Erityisraskausraha

Erityisraskausvapaa on tarkoitettu tilanteisiin, joissa raskaana olevan henkilön työ voi vaarantaa hänen tai sikiön terveyden, eikä turvallisempaa työtä voida järjestää. Työjärjestelyt ja työn mukauttaminen ovat aina ensisijaisia erityisraskausrahaan nähden. Haitallisia työolosuhteita voivat aiheuttaa kemikaalit, tartuntataudit, fysikaaliset ja fyysiset altisteet. Jotkin työolosuhteet, kuten laitesukeltaminen, ovat jo sinänsä sopimattomia raskaana olevalle työntekijälle. Työnantaja ei saa irtisanoa erityisraskausvapaalla olevaa työntekijää.

Erityisraskausrahan edellytykset

Erityisraskausrahan maksamisen edellytyksenä on, että raskaana oleva on työsuhteessa tai on yrittäjä sekä työkykyinen eikä hänelle voida järjestää muuta työtä. Muussakaan ansiotyössä ei saa olla. Jos työnantaja järjestää muuta työtä, joka ei vaaranna raskaana olevan eikä sikiön terveyttä, erityisraskausrahaa ei makseta.

Määräaikaisessa työsuhteessa erityisraskausrahaa voi saada vain työsuhteen voimassaolon ajalta. Myös yrittäjällä tai muulla omaa työtään tekevällä sekä opiskelijalla tietyissä tilanteissa on oikeus erityisraskausrahaan. Erityisraskausvapaa voi alkaa raskauden alusta ja jatkua enintään raskausvapaan alkamiseen asti. Jos raskaus keskeytyy, erityisraskausrahaa maksetaan keskeytymiseen asti. Kela voi maksaa myös osittaista erityisraskausrahaa, mikäli turvallisempaa työtä ei voida järjestää koko päiväksi.

Erityisraskausrahan perusteet

Erityisraskausrahasta säädetään työsopimuslaissa (55/2001) ja sairausvakuutuslaissa (1224/2004).

Valtioneuvoston asetus raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä (Vna 143/2024) lisäsi runsaasti altisteiden/tekijöiden määrää, joita työnantajan on erityisesti arvioitava raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden sekä imettävien kannalta. Sairausvakuutuslakia ja valtioneuvoston asetusta sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta (1335/2004) päivitettiin 1.1.2026 vastaamaan edellä mainittua asetusta.   Asetuksessa (kts. luettelo alla) olevat tekijät voivat oikeuttaa erityisraskausrahaan.

1. Kemialliset tekijät, ainakin

Kemikaalit, jotka EU on luokitellut ja merkinnyt seuraavilla vaaralausekkeilla

  • sukusolujen perimää vaurioittava, kategoria 1A, 1B tai 2 (H340, H341)
  • syöpää aiheuttava, kategoria 1A, 1B tai 2 (H350, H350i, H351)
  • lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1A, 1B tai 2 tai lisäkategoria ”vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset” (H360, H360D, H360F, H360FD, H360Fd, H360Df, H361, H361d, H361f, H361fd, H362)
  • elinkohtainen myrkyllisyys kerta-altistumisessa tai toistuvassa altistumisessa, kategoria 1 tai 2 (H370, H371, H372, H373)

Muut kemikaalit

  • anestesiakaasut
  • elohopea ja sen yhdisteet
  • hiilimonoksidi eli häkä
  • orgaaniset liuotinaineet
  • sytostaattiset lääkkeet
  • estrogeenit ja progestiinit ja muut synteettiset hormonit sekä hormonien vastavaikuttajat
  • mangaani
  • alumiini
  • hitsaushuurut
  • ympäristön tupakansavu
  • sellaiset kemialliset tekijät, joiden tiedetään olevan vaarallisia ja jotka voivat imeytyä ihon läpi
  • syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat työmenetelmät, joita tarkoitetaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen (113/2024) liitteessä I.

2. Biologiset tekijät, ainakin

  • hepatiittivirukset
  • herpesvirukset
  • HI-virukset
  • listeriabakteeri
  • sytomegalovirus
  • toksoplasma
  • vesirokkovirus
  • vihurirokkovirus
  • parvorokkovirus

3. Fysikaaliset ja fyysiset tekijät, ainakin

  • melu
  • ionisoiva säteily
  • ionisoimaton säteily
  • äärimmäinen kylmyys ja kuumuus
  • iskut, tärinä ja liike
  • taakkojen käsittely
  • liikkeet ja asennot, liikkuminen, henkinen ja fyysinen väsymys sekä muut työntekijän toimintaan liittyvät fyysiset rasitukset

4. Työolosuhteet, ainakin

  • maanalainen kaivostyö
  • yötyö
  • savu- ja kemikaalisukellus
  • vedenalainen laitesukellus ja työskentely korkeassa ylipaineessa

Erikseen asetuksessa tähdennetään, että työ, jossa altistuu lyijylle, on aina riski raskaana olevalle tai imettävälle työntekijälle. Lisääntymisiässä oleva nainen tulee ylipäätään välttää lyijylle altistumista, koska lyijy varastoituu luustoon ja vapautuu sieltä vähitellen, erityisesti raskauden aikana.

Erityisraskausvapaan hakemiseksi tarvittavat lomakkeet

Ohjeet erityisraskausrahan hakemiseen löytyvät Kelan verkkosivuilta (kela.fi)

Kelan ohjeet lääkärinlausuntoa erityisraskausrahaa varten kirjoitettaessa.(kela.fi)

Lääkärinlausunto kirjoitetaan B -lausuntolomakkelle ja jatkossa sähköisellä BC -lausuntolomakkeella. 

Lausunnossa kuvataan missä tilanteissa ja minkälaisissa työtehtävissä sekä kuinka usein altistumista konkreettisesti tapahtuu. Lisäksi tulee kuvata, onko riski vältettävissä työsuojelullisin toimenpitein työn sisällön, työolosuhteiden tai työaikojen muokkauksella. Lausunnosta on syytä käydä ilmi mihin objektiiviseen tietoon (mielellään mittaustulos) arvio perustuu.

Työnantajan tulee omassa selvityksessään ottaa kantaa (lomake SV 96), miksi työntekijän altistumista vaaraa aiheuttavalle tekijälle ei ole voitu riittävässä määrin rajoittaa työolosuhteita tai työaikoja muuttamalla sekä toimet, joilla työntekijän siirtoa muihin tehtäviin on selvitetty. Omaa työtään tekevältä edellytetään vastaava selvitys soveltuvin osin.

Terveyskeskuksesta (neuvolasta) tarvitaan todistus raskaudesta (SV75).