Sisäilmaongelman selvittäminen työpaikalla

Sisäilmaongelman selvittäminen alkaa yleensä tilojen käyttäjiltä saadun ilmoituksen jälkeen. Joskus ongelman syy voi selvitä kiinteistöhuollon käynnillä, mutta usein tarvitaan myös erilaisia tutkimuksia.
Sisällysluettelo

Silloin kun ongelman syy ei selviä kiinteistöhuollon käynnillä, ongelmaan liittyy laajempaa tilojen käyttäjien oireilua tai tiloissa on raportoitu aikaisemminkin sisäilmaongelmista. Ongelman syytä, laajuutta ja merkitystä lähdetään ratkaisemaan vaiheittain tutkimusten avulla. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntijaa.

Sisäilmaongelman selvittäminen etenee vaiheittain

Sisäilmaongelman selvittäminen etenee vaiheittain ja sitä koordinoi sisäilmaryhmä. Työssä huomioidaan rakennuksen lisäksi työyhteisölliset ja yksilölliset tekijät, joiden selvittämisessä on työterveyshuollolla tärkeä rooli. 

Ensimmäisessä vaiheessa kerätään taustatiedot ja rakennukseen tehdään arviointikäynti. Tarvittavia taustatietoja ovat rakennukseen ja sen kuntoon sekä tiedossa oleviin ongelmiin liittyvät tiedot. Työterveyshuolto täydentää tarvittaessa tietoja tekemällä sisäilmastokyselyn työntekijöiden kokeman haitan ja oireilun selvittämiseksi. Ongelman syy voi selvitä jo ensimmäisessä vaiheessa, jolloin edetään suoraan korjaaviin toimenpiteisiin. Jos tilanteen arvioidaan vaativan lisätutkimuksia tai altistumisolosuhteiden ja terveydellisen merkityksen tarkempaa arviota, edetään seuraavaan vaiheeseen. 
Tutustu Sisäilmaongelmien ratkaiseminen -asiantuntijapalvelu 

Toisessa vaiheessa laaditaan suunnitelma tarvittavista tutkimuksista. Tutkimukset kohdistetaan tarpeen mukaan esimerkiksi rakenteisiin, LVI-järjestelmiin, epäpuhtauksiin ja sisäilman olosuhteisiin. Lisätietoa tutkimuksista löytyy ympäristöministeriön julkaisusta Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus.  

Käytettyjen tutkimusmenetelmien on hyvä olla yleisesti hyväksyttyjä. Laboratorioanalyysit tulee teettää akkreditoiduissa, Ruokaviraston hyväksymissä laboratorioissa. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat, Työterveyslaitoksen viitearvot ja muut ohjearvot auttavat sisäilmaongelmien tunnistamisessa. 

Jos työterveyshuolto arvioi tilojen terveydellistä merkitystä työntekijöille, tehdään altistumisolosuhteiden arviointi. Altistumisolosuhteiden arviointiin tarvitaan tietoa muun muassa rakenteiden mikrobivaurioista ja niiden laajuudesta, ilmayhteyksistä ja ilmavuotoreiteistä rakenteista sisäilmaan, painesuhteista, ilmanvaihdon toiminnasta ja rakennuksesta peräisin olevista epäpuhtauksista. Yksittäisillä mittauksilla kokonaiskuvaa ei voi muodostaa eikä niillä yksinään voi osoittaa tutkittavan tilan olevan kunnossa. Jos työpaikalle on perustettu sisäilmaryhmä, tutkimustulokset käsitellään sisäilmaryhmässä ja päätetään korjauksista ja muista jatkotoimenpiteistä. 

Kolmannessa vaiheessa saadut tulokset siirretään korjaussuunnittelijoiden tietoon ja varmistetaan, että korjaukset suunnitellaan ja toteutetaan sisäilmanäkökohdat huomioiden.  

Neljännessä vaiheessa suunnitellaan korjausten onnistumisen arviointi esimerkiksi arvioimalla tehtyjä korjauksia tai seuraamalla tilan käyttäjien kokemuksia sisäilmastokyselyllä. Seuranta mitoitetaan ongelman laajuuden ja vaikeusasteen mukaan.  

Sisäilmaongelman selvittämiseksi tarvitaan 

  • rakennuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän kunnon kokonaisvaltaista selvittämistä 
  • tietoa tilojen käyttäjien kokemista haitoista ja oireista  
  • muiden ongelmaan vaikuttavien tekijöiden arvioimista, kuten rakennuksen huolto ja siivous sekä toimintatavat sisäilmaongelman hoitamisessa 
  • moniammatillista yhteistyötä 
  • aktiivista ja suunnitelmallista viestintää. 

Asiantuntijoiden pätevyyden arviointi ja tutkimusten tilaaminen 

Sisäilmaongelmien selvittämiseen liittyy usein asiantuntijapalveluiden tilaamista. Tilaajana on yleensä rakennuksen omistajan edustaja tai työnantaja. Asumisterveysasetuksessa on määritelty koulutus- ja pätevyysvaatimukset terveydensuojeluvalvonnassa käytettäville ulkopuolisille asiantuntijoille. Työsuojelulainsäädännön alaisissa kohteissa on hyvä edellyttää vastaavia pätevyyksiä. Selvityksiä voivat tehdä rakennusterveysasiantuntija (RTA) tai vastaavan pätevyyden omaava sisäilma-asiantuntija (SISA) – kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) -työpari. 

Toisinaan työpaikan tarvitsema asiantuntija-apu voi rajoittua yksittäiseen aihealueeseen, kuten viestintään, jolloin käytetään näihin aihealueisiin pätevöityneitä asiantuntijoita. 

Tuotannollisiin lähteisiin liittyviä haittatekijöitä ja niiden hallintaa arvioi pätevöitynyt työhygieenikko. 

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Titta Manninen

Titta Manninen

Job title
vanhempi asiantuntija
Sähköpostiosoite
titta.manninen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2207
Päivi Isokääntä

Päivi Isokääntä

Job title
vanhempi asiantuntija
Sähköpostiosoite
Paivi.Isokaanta [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 7471

Avainsanat

sisäilma
sisäilmaongelma