Työn ja muun elämän yhteensovittaminen

Työn ja muun elämän yhdistämistä voidaan helpottaa työ- ja työaikajärjestelyillä, yksilöllisillä joustoilla sekä valmentamalla esihenkilöitä. Nämä keinot tukevat niin pienten lasten vanhempia kuin niitä työntekijöitä, jotka pitävät huolta iäkkäistä läheisistään.
Pieni lapsi makaa sängyssä otsaansa pidellen ja nainen istuu vieressä.

Kymmenen hyvää käytäntöä työpaikoille työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi

Nämä käytännöt pyrkivät luomaan työtä ja muuta elämää tukevan ja joustavan työympäristön, joka edistää työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta.

  1. Sisällytetään työn ja muun elämän yhteensovittaminen osaksi työpaikan henkilöstö- ja toimintastrategiaa
    Työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytännöt sisällytetään työpaikan henkilöstö- ja toimintastrategioihin. Erilaisten kyselyjen, kuten henkilöstö-, työhyvinvointi- ja työilmapiirikyselyn ja kehityskeskustelujen avulla seurataan henkilöstön ikärakennetta, hoivavastuita ja kokemuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisesta, sekä arvioidaan käytäntöjen toteutumista ja riittävyyttä.

  2. Varmistetaan tavoitteet toimintaohjein ja seurannalla
    Esihenkilöillä on ylimmän johdon tuki ja linjaukset, joilla työn ja muun elämän yhdistämistä tuetaan. Näin varmistetaan, että yhteensovittaminen mahdollistuu yhtäläisesti koko organisaatiossa. Organisaatiossa on olemassa ohjeet epäasiallisen käytöksen, kuten perhevapaiden käyttöön liittyvän syrjinnän ja muun epäasiallisen toiminnan ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi.

  3. Sovitaan selkeät pelisäännöt työyhteisössä työn ja muun elämän yhteensovittamiselle
    Työpaikalla on olemassa selkeät säännöt, miten työtä ja muuta elämää voi yhteensovittaa. Lisäksi on varmistettu, että säännöt ovat kaikkien tiedossa. Toisinaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen voi vaatia erityiskohtelua, eli huomioidaan tietyn ryhmän tai henkilön tilanne yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Tämä asia ymmärretään työyhteisössä. Esimerkiksi yksinhuoltajuus ja omaishoivavastuu tai oman työkyvyn heikentyminen voivat olla erityisen haastavia elämäntilanteita, joissa erityistä tukea tarvitaan.

  4. Mahdollistetaan joustavuus työajoissa
    Työpaikalla on käytössä työaikajoustoja, kuten työaikapankit ja liukuvat työajat. Myös työn muokkausta hyödynnetään. Työtehtäviä ja työaikoja voidaan mukauttaa työntekijöiden yksityiselämän vastuiden huomioon ottamiseksi.

  5. Mahdollistetaan joustavuus työn tekemisen paikassa
    Työpaikalla mahdollistetaan työn tekeminen läsnä tai etänä tarpeen mukaan. Hybridityötä tuetaan selkeillä ohjeilla, pelisäännöillä ja teknisellä tuella.

  6. Varmistetaan toimivat käytännöt työstä poissaololle ja työhön paluulle
    Työpaikalla on varauduttu sekä suunniteltuihin että odottamattomiin poissaoloihin. Työpaikalla on sovittu käytännöt, joilla tuetaan perhe- tai muulta hoivavapaalta tai pitkältä poissaololta palaavia työntekijöitä, heidän perehdytystään ja tarvittaessa yhteydenpitoa poissaolon aikana.

  7. Vahvistetaan työpaikan johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön osaamista työn ja muun elämän yhteensovittamisessa
    Johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön tietämystä ja osaamista työn ja muun elämän yhteensovittamista vaativista elämäntilanteista, erilaisista perheistä, hoivavastuista ja työpaikan käytännöistä vahvistetaan säännöllisesti. Apuna voi käyttää erilaisia tiedotuskanavia sekä sisäisiä ja ulkoisia koulutuksia. Yhteensovittamisesta kannattaa keskustella yhdessä niin hyötyjen kuin haasteiden ja niiden ratkaisemisen näkökulmasta.

  8. Tuetaan henkilöstön palautumista työssä
    Työpaikalla varmistetaan, että työntekijät voivat palautua työstä riittävien taukojen ja työn ja vapaa-ajan rajaamisen avulla. Tukea ja keinoja palautumiseen voi antaa esihenkilön lisäksi työtoverit, työterveyshuollon asiantuntijat ja työsuojeluviranomaiset.

  9. Otetaan erilaiset elämäntilanteet osaksi työterveysyhteistyötä ja työkyvyn ylläpitoa
    Perhetilanteet, yksityiselämän kysymykset sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollisuudet sisällytetään osaksi työterveyshuollon toimintaa. Siellä osataan tunnistaa henkilökohtaisten vastuiden vaikutus työhyvinvointiin ja tukea työntekijöitä ja työkykyä niiden mukaisesti.

  10. Hyödynnetään arkea helpottavia palveluita
    Työpaikalla on kartoitettu työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevien palveluiden tarvetta, kuten lastenhoito-, vanhustenhoito- ja kotitalouspalveluja ja mahdollisuuksien mukaan tarjotaan näitä palveluita työntekijöille.

Lähde: Työterveyslaitos 2025 / Työ@Elämä - Opas työpaikoille työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi, Työterveyslaitos 2016

Näin työpaikalla päästään alkuun työn ja muun elämän yhteensovittamisessa

Työn ja muun elämän yhteensovittamiseen tarvitaan hyvää tahtoa ja hyviä käytäntöjä. Työpaikalla päästään alkuun keskustelemalla esimerkiksi näistä asioista:

  • Onko strategiassa tai suunnitelmissa huomioitu henkilöstön yksilölliset elämäntilanteet? Onko esimerkiksi työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyviä tavoitteita kirjattu tasa-arvosuunnitelmaan?
  • Tukevatko työpaikan henkilöstöprosessit työn ja muun elämän yhteensovittamista? Onko esimerkiksi työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytäntöjä kirjattu kehityskeskusteluohjeisiin? Onko perhevapaiden pitämiseen tai omaishoitoon liittyviä hyviä käytäntöjä koottu?
  • Mitkä ovat työpaikan keinot tukea työn ja muun elämän yhteensovittamista? Millaisia työaikajärjestelyjä on esimerkiksi käytössä?
  • Onko esihenkilöille annettu riittävästi tietoa ja koulutusta työpaikan keinoista työn ja muun elämän yhteensovittamisen tukemiseksi? Onko yksilöllisten elämäntilanteiden puheeksi ottaminen osa esihenkilöiden osaamista?
  • Suhtaudutaanko työpaikalla myönteisesti työntekijöiden perhe-elämään sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen tarpeisiin?

Työpaikalla voidaan pienin keinoin lisätä esihenkilöiden tietoisuutta työpaikan käytännöistä:

Avainsanat