Miten saan apua pitkittyneisiin oireisiin?

Klikkaa kuvasta plussan kohdalta, niin saat vastauksia. 

Kuva 1. Miten saan apua oireisiin?

• Et ole tilanteesi kanssa yksin ja sinua voidaan auttaa. 
• Sisäilma ei ole niin haitallista kuin on luultu. Siitä johtuvat oireet yleensä aina häviävät, kun sisäilman laatu paranee. 
• Oireilu sisäympäristöissä voi johtua joko ympäristön vaikutuksesta sinuun tai sinun herkistymisestä ympäristöllesi. 
• Oireet sopivat moneen, eli oireilun perusteella ei voi tietää, missä on vika. 
• Luota ammattilaisiin, he pystyvät selvittämään, mistä on kyse. 
• Ole joustava, älä lukitse arviotasi sisäilmaoireiden syystä sisäilman mahdollisiin haittatekijöihin ennen kuin siitä on näyttöä. Suhtaudu sisäilmaan neutraalisti. 
• Hanki luotettavaa tietoa, jonka avulla ymmärrät, mitkä eri tekijät vaikuttavat oireiluusi. Löydät samalla keinoja, joiden avulla voit itse vähentää oireilua. 
• Terveydenhuollossa on asiantuntemus oireiden syyn selvittämiseksi ja hoitamiseksi. Jos oireiden taustalla on sairaus, sen hyvästä hoidosta pitää huolehtia. 

Mieti oireiden syitä, ole toiveikas

• Miettiessäsi oireiden syitä, koeta olla positiivinen. Kielteiset tai jopa uhkaavat ajatukset, intuitio ja tulkinta lisää hermostosi suojausreaktiota.  Älä lukitse oireiden syitä tarpeettoman kielteisiksi ja vaarallisiksi. 
• Toiminnalliset sisäilmaoireet ovat voimistuneita elimistön reaktioita, jotka vaimenevat ja väistyvät, kun stressijärjestelmä normalisoituu. Muutokset ovat palautuvia, mitään ei ole rikki. 
• Tunnista kaikki sinua kuormittavat tekijät ja koeta vaikuttaa niihin. Näkemyserot muun muassa sisäilman terveysriskeistä kuormittavat. 
• Vältä tahoja, jotka korostavat tarpeettomasti sisäilman haitallisuutta. Tällaisia voivat olla nettisivut, keskustelupalstat tai vertaisryhmät. 
• Kun oireesi johtuvat hermoston suojausjärjestelmien aktivoitumisesta, oireesi hälytyskellot laukeavat liian herkästi, eikä niiden perusteella voi tietää, onko sisäilma haitallista. Tunnista automatisoitunut epätarkoituksenmukainen ”tulkinta ja reagointi” ja pyri muuttamaan sitä. 

Ole sinnikäs, vaikuta sietokykyysi

• Vältä välttämistä oireiden perusteella, sillä se voimistaa sekä intuitiotasi vältettävän asian haitallisuudesta että hermostosi reaktioita oletetuille haittatekijöille. 
• Ota vaikuttamisen kohteeksi oman sietokykysi lisääminen. Se ei tarkoita altisteille siedätystä, vaan elimistön voimistuneiden reaktioiden normalisoitumista tavanomaiselle tasolle. 
• Hermoston herkistyneitä suojamekanismeja vastaan ei kannata taistella altistamalla itseään sellaiselle, jonka aivot tulkitsevat haitalliseksi. Silloin toiminnalliset oireet voimistuvat. 
• Kun saat vähennettyä sisäilmatekijöiden haittamerkitystä, oireiluherkkyytesi lievenee ja häviää. 
• Voit vaikuttaa aivojen automaattisiin, refleksinomaisiin reaktioihin. Reaktioista pois oppiminen saattaa kestää kauan ja vaatii harjoittelua, mutta on mahdollista. 
• Ole sinnikäs, älä luovuta. Pitkittyneistäkin oireista voi toipua, oireiluherkkyys lieventyä ja hävitä.

Arjen toimillasi on vaikutusta

• Vaikuta jokapäiväisiin toimiisi, joilla edistät palautumistasi, kuten riittävä lepo ja uni, liikunta, harrastukset, ravinto ja hyvät ihmissuhteet. 
• Tutustu menetelmiin, joilla voi normalisoida stressin säätelyjärjestelmän toimintaa, kuten tietoisuustaidot, itsemyötätunto – pysähtyminen, läsnäolo, havainnointi, itsensä kuuntelu ja hyväksyntä. Keinot eivät ole vaikeita, voit esimerkiksi kuvitella itsesi paikkaan, jossa sinulla on hyvä ja turvallinen olla. Olosi paranee. 
• Ole lempeä, hyväksyvä ja ymmärtävä itseäsi ja muita kohtaan.

Voit vaikuttaa moniin sinua kuormittaviin tekijöihin ja lisätä resilienssiäsi eli sietokykyäsi eri keinoin (Katso kuva 2 Stressiä lisääviä ja vähentäviä tekijöitä). Esimerkiksi rentoutumiseen ja rauhoittumiseen tähtäävät harjoitukset auttavat kehon kiihtyneiden toimintojen jarruttamisessa ja keskushermostosta ohjattujen reaktioiden hillitsemisessä. Oireen tai oirekierteen voi katkaista keskittämällä huomionsa yksinkertaisiin kehoaistimuksiin, kuten hengittämiseen, jonka avulla voit vaikuttaa myös autonomiseen hermostoosi.  

Kuva 2. Stressiä lisääviä ja vähentäviä tekijöitä