Hengityksensuojaimet

Hengityksensuojaimia tarvitaan, kun ilman epäpuhtauksia ei saada riittävästi vähennettyä hengitysvyöhykkeeltä muilla toimenpiteillä. Yleisimpiä ilman epäpuhtauksia, joita vastaan tarvitaan suojaimia, ovat puu-, metalli- ja mineraalipöly, hitsaushuurut, kemikaalihöyryt, kaasut, valkuaisaineet ja mikrobit. Mikrobeja ovat mm. virukset, bakteerit ja mikroskooppiset sienet, hiivat, kasvit ja eläimet. Hapenpuute on yleinen eloperäistä ainetta sisältävissä säiliöissä ja muissa suljetuissa tiloissa sekä suojakaasuja käyttävässä teollisuudessa.
Sisällysluettelo

Suojaimen valinta

Hengityksensuojaimet tulee valita huolellisesti riskinarvioon perustuen. Yhdistämällä haitan vakavuuden ja todennäköisyyden arviot saadaan esiin riskin merkitys, jota käytetään päätettäessä, tarvitaanko hengityksensuojaimet. Tarvittaessa työhygieeninen selvitys voi auttaa riskinarvioinnissa. 

Kun hengityksensuojain on päätetty hankkia, valitaan suojain, joka on riittävän tehokas ja joka soveltuu työntekijälle sekä työhön ja sen ympäristöön. Tarkistetaan myös suojaimen istuvuus ja tehokkuus käytettäessä muita suojaimia, vaatetusta ja silmälaseja. Suojainten tehokkuudesta on tietoa Työterveyslaitoksen riskinhallinnan malliratkaisussa "Hengityksensuojainten suojauskertoimet. "

Tutustu malliratkaisuun
 
Suodatinsuojaimia voidaan käyttää, jos on olemassa suodatin, johon ilman epäpuhtaudet suodattuvat. Eri kemikaaleille soveltuvista suodattimista saa tietoa muun muassa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista, Onnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden sivustolta sekä suojainvalmistajien edustajilta. 
 
Suodatinsuojaimia ovat

  • suodattava puolinaamari  
  • suojanaamari yhdistettynä suodattimen tai suodattimien kanssa 
  • puhallinlaitteella varustetut suodatinsuojaimet.

 Kun tarvitaan hyvin tehokkaita suojaimia tai suojaimia, jotka suojaavat myös aineilta, jotka eivät suodatu suodattimiin, valitaan eristävät hengityksensuojaimet eli hengityslaitteet. Jos ympäröivän ilman happipitoisuus on alle 17 prosenttia, tulee käyttää eristävää hengityksensuojainta. Hengityslaitteet tuottavat hengityskelpoista kaasua kasvo-osan sisään letkulla säiliöstä, joka voi olla myös kannettava.

Laitetyyppejä ovat

  • paineilmaletkulaitteet 
  • kannettavat laitteet  
  • raitisilmalaitteet.

 
Suojainten soveltuvuus käyttäjälle 

Henkilönsuojainten valinnassa on huomioitava suojaimen istuvuus käyttäjälle, käyttäjän terveydentila ja ergonomia.  

Suojanaamarin on istuttava kasvoilla täysin tiiviisti. Muutoin suojain ei suojaa. Käyttäjät havaitsevat suojainten reunavuotoja yleensä melko heikosti. Suojanaamarien käyttäjille tulisi tehdä tiiviystestit, joilla varmistetaan, että suojain istuu kasvoilla. Asbestipurkutyössä tiiviystestit ovat lakisääteisiä. 
 
On hyvin yksilöllistä, kuinka kauan suojainta jaksetaan käyttää. Eri suojaimilla on erilainen hengitysvastus ja paino, mikä vaikuttaa käytön jaksamiseen. Hengityksensuojainten käytössä voi olla haasteita, jos käyttäjällä on oireilua aiheuttava hengitystie-elinten sairaus tai sydän- tai verisuonisairaus. Yksilölliseen suojaintyypin valintaan ja suojainten käyttöaikaan on kiinnitettävä huomio. 

Suojainten soveltuvuus työhön ja työympäristöön 

Selvitä suojainvalintaa varten työssä tarvittava liikkumisvapaus ja näkökenttä, tarvittavan puheyhteyden toimivuus sekä palo- ja räjähdysvaara sekä mahdollinen hapen puute. 
 
