Riskien tunnistus ja hallintakeinot

Työtapaturmat ja ammattitaudit vähentävät työn tuottavuutta. Riskien hallinta työympäristössä tuo työntekijälle tunteen terveellisestä ja turvallisesta työpaikasta, jossa on mukava työskennellä.

Vesihuollon töissä on paljon riskialttiita työtehtäviä. Tapaturmavaaroja aiheutuu esim. kaivannoissa tai liikenteen seassa työskentelystä sekä teline-, tikas- ja nostotöissä. Biologisia altisteita ovat näkymättömät eliöt käsiteltäessä viemärivesiä ja lietteitä. Fysikaalisia vaaroja ovat mm. pumppujen sekä muiden koneiden ja laitteiden melut, korkeapainevesipesut sekä sähkö- ja tulipalovaarat.

Vesihuollossa käytettävät kemikaalit ja viemäriveden mukana kulkeutuvat aineet ovat kemiallisia vaaratekijöitä. Lisäksi vesihuollon prosesseista voi vapautua työympäristöön terveydelle haitallisia tai räjähtäviä yhdisteitä esim. pumppaamoilla ja suljetuissa tiloissa kuten kaivoissa ja säiliöissä. Psykososiaalista kuormitusta puolestaan aiheuttavat yksintyöskentely, yötyö ja päivystykset, aggressiivisten asiakkaiden aiheuttama väkivallan uhka sekä vastuu talousveden laadusta ja jäteveden aiheuttamasta ympäristökuormasta.

Riskien tunnistus vaarakohtaisesti ja niiden hallintakeinot -sivuilla annetaan yksityiskohtaista tietoa vesihuoltoalalla esiintyvistä vaaratekijöistä. Vaarojen tunteminen on oman työpaikan turvallisuustoimintaa. Näiden sivujen tietoja voi hyödyntää tehtäessä työpaikalle riskin arviointeja. Työnantaja vastaa työn vaarojen ja haittojen arvioinnista, mutta työntekijänkin on tiedostettava työpaikkansa ja työtehtävänsä riskit.

Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos niitä ei voida poistaa, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskien hallinta on selkeä osa turvallisuusjohtamista ja turvallisuusjohtamisen työväline.

Työpaikalla riskinarvioinnin tavoitteena on selvittää ennakoivasti vaaratekijät ja niiden terveydellinen merkitys, jotta tarvittavat ennalta ehkäisevät toimenpiteet ja suojelutoimenpiteet voidaan toteuttaa tehokkaasti. Vaarojen selvittäminen ja arviointi on kohdistettava kaikkiin töihin työpaikalla mukaan lukien ennakoitavissa olevat huollot, häiriötilanteet sekä työt työpaikan ulkopuolella että ulkopuolisten työskentely työpaikalla (esim. aliurakointi). Lisäksi on huomioitava mm. raskaana olevien naisten ja ikääntyvien erityistarpeet.

Riskin arviointi alkaa työpaikan vaarojen, altisteiden ja kuormitustekijöiden tunnistamisesta. Havainnot kirjataan riskien tunnistamislomakkeelle, jonka voi luoda itse tai käyttää alkuun valmiita apuvälineitä esim. Työturvallisuuskeskuksen ArkiArvi tai Työterveyslaitoksen TTL PIRA™.

Riskien tunnistamisessa voi käyttää mielessään apuna kolmea helppoa kysymystä:

1. Mikä riski on olemassa?

2. Kuka tai mikä voi vahingoittua?

3. Miten vaara voi aiheutua?

Tunnistetut, välitöntä korjausta vaativat vaarat poistetaan heti. Mikäli poistaminen ei ole mahdollista on arvioitava vaaratilanteesta aiheutuva riski.

Riskin arvioinnissa selvitetään altistumisen mahdollisuus ja määritetään riskin suuruus eli riskitaso (merkityksetön, vähäinen, kohtalainen, merkittävä, sietämätön riski). Riskin suuruuden määrittämisessä otetaan huomioon sekä vaaratilanteen aiheuttamat haitalliset seuraamukset että aiheutuvien vahinkojen esiintymisen todennäköisuus.

Tämän jälkeen luodaan käsitys, miten tunnistetut riskit pienennetään ja millä suojelutoimenpiteillä riskejä hallitaan. Samalla päätetään toimenpiteiden aikataulut ja vastuuhenkilöt. Riskinarvioinnin perusteella päätettyjen toimenpiteiden toteutusta seurataan ja tilanne arvioidaan myöhemmin uudelleen. Riskin arviointi tehdään aina uudelleen työtilanteen tai -olosuhteen muuttuessa. Jatkuvaa työturvallisuuden huomioimisen periaatetta tukevat säännöllisesti suoritettavat turvallisuuskierrokset sekä vaara- ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamis- ja käsittelytoimenpiteet.

• Kun riski on merkityksetön, ei tarvita toimenpiteitä eikä kirjaamisasiakirjoja.
• Kun riski on vähäinen, ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ei tarvita. Pitäisi kuitenkin harkita kustannus-vaikutus -suhteeltaan parempia ratkaisuja tai parannuksia, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia.
• Kun riski on kohtalainen, riskin pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin ja toimenpiteet on toteutettava määrätyn ajan kuluessa.
• Kun riski on merkittävä, työtä ei pidä aloittaa ennen kuin riskiä on pienennetty.
• Kun riski on sietämätön, työtä ei pidä aloittaa eikä jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty. Jos riskin pienentäminen ei ole mahdollista edes rajoittamattomilla resursseilla, työn täytyy olla pysyvästi kielletty.

Riskien arviointi työpaikalla -työkirja (pdf) (Työturvallisuuskeskus)

Lomakkeita vaaratekijöiden tunnistamiseen ja riskien arviointiin (Työturvallisuuskeskus)

ArkiArvi (Työturvallisuuskeskus)