Keskustelu työpaikalla

Toimintamalli

Epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen ehkäisyyn ja hallintaan tehdyn toimintaohjeen tulisi sisältää ainakin seuraavat kohdat:

  • johdon selkeä ilmaus siitä, että minkäänlaista epäasiallista kohtelua, häirintää ja kiusaamista ei hyväksytä
  • kiusaamisen määrittely, esimerkkejä kiusaavasta käyttäytymisestä sekä toivotusta ja myönteisestä työkäyttäytymisestä
  • kiusaamisen työperäiset taustat
  • häirintää ja epäasiallista kohtelua koskeva lainsäädäntö: johdon, esimiesten ja työntekijöiden vastuut ja velvoitteet sekä mahdolliset seuraamukset
  • kiusaamiskokemuksen selvittämisessä käytettävä etenemismalli sekä selkeä ohjeistus eri toimijoille, kiusaamista kokevalle, sitä havaitsevalle, kiusaamisesta syytetylle sekä esimiehelle
  • tukitahot ja niiden rooli; johto, työsuojeluhenkilöstö, luottamusmies, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, työsuojeluviranomainen ja ammattiliitto
  • toimintamallin seurannan ja arvioinnin käytännöt ja menetelmät sekä
  • ilmoituslomake koetusta epäasiallisesta ja kiusaavasta kohtelusta.

Toimintaohjeen hyvä jalkauttaminen työpaikalle on yhtä tärkeää kuin ohjeen olemassaolo. Johdon tulee varmistaa, että jokainen henkilöstön jäsen on tietoinen ohjeesta ja toimintamallista.

Hyviä toimintatapoja

  • Esimiehet ohjeistetaan käsittelemään toimintamallia kerran vuodessa työyhteisön yhteisessä kokouksessa.
  • Toimintamalli liitetään uusien työntekijöiden perehdytysmateriaaliin.
  • Koko henkilöstö ja erityisesti esimiehet koulutetaan mallin käyttöön.
  • Mallin käyttöä ja toimivuutta seurataan systemaattisesti työsuojelutoimikunnassa tai muussa yhteistoimintamenettelyssä.

Epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen ja vähentäminen

Epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi jokaisessa työyhteisössä tulisi keskustella siitä, minkälaiset tilanteet tai käyttäytyminen koetaan yhteisössä epäasiallisena. On hyvä keskustella yhdessä siitä, millaista käyttäytymistä ja kohtelua omassa yhteisössä toivotaan ja odotetaan sekä siitä, minkälaista käyttäytymistä ei hyväksytä ja suvaita. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus, mutta myös oikeus ottaa epäasiallinen käyttäytyminen ja toiminta puheeksi.

Työyhteisössä on hyvä tunnistaa yhteisen keskustelun avulla sellaiset työn ja työolojen piirteet tai tilanteet, jotka altistavat epäasialliselle kohtelulle ja kiusaamiselle ja tehdä tarvittavat muutokset. Esimerkiksi jos ilmapiiriselvityksessä on ilmennyt, että työpaikalla koetaan epäasiallista kohtelua ja kiusaamista, tällainen yhteinen keskustelu työyhteisössä ilmenevästä epäasiallisesta kohtelusta ja sen taustoista auttaa saamaan paremman kuvan tilanteesta ja mahdollisesti tarvittavista muutoksista.

Esimerkki

Ilmapiiriselvitys toi eräässä taloushallinnon yksikössä esiin kokemusta epäasiallisesta kohtelusta. Yhteisön kanssa keskusteltiin tilanteesta yhdessä. Ensin pohdittiin kysymystä ”minkälaista epäasiallista kohtelua koet tai havaitset omassa työyhteisössäsi?”. Yksi esiin tulleista asioista oli työyhteisön yhteinen, joka toinen perjantai pidettävä yhteisöpalaveri, johon joillakin työyhteisön jäsenillä oli tapana tuoda mukanaan kannettava tietokone, jota he käyttivät kokouksen aikana. Joillain oli mukanaan matkapuhelimet, joihin he naputtelivat tekstiviestejä tai sähköposteja kokouksen aikana. Useammat työyhteisön jäsenet kokivat tietokoneiden ja puhelimien käytön kokouksen aikana epäasialliseksi käyttäytymiseksi. He kokivat, että tietokonetta ja puhelinta naputtelevat eivät arvostaneet yhteisön jäsenten työyhteisön asioiden pohdintaan käyttämää yhteistä aikaa. He kokivat sen aliarvostavana ja turhauttavana. Se ei kuitenkaan ollut heidän mielestään kiusaamista. Työyhteisössä laadittiin yhteiset kokouskäyttäytymisen pelisäännöt.