Sisäilmaongelman selvittäminen työpaikalla

Silloin kun ongelman syy ei selviä kiinteistöhuollon käynnillä, ongelmaan liittyy laajempaa tilojen käyttäjien oireilua tai tiloissa on raportoitu aikaisemminkin sisäilmaongelmista. Ongelman syytä ja laajuutta lähdetään ratkaisemaan vaiheittain tutkimusten avulla. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntijaa.

Sisäilmaongelman selvittäminen etenee vaiheittain ja sitä koordinoi sisäilmaryhmä. Työssä huomioidaan rakennuksen lisäksi työyhteisölliset ja yksilölliset tekijät, joiden selvittämisessä on työterveyshuollolla tärkeä rooli. 

Ensimmäisessä vaiheessa kerätään taustatiedot ja rakennukseen tehdään arviointikäynti. Tarvittavia taustatietoja ovat rakennukseen ja sen kuntoon sekä tiedossa oleviin ongelmiin liittyvät tiedot. Työterveyshuolto täydentää tarvittaessa tietoja tekemällä sisäilmastokyselyn työntekijöiden kokeman haitan ja oireilun selvittämiseksi. Ongelman syy voi selvitä jo ensimmäisessä vaiheessa, jolloin edetään suoraan korjaaviin toimenpiteisiin. Jos tilanteen arvioidaan vaativan lisätutkimuksia tai olosuhdearvioinnin tai terveydellisen merkityksen tarkempaa arviota, edetään seuraavaan vaiheeseen. 
Tutustu Sisäilmaongelmien ratkaiseminen -asiantuntijapalvelu 

Toisessa vaiheessa laaditaan suunnitelma tarvittavista tutkimuksista. Tutkimukset kohdistetaan tarpeen mukaan esimerkiksi rakenteisiin, ilmastointijärjestelmään, epäpuhtauksiin ja sisäilman olosuhteisiin. 

Käytettyjen tutkimusmenetelmien on hyvä olla yleisesti hyväksyttyjä. Laboratorioanalyysit tulee teettää akkreditoiduissa, Ruokaviraston hyväksymissä laboratorioissa. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat, viitearvot ja muut ohjearvot auttavat sisäilmaongelmien tunnistamisessa. 

Jos työterveyshuolto arvioi tilojen terveydellistä merkitystä työntekijöille, tehdään olosuhdearviointi.  Olosuhdearviointiin tarvitaan tietoa muun muassa rakennusosien ilmatiiviydestä ja vuotoilmasta, rakennusosien riskitekijöistä, ilmastointijärjestelmästä sekä biologisista, fysikaalisista ja kemiallisista tekijöistä. Yksittäisillä mittauksilla kokonaiskuvaa ei voi muodostaa eikä niillä yksinään voi osoittaa tutkittavan tilan olevan kunnossa. Jos työpaikalle on perustettu sisäilmaryhmä, tutkimustulokset käsitellään sisäilmaryhmässä ja päätetään korjauksista ja muista jatkotoimenpiteistä. 

Kolmannessa vaiheessa saadut tulokset siirretään korjaussuunnittelijoiden tietoon ja varmistetaan, että korjaukset suunnitellaan ja toteutetaan sisäilmanäkökohdat huomioiden.  

Neljännessä vaiheessa suunnitellaan korjausten onnistumisen arviointi esimerkiksi arvioimalla tehtyjä korjauksia tai seuraamalla tilan käyttäjien kokemuksia sisäilmastokyselyllä. Seuranta mitoitetaan ongelman laajuuden ja vaikeusasteen mukaan.  

Sisäilmaongelman selvittämiseksi tarvitaan 

• rakennuksen ja ilmastointijärjestelmän kokonaisvaltaista tutkimista 
• tietoa tilojen käyttäjien kokemista haitoista ja oireista  
• muiden ongelmaan vaikuttavien tekijöiden arvioimista, kuten rakennuksen huolto ja siivous sekä toimintatavat sisäilmaongelman hoitamisessa 
• moniammatillista yhteistyötä 
• aktiivista ja suunnitelmallