Tartuntataudit

Mikä tahansa tartuntatauti voi periaatteessa olla työperäinen. Tartuntatautien diagnostiikka tapahtuu perusterveydenhuollossa ja sairaaloissa. Työterveyslaitoksen rooli on lähinnä asiantuntijalausuntojen antaminen tarvittaessa vakuutusyhtiön pyynnöstä.
Sisällysluettelo

Yleiset edellytykset tartuntatautien korvaamiseen ammattitautina

Tässä yleisimpiä edellytyksiä ammattitaudin määrittämiseen ja sen korvaamisen perusteisiin.

  • Työntekijällä on todettu kyseessä olevan mikrobin altisteen aiheuttama tauti.
  • Hänen työssään tiedetään olleen kyseessä olevaa tautia kantavia henkilöitä, joko kollegoja tai asiakkaita tai eläimiä, ja hän on ollut heidän kanssaan läheisissä tekemisissä.
  • Tautiin liittyvien oireiden ja työssä altistumisen välinen aika on sopinut altisteen tiedettyyn itämisaikaan.
  • Tartunnan saaneen työntekijän lähipiirissä ei ole sairastumista edeltävästi todettu tartuntoja eikä muutoinkaan tule esiin toista todennäköistä tartuntalähdettä.

Tuberkuloosi

Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama infektio. Sen tärkein tartuntalähde on ihminen, jolla on keuhkoissaan bakteereita ysköksiin erittävä infektio. Tuberkuloosi tarttuu lähes aina ilman välityksellä: tartuttavaa keuhkotuberkuloosia sairastavan henkilön yskiessä tai puhuessa ilmaan leviää tuberkuloosibakteereja sisältävää aerosolia ja samaa tilassa oleskeleva ihminen altistuu tuberkuloosille hengittäessään tätä aerosolia. 

Työperäisten sairauksien rekisteriin on vuosittain raportoitu muutamia työperäisiätuberkuloositapauksia. Valtaosa näistä on terveydenhuoltoalalla työskentelevillä henkilöillä. Tuberkuloosi korvataan ammattitautina silloin, kun arvioidaan tartunnan tapahtuneen todennäköisesti työssä. Yleensä ammattitaudin osoittamiseen riittää työssä tapahtunut altistuminen tuberkuloosille, jos tiedossa ei ole työn ulkopuolisia altistumistilanteita. Silikoosi altistaa tartunnan jälkeen tuberkuloosin sairastumiselle ja silikoosin yhteydessä esiintyvä tuberkuloosi on korvattava ammattitauti riippumatta tartunnan lähteestä.

B-hepatiitti

B-hepatiitti-virus tarttuu veren ja eritteiden välityksellä. Tartunnanvaarallisuus liittyy yleensä HBs-antigeenin havaitsemiseen veressä. B-hepatiitin kantajien määrä Suomessa on pieni verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan väestöön. Työperäisten sairauksien rekisteriin ei viime vuosina ole raportoitu B-hepatiittitartuntoja.

C-hepatiitti

C-hepatiitti-virus tarttuu B-hepatiittia huonommin verialtistustilanteissa. C-hepatiitti-virus on veritse tarttuvista viruksista väestön keskuudessa yleisin. Työperäisten sairauksien rekisteriin ei viime vuosina ole raportoitu C-hepatiittitartuntoja.

HIV-infektio

Maailmalla yleisin työperäiseen tartuntaan johtanut HIV-altistustapahtuma on ollut HI-viruksen kontaminoima neulanpistotapaturma. Harvinaisempia tartuntamekanismeja ovat olleet veriroiskeet rikkinäiselle iholle, limakalvoille ja ihmisten puremat. Terveen ihon läpi HIV ei tartu. Tartunnat ovat liittyneet yleensä vereen tai elimistön veriseen eritteeseen. Suomessa ei ole raportoitu yhtään työperäistä HIV-tartuntaa.

Myyräkuume

Myyräkuumeen aiheuttaa hantaviruksiin kuuluva Puumala-virus. Viruksen luontainen isäntä on metsämyyrä ja tarttuu hengitysteiden kautta. Taudinkuva vaihtelee oireettomasta vakavaan. Ihmisen sairastuminen on lähes aina peräisin metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn hengittämisestä. Virus voi tarttua saastunutta latoa, vilja-aittaa, navettaa tai kellaria siivottaessa tai myös kesämökeillä, joissa myyrät ovat pesineet. Virus ei tartu ihmisestä toiseen. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen tapausten määrä vaihtelee vuosittain myyräkannan koon mukaan. Ilmoitetuista tapauksista valtaosa on ollut maanviljelijöitä. 

Jänisrutto

Jänisruton eli tularemian aiheuttaa Francisella tularensis -sauvabakteeri, joka aikaansaa infektioita etenkin jäniksissä ja jyrsijöissä. Tularemia on yleisvaarallinen tartuntatauti. Tartunta tapahtuu usein infektoituneita eläimiä käsiteltäessä tai hyönteisenpiston tai kirppujen välityksellä. Maatalousammateissa hengitysteiden kautta tapahtuva tartunta on merkittävä. 

Työperäisten sairauksien rekisteriin on yleensä ilmoitettu muutamia tapauksia vuosittain. Ilmoitetuista tapauksista valtaosa on ollut maanviljelijöitä.

Kryptosporidioosi

Cryptosporidium-alkueläin aiheuttaa suolistotulehdusta (kryptosporidioosia) sekä ihmisessä että eläimissä. 

Ihmiseen tauti tarttuu herkästi ulosteen välityksellä toisesta ihmisestä tai eläimestä sekä saastuneista elintarvikkeista, uima- ja juomavedestä. Tauti voi vaatia sairaalahoitoa. Ihmisten tartuntatapaukset ovat nopeasti lisääntyneet viime vuosien aikana. Taudin yleistyminen märehtijöillä lisää riskiä työperäisestä tartunnasta lypsykarjatiloilla ja vasikkakasvattamoissa.

Epideemiset/pandeemiset virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset

Hengitysteitse tarttuvat virukset, kuten influenssavirukset, voivat aiheuttaa erittäin laajoja tartuntaketjuja ja merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Mikäli tartunnanlähde on yksilöitävissä, voidaan työperäistä tartunnasta johtuvat taudit korvata ammattitautina. 

Lue lisää pandemioista ja epidemioista

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Heikki Frilander

Heikki Frilander

Job title
ylilääkäri
Sähköpostiosoite
heikki.frilander [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2265
Irmeli Lindström

Irmeli Lindström

Job title
ylilääkäri
Sähköpostiosoite
irmeli.lindstrom [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2136
Sirpa Laitinen

Sirpa Laitinen

Job title
vanhempi asiantuntija
Sähköpostiosoite
sirpa.laitinen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 7233

Avainsanat

ammattitauti
tartuntatauti