Tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen työssä

Tuki- ja liikuntaelinterveyttä edistävät työprosessien hyvä suunnittelu ja johtaminen, selkeät tavoitteet, työntekijälle ergonomisesti sopiva työ sekä työyhteisön toimivuus, hyvä sisäinen vuorovaikutus ja sosiaalinen tuki. Myös mahdollisuudet vaikuttaa oman työn tekemisen tapaan ja työaikoihin sekä työn ja muun elämän tasapaino edistävät tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia.
Työntekijä rakennustyömaalla

Ergonomian avulla työ, työvälineet ja työympäristö suunnitellaan ja järjestetään vastaamaan ihmisen ominaisuuksia, tarpeita ja mahdollisuuksia. Työtä tulee tarkastella kokonaisuutena. Fyysisen ergonomian ohella esimerkiksi organisatorisen ja kognitiivisen ergonomian tai vaikkapa näköergonomian kehittäminen on otettava huomioon modernia työtä järjestettäessä. Onnistuneilla ergonomisilla toimenpiteillä parannetaan henkilöstön turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä työpaikan häiriötöntä ja tehokasta toimintaa.   

Työpaikalla tehtävät ergonomiaan liittyvät toimet ja työjärjestelyt kuten työnjako ja työkierto ovat tärkeitä ehkäistäessä tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja helpotettaessa niistä kärsivän työntekijän selviytymistä työssään.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston ajankohtainen kampanja nostaa esiin tuki- ja liikuntaelinterveyttä ja sairastuneen työssä jatkamista turvaavia hyviä käytäntöjä:

Krooniset TULE-sairaudet työelämässä — neuvoja ja hyviä käytäntöjä

Krooniset tuki- ja liikuntaelinsairaudet: ratkaisuja työelämässä jaksamiseen

Työn kuormittavuus vähenee ergonomisilla työtavoilla

Työntekijä voi myös itse pohtia työtapojensa ergonomisuutta ja pyrkiä kehittämään niitä keinona vähentää työn kuormittavuutta ja siten vaikuttaa omaan tuki- ja liikuntaelinterveyteensä. 

Mieti työpaikalla esimerkiksi seuraavia seikkoja ja keskustele niistä tarvittaessa esimiehesi, työtovereittesi tai työterveyshuollon kanssa.

  • Onko taakkojen nostaminen aina tarpeen? 
  • Voinko käyttää nostamisessa jotain apuvälinettä tai voinko pyytää työkaveria avuksi? 
  • Voinko käyttää taakkojen siirrossa vaunua tai kärryä? 
  • Onko työtuolini ja -pöytäni säädetty oikein? 
  • Onko tietokoneeni näyttö sopivan kokoinen ja sellaisella etäisyydellä, että voin seurata sitä ongelmitta? 
  • Voinko käyttää tietokoneen näppäimistöä ja hiirtä niin, että kyynärvarteni on tuettuna pöydän pintaan tai erilliseen tukeen? 
  • Onko työhuoneeni tai työpisteeni valaistus sopiva? 
  • Voinko tehdä työtäni välillä istuen ja välillä seisten? 
  • Jos olen etätyössä, onko työpisteeni järjestely edellä mainituilla tavoilla ergonominen? 
  • Voinko välillä pitää pieniä taukoja työssä? 
  • Voinko pitää taukoliikuntahetken työpäivän mittaan?  

Etätyön ergonomiaa

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja huolehtii työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä ja huolenpitovelvollisuus koskee myös etätyötä. Etätyötä tehdään yleensä tietokoneyhteydellä näyttöpäätteen ääressä joko istuen tai seisten. Työpöydän- ja tuolin ergonomisiin ominaisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota ja työntekijän mahdollisesti tarvitsemiin apuvälineisiin työssä. Pitkäkestoinen etätyö ergonomialtaan puutteellisessa työpisteessä voi aiheuttaa selän, niska-hartiaseudun, olkapään, kyynärpään ja käden vaivoja. Työturvallisuuskeskus on koonnut vinkkejä turvalliseen ergonomiaan etätyössä.