Työterveyshuollon rooli pandemioiden ja epidemioiden hallinnassa

Työterveyshuolto tukee työpaikkoja riskinarvioinnissa 

• osallistumalla altistumisriskin arviointiin
• arvioimalla altistumistilanteiden terveydellistä merkitystä 
• ehdottamalla toimenpiteitä yhteistyössä työpaikan kanssa altistumisriskin pienentämiseksi ja turvallisen työskentelyn varmistamiseksi.

Koska osa työntekijöistä saattaa olla muita suuremmassa riskissä saada vakavia seurauksia tartunnasta, tulee heidän suojeluunsa paneutua erityisesti.

Työnantajan lakisääteisiin velvollisuuksiin (Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993) kuuluu, että henkilönsuojainten valinnassa huomioidaan työntekijöiden terveydentila ja ergonomia. Koska työnantajalla on vaillinaiset tiedot työntekijöiden terveydentilasta, tarvitsevat työnantajat työterveyshuollon apua arvioidessaan työntekijöiden haasteita suojainten käytössä. Hengityksensuojain aiheuttaa esimerkiksi hengityselinten kuormitusta ja tiivis suojavaatetus lämpökuormaa. 

Työterveyshuollon palvelujen laajuus tartuntojen ehkäisyssä vaihtelee sen mukaan, mitä sopimuksessa on asiakasorganisaation kanssa sovittu. 

Palveluihin voi kuulua esimerkiksi

• tartuntojen todentaminen testauksin
• oireilevien ja sairastuneiden tutkiminen, ohjaus ja hoito
• avustaminen tartuntojen jäljitystyössä työpaikalla (mahdolliset karanteenipäätökset tekee kunnan tartuntatautilääkäri virkavastuulla)
• sairaanhoidon ylläpitäminen myös muissa terveysongelmissa sekä etävastaanotot.

Epidemiatilanteen pitkittyessä työterveyshuollon tulee

• ylläpitää ja päivittää torjuntakeinot tilanteen vaatimalla tavalla
• tukea henkistä jaksamista työpaikoilla
• arvioida mahdollisen etätyön riskejä
• jatkaa muuta ennaltaehkäisevää työterveyshuoltotoimintaa
• tarvittaessa osallistua rokotuksiin tai muun ennaltaehkäisevän lääkityksen antamiseen.