Kemialliset vaarat

Vesihuollossa käytetään monenlaisia kemikaaleja. Viemäriveden mukana kulkeutuu jätevedenpuhdistamolle useita kemiallisia aineita. Lisäksi vesihuollon prosesseista voi vapautua työympäristöön terveydelle haitallisia yhdisteitä. Näitä kaikkia kutsutaan kemiallisiksi vaaratekijöiksi, joiden aiheuttamat riskit työpaikalla on tunnistettava ja arvioitava.

Turvallisuuden pääperiaatteet

Tiedä, mitkä ovat työpaikkasi kemialliset vaaratekijät ja selvitä, onko niille altistuminen mahdollista.
Arvioi riskin suuruus ja merkitys.
Päätä ja toteuta toimenpiteet vaaran ehkäisemiseksi tai riskin pienentämiseksi.
Seuraa säännöllisesti riskinhallintatoimenpiteiden toteutumista.

Päätoimenpiteet työpaikalla

Valitse, aina kun mahdollista, vähiten vaaraa aiheuttava kemikaali.
Ole selvillä käsittelemiesi ja varastoimiesi kemikaalien ominaisuuksista, määristä ja sijoituspaikoista. Muista huomioida myös pienkemikaalipurkit ja -purnukat.
Pidä käytössä olevien aineiden kemikaaliluettelo ajan tasalla.
Pidä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet helposti saatavilla, koska niistä löytyvät tiedot kemikaalien haitallisuudesta, vaarallisuudesta ja muista ominaisuuksista.
Merkitse kemikaalien turvamerkit ja selkeät käyttöohjeet näkyville esim. säiliön kylkeen tai varastotilan oveen.
Huomioi kemikaalin vaarallisuus ja toimi käyttöturvallisuustiedotteessa mainittujen turvaohjeiden mukaisesti.
Pyri poistamaan syöpävaaralliset aineet käytöstä. Jos niitä joudutaan käyttämään, niin ilmoita syöpävaarallisille aineille altistuvat ASA-rekisteriin.
Tee ilmoitus vaarallisten kemikaalin teollisesta käytöstä ja varastoinnista pelastusviranomaiselle tai Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes).

Vähäisestä kemikaalien käytöstä ilmoitus tehdään paikkakunnan pelastuslaitokselle ja laajamittaisesta käytöstä Tukesille. Ilmoituksen tekemiseen tarvittavat lomakkeet ja ohjeet löytyvät Tukesin verkkosivuilta.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä aineisiin, jotka ovat myrkyllisiä tai tappavia, perimää tai lisääntymisterveyttä vaarantavia, syöpävaarallisia, herkistäviä, herkästi syttyviä tai räjähtäviä sekä ympäristölle vaarallisia.

Kemialliset vaaratekijät kulkeutuvat elimistöön

Hengitysteiden kautta

kemikaaleista peräisin olevat huurut, höyryt, kaasut, pölyt, savut ja sumut
prosesseissa muodostuvat kemialliset reaktiotuotteet kuten häkä
mikrobien tuottamat kaasut kuten metaani ja rikkiyhdisteet

Ihon kautta

ihon läpi imeytyvät aineet kuten liuottimet
ihoon paikallisesti vaikuttavat aineet, jotka voivat olla ihoa ärsyttäviä, syövyttäviä tai herkistäviä

Silmien kautta

roiskeet ja pölyn välityksellä silmien limakalvoja herkistävät ja ärsyttävät aineet

Työnantajan velvollisuus on järjestää turvamerkit työpisteet, joissa voi olla läsnä kemiallinen vaara. Työnantajan on myös varmistettava, että kemikaaliastiat, -putket, -säiliöt ja -varastot on merkitty asianmukaisesti tunnistustiedoilla, varoitusmerkeillä ja käyttöohjeilla.

Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteissa mainittujen varoitusmerkkien, vaara- ja turvalausekkeiden tiedot löytyvät esim. Työterveyslaitoksen Varoitusmerkit, vaara- ja turvalausekkeet -verkkosivulta.

Kiinteät kemikaalit

Ärsyttävät hengitysteitä, silmiä ja ihoa. Sekoittuessaan nesteeseen voivat olla myös syövyttäviä.
Vältä aineen pölyämistä ja leviämistä sekä pölyn hengittämistä!
Pölyräjähdysvaara!
Pinnoille kerrostuneet pölyt on poistettava liukastumis- ja pölyräjähdysvaaran vuoksi.

Nestemäiset kemikaalit

Syövyttävät ja ärsyttävät hengitysteitä, silmiä ja ihoa (myrkyllisiä).
Palo- ja räjähdysvaara!
Tärkeää ylläpitää hyvä ilmanvaihto.
Huomioi aina roiskevaarat! Huuhtele roiskeet välittömästi erityisesti silmistä!

Lisää aiheesta

Varoitusmerkit, vaara- ja turvalausekkeet (Työterveyslaitos)

Käytössä olevien kemikaalien ominaisuudet on tunnettava hyvin ja erityisesti silloin, jos erilaisia kemikaaleja sekoitetaan tai ne vahingossa sekoittuvat keskenään.

Vaaratilanteita ovat kemikaalivuodot säilytysastioista tai prosesseista.

Kemikaalit on säilytettävä turvallisuusmerkittyinä omissa astioissaan.
Yhteen sopimattomat kemikaalit on pidettävä erillään toisistaan omissa tiloissaan.
Kemikaalisäiliöt, -laitteet ja -putkistot turvalaitteineen on merkittävä ja tarkistettava säännöllisesti niille laadittavan kunnossapito-ohjelman mukaisesti.
Vuotoihin on varauduttava suoja-altailla, valleilla tai muilla vuodon hallintajärjestelmillä sekä kemikaalisäiliöiden ja -varastojen palo-osastoinnilla.

Työntekijöitä on opastettava käyttämään kemikaaleja turvallisesti, hyödyntämään saatavilla olevaa ensiapua ja varautumaan onnettomuuksiin.

Työpaikalla on oltava valmiina ensiapu- ja pelastusvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuuksien varalta.
Jokaisella työntekijöillä on velvollisuus ensiavun antamiseen ja työpaikalla on oltava olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia työtekijöitä.

Kemikaalien käsittelyssä riskialttiita vaiheita ovat kemikaalien siirrot ja käsin tapahtuva annostelu prosessiin sekä korjaus- ja huoltotyöt.

Automatisointi, koteloinnit sekä suljetut siirto-, annostelu- ja sekoitusvaiheet vähentävät kemikaalien leviämistä työympäristöön.
Rakeisten kemikaalien käyttö ja kiinteän aineen liettäminen nestemäiseksi ennen siirtoa käyttöpaikalle vähentää aineen pölyämistä ympäristöön.
Piilolinssien käyttöä tulee välttää kemikaalien käsittelytöissä.

Kemikaalien käsittely- ja varastointitiloissa sekä alueilla, joissa esiintyy prosesseista peräisin olevia kemiallisia vaaroja, on oltava tehokas ilmanvaihto.

Kohdepoistot tulee olla asennettuina työpisteisiin, joissa kemikaalia tai prosessikaasuja pääsee vapautumaan ilmaan.
Katso Ilmanvaihto ja ilmastointi -sivut.

Henkilökohtaisia suojaimia tulee käyttää aina kemikaaleja käsiteltäessä.

Vähimmäisvaatimus on käyttää suojakäsineitä, joiden turvallinen malli ja materiaali on varmistettava käytettävän kemikaalinkäyttöturvallisuustiedotteesta.
Muiden suojainten käyttötarve riippuu kemikaalin lisäksi työtehtävästä ja olosuhteista, joissa työskennellään. Esimerkkejä hengityksensuojaimiin valittavista suodatintyypeistä löytyy vesihuollon käytössä olevien yleisimpien kemikaalien taulukosta.
Kaikki suojaimet on oltava helposti saatavilla käyttökelpoisina.

Tupakointi ja ruokailu ovat kiellettyjä kemikaaleja käsiteltäessä.

Työpaikalla esiintyvien kemikaalien tai muiden kemiallisten vaaratekijöiden pitoisuutta arvioidaan työpaikalla työhygieenisten mittausten ja työntekijöille tehtävän biomonitoroinnin avulla. Työnantajan velvollisuutena on selvittää työntekijäkohtaisesti altistumisen määrä ja luonne. Arvioinnissa käytetään apuna työterveyshuoltoa tai ulkopuolista asiantuntijaa.

Kun työpaikalla on tehty työhygieenisiä mittauksia, riski voidaan määrittää vertaamalla mitattuja pitoisuuksia aineille annettuihin työilman haitalliseksi tunnettuihin pitoisuuksiin eli HTP-arvoihin. Työntekijän veri- ja virtsanäytteistä, uloshengitysilmasta tai muusta elimistön vasteesta tehtävän biomonitoroinnin tuloksia verrataan vastaavasti biologisten altistusindikaattorien raja-arvoihin.

Kun on tarve tehdä mittauksia ja kaipaa konkreettisia ratkaisuehdotuksia työympäristön kehittämiseen, siihen löytyy siihen opastusta Työterveyslaitoksen Kemikaaliturvallisuus-verkkosivulta.

Jos mittauksia ei ole tehty, tulee altistumisen todennäköisyys arvioida muulla tavoin. Käyttökelpoinen työkalu kemikaaliriskien arvioimiseen ilman mittauksia on esimerkiksi maksuton Stoffenmanager-verkkopalvelu.

Lisätietoja kemikaalien turvallisesta käytöstä voi kysyä Työterveyslaitoksen kemikaalivihiltä sekä etsiä tietoa ja käytännön työkaluja kemikaaliturvallisuuden edistämiseksi työpaikoilla Kemikaaliturvallisuus-sivulta.

Jätevedenpuhdistuksessa käytettävät kemikaalit

Alumiini-, ferri- ja ferrosulfaatit, etikka-, fosfori-, rikki- ja suolahapot, metanoli, polyalumiinikloridit, poltettu kalkki ja sammutettu kalkki, sooda ja polymeerit.

Talousveden käsittelykemikaalit

Ammoniakkivesi, ammoniumkloridi, dolomiitti, ferrisulfaatti, happi, hiilidioksidi, kaliumpermanganaatti, kalkkikivi, kloori, klooridioksidi, lipeä, natriumhypokloriitti, poltettu ja sammutettu kalkki, otsoni, polyalumiinikloridi, polymeerit, rikkihappo, sooda, typpi.