Fyysisesti raskas työ tekee hengityksensuojaimen käytön raskaammaksi kuin käyttö kevyessä työssä. Fyysisesti raskaassa työssä, ihminen hengittää enemmän ja siten myös altistuu ilman epäpuhtauksille enemmän kuin kevyessä työssä. Näiden syiden vuoksi hengityksensuojaimen riittävään tehokkuuteen ja suojaimen fyysiseen kuormittavuuteen on kiinnitettävä erityinen huomio raskaassa työssä. 

Kylmä, etenkin pakkanen, vaikeuttaa niiden hengityksensuojainten käyttöä, jotka puhaltavat ilmaa käyttäjän kasvoille. Kuumassa tällaisten laitteiden käyttö on suotavaa. Suojanaamarit, joissa ei ole puhallinta, lämmittävät kasvoja. Lue lisää kylmästä ja hengityksensuojaimista riskinhallinnan malliratkaisuissa. 

Räjähdysvaarallisessa ympäristössä on varmistettava, että suojain ei toimi kipinälähteenä. 

Suojaimen käyttö

  • Suojaimilla on käyttöohje, jonka mukaisesti suojainta on käytettävä. Jos suojainta käytetään käyttöohjeen vastaisesti, valmistaja ei vastaa suojaimen tehokkuudesta suojata käyttäjää. 
  • Suojainta on käytettävä koko altistumisen ajan, myös tilaan mentäessä ja poistuttaessa. 
  • Suojaimeen ei saa tehdä muutoksia. Suojainta on käytettävä käyttöohjeen edellyttämässä kunnossa ja käyttöohjeen mukaisena kokonaisuutena. 
  • Useaan kertaan käytettävällä suojaimella on oltava puhdistuspaikka ja -välineet sekä varaosat. 
  • Suojanaamarin tiiviys kasvoilla on varmistettava aina, kun naamarin puetaan ylle. Ohjeet löytyvät riskinhallinnan malliratkaisuistamme.  
  • Suojaimen turvallisuuden varmistamiseksi työpaikalla tulee olla menettelyt, joilla varmistetaan, että suojain on käyttökuntoinen käyttöön otettaessa. 
  • Valmistajan edustaja voi kouluttaa monimutkaisten suojainten käyttöä. 

Hengityksensuojainten huolto ja puhdistus

Suojaimilla on käyttöohje, jonka mukaisesti suojain on huollettava ja puhdistettava. Jos suojainta ei huolleta käyttöohjeen mukaisesti, valmistaja ei vastaa suojaimen tehokkuudesta suojata käyttäjää. Jos suojaimella ei ole huollon ja puhdistuksen ohjetta, sitä ei ole tarkoitettu huollettavaksi ja puhdistettavaksi. Käyttöohjeen mukaisen käytön jälkeen suojain on tällöin vaihdettava uuteen. 

  • Varmista menettelyt, joilla suojain on käytön jälkeen käyttökunnossa, jos se otetaan uudelleen käyttöön. 
  • Tarkista hengityslaitteet ja suodatinsuojaimet jokaisen käyttökerran jälkeen (liittimet, letkut, hihnat, suodattimen käyttöaika). 
  • Paineilmalaitteiden ilmalle tulee olla tarkastus, jolla varmistetaan, että ilma on hengityskelpoista. 
  • Suodatinsuojainten suodattimien vaihdolle on oltava selkeä ohjeistus, jonka toteutumista on valvottava. 
  • Puhallinlaitteiden akkujen toimivuus on tarkastettava, kun akut ikääntyvät. Akuista ei saa loppua virta kesken työn. 
  • Varmista suojainyhdistelmissä varaosien yhteensopivuus. Osien tulee olla saman valmistajan tyyppihyväksyttyjä ja suojainyhdistelmään kuuluvia varaosia. 
  • Suodattimet on vaihdettava välittömästi, jos kemikaalin haju tai maku tulee läpi tai niiden hengitysvastus kasvaa. Suodattimien käyttöaika on arvioitava erityisen huolellisesti, jos kemikaali ei haise turvallisessa pitoisuudessa. Jos suodattimen käyttöikää ei voi arvioida hajun perusteella, on turvallisempaa hankkia eristävä hengityslaite. OVA-ohjeissa on mainittu kemikaalin hajukynnys.  

Suojaimen säilytys

  • Valmistajan ohjeita on noudatettava, jotta varmistutaan suojaimen tehokkuudesta käytössä.  
  • Suojaimilla on tärkeää olla omat säilytyspaikat puhtaassa ja kuivassa tilassa, altistumisalueen ulkopuolella. 
  • Puhallinsuojaimilla tulee olla latauspisteensä esimerkiksi säilytystilojen yhteydessä. 

Hengityksensuojainten standardit

Tietoa suojainten käyttäjille, myyjille ja asiantuntijoille 

  • EN 529 Hengityksensuojaimet. Opas valintaa, käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa varten 

Suodatinsuojaimet 

  • EN 149 Hiukkasilta suojaavat suodattavat puolinaamarit (FFP)  
  • EN 405 Kaasuja ja hiukkasia suodattavat puolinaamarit 

 

  • EN 140 Puoli- ja neljäsosanaamarit 
  • EN 136 Kokonaamarit 
  • EN 143 Hiukkassuodattimet 
  • EN 14387 Kaasunsuodattimet ja yhdistelmäsuodattimet 

 

  • EN 12941 Puhaltimella varustetut suodatinlaitteet, joihin kuuluu kypärä tai huppu.  
  • EN 12942 Puhaltimella varustetut suodatinlaitteet, jotka sisältävät koko-, puoli- tai neljäsosanaamarin 

Eristävät hengityksensuojaimet eli hengityslaitteet 

  • EN 137 Kannettavat avoimeen kiertoon perustuvat paineilmahengityslaitteet 
  • EN 145 Kannettavat suljettuun kiertoon perustuvat painehappi- tai painehappi-typpilaitteet  
  • EN 14435 Kannettava avoimeen kiertoon perustuva paineilmalaite, jossa on positiivisella paineella toimiva puolinaamari 

 

  • EN 14593-1 Annosteluventtiilillä varustetut paineilmaletkulaitteet. Osa 1: Kokonaamarilla varustetut laitteet 
  • EN 14594 Vakiovirtauksella toimivat paineilmaletkulaitteet. 

 

  • EN 12021 Hengityslaitteisiin tarkoitettu paineistetut kaasut. 

 

  • EN 13949 Kannettava avoimeen kiertoon perustuva sukelluslaite, jossa käytetään happirikastettua paineilmaa (nitroksi) 
  • EN 15333-1 Avoinkiertoinen sukelluslaite, johon painekaasu syötetään letkulla. Osa 1. Annosteluventtiilillä varustettu laite 
  • EN 15333-2 Avoinkiertoinen sukelluslaite, johon painekaasu syötetään letkulla. Osa 2. Vakiovirtauksella toimiva laite 

 

  • EN 138 Kokonaamarin, puolinaamarin tai suukappaleen kanssa käytettävät raitisilmalaitteet  
  • EN 269 Hupulla ja puhaltimella varustetut raitisilmalaitteet 

 
Pelastautumiseen tarkoitetut suojaimet 

  • EN 403 Hupulla varustetut suodatinsuojaimet tulipalosta pelastautumista varten 
  • EN 404 Suodattava suukappaleella varustettu pakolaite hiilimonoksidia vastaan

 

  • EN 402 Kannettava avoimeen kiertoon perustuva paineilmapakolaite, joka on varustettu hengityksen ohjaamalla annosteluventtiilillä ja joka voidaan yhdistää kokonaamariin tai suukappaleeseen. 
  • EN 1146 Kannettavat avoimeen kiertoon perustuvat hupulla varustetut paineilmahengityslaitteet pakenemista varten 
  • EN 13794 Pelastautumiseen tarkoitetut kannettavat suljettuun kiertoon perustuvat hengityslaitteet 
  • EN 14529 Kannettavat avointa kiertoa käyttävät puolinaamarilla varustetut paineilmahengityslaitteet, jotka sisältävät ylipaineella toimivan hengityksen ohjaaman annosteluventtiilin ja jotka on tarkoitettu ainoastaan pakenemistarkoituksiin 

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Erja Mäkelä

Erja Mäkelä

vanhempi asiantuntija
Sähköpostiosoite
erja.makela [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2595

Avainsanat

henkilönsuojain
hengityksensuojain