaiheita sekä tapaturmavaaroja. Kiertotalous on ala, jolla on tärkeää tunnistaa haitta- ja vaaratekijöitä sisältävät materiaalit ja työt mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta niistä aiheutuvat riskit voidaan minimoida ennen toiminnan laajentumista.

Turvallisilla keräys-, lajittelu- ja prosessointitavoilla huolehditaan kiertotalousalan työntekijöiden terveydestä. Materiaalien asianmukainen käsittely lisää kiertotalouden tehokkuutta ja vähentää turvallisuusriskejä.

>> Tutustu tästä kiertotalouden altistumisriskeihin

Työterveyshuolto kiertotalousalan yrityksissä

Työnantajan on järjestettävä ja kustannettava työterveyshuoltopalvelut henkilöstölleen, jos työssä on yksikin työntekijä. Työterveyshuollon järjestämä terveystarkastus on keskeinen menetelmä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämisessä. Terveystarkastustarpeen arviointi ja sisällön suunnittelu perustuvat työpaikalla tehtyyn riskien arviointiin, työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitykseen ja muihin työpaikan ja työn altisteisiin liittyviin tietoihin. On tärkeää, että terveystarkastuksista menee ryhmätason palaute työpaikalle, etenkin niissä tapauksissa, jos työntekijöillä havaitaan työstä johtuvia terveyshaittoja tai esimerkiksi biomonitoroinneissa havaitaan altistumista.

Työntekijöiden altistumista joillekin kemiallisille vaaratekijöille voi selvittää biomonitoroinnin avulla. Erityisen tärkeää tämä on elimistöön kertyvien aineiden kohdalla ja sellaisten aineiden kohdalla, joiden kohdalla ihoaltistuminen voi olla merkittävää.

  • Metalli- ja SER-romun kierrätykseen liittyen esimerkiksi lyijy- ja kadmiumaltistumista sekä mahdollisesti myös elohopea- ja kromi/nikkelialtistumista on syytä seurata biomonitoroinnilla. Alumiinin kierrätyksessä, erityisesti sulatusprosessiin liittyen virtsan alumiinia on tarkkailtava.
  • Tuhkalle altistuvien metallipitoisuuksia on myös seurattava biomonitoroinnein.
  • Työterveyslaitoksen biomonitorointivastaukset sisältävät yleensä ohjeistuksen seurantafrekvenssistä eri altistumistasoilla. On huomioitava, että päätökset seurantafrekvenssin muutoksista tulee perustua useiden näytteiden perusteella saatuun kokonaiskuvaan työntekijöiden altistumisesta eikä yksittäiseen näytteeseen.

Oirekyselyt ovat yksi hyvä menetelmä seuloa mahdollisia hengitystie-, iho- ja keskushermosto-oireita.

  • Euroquest-kyselyä voi hyödyntää esim. keskushermostomyrkyllisille metalleille kuten alumiinille, lyijylle, elohopealle ja mangaanille pitkään altistuneilla.
  • Hengitysteitä herkistäville aineille sekä merkittävästi pölyille ja biologisille tekijöille altistuttaessa hengitystieoireita voi seuloa oirekyselyillä ja tarvittaessa tehdä spirometriatutkimukset bronkodilataatiolla oireisilta.

Thorax-röntgentutkimuksia suositellaan lähinnä niissä tapauksissa, jos epäillään pitkäaikaista (yleensä yli 10 vuoden) altistumista asbestille tai kvartsille asbestiplakkien/asbestoosin tai kvartsin kohdalla silikoosin havaitsemiseksi.

Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisterin mukaan kiertotalouden työpaikoilla on työntekijöillä diagnosoitu kuulovaurioita ammattitauteina. Työntekijöille on järjestettävä kuulontarkastukset määräajoin, kun melualtistus on 85 dB (A) tai äänen huippupaine 140 Pa tai suurempi. Myös toiminta-arvon ylittävälle tärinälle altistuville työntekijöille on suoritettava määräajoin terveystarkastuksia.

Rokotusten suhteen kiertotalouden työntekijöille riittää yleensä tavanomainen aikuisten rokotussuoja tehostettuna säännöllisillä 10 vuoden sisällä otetuilla jäykkäkouristusrokotteilla.

  • Hepatiitti A- ja polioviruksia saattaa esiintyä ihmisperäisissä jätevesilietteissä ja niiltä suojautumista rokotteilla kannattaa harkita lietteitä runsaasti käsitteleville työntekijöille.
  • B-hepatiittiviruksille altistumisriski on minimaalinen, mutta mahdollinen esim. jätteiden käsinlajittelussa tapahtuvassa pistotapaturmassa.

Kiertotaloudenkin työpaikoilla on mahdollista altistua monille lisääntymisvaarallisille biologisille ja kemiallisille tekijöille. Siksi työnantajan on arvioitava etukäteen yhdessä työterveyshuollon kanssa altistumisen merkitys raskauden kannalta ja mitä työtehtäviä raskaana olevat voivat tehdä jo ennen raskaustapauksen ilmenemistä. Työntekijän erityisäitiysvapaahakemukseen työterveyslääkäri kirjoittaa lausunnon työssä tai työolosuhteissa olevasta vaarasta sikiön kehitykselle ja raskaudelle.

Työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä tulee arvioida työpaikan ensiapuvalmiuden tarve. Mikäli työpaikalla on mahdollisuus altistua tapaturmaisesti kemiallisille tekijöille, tulee työterveyshuollon arvioida myös työpaikan antidootti- ja muut lääketarpeet, samoin kuin ohjeet kemikaalitapaturmien ensihoitoon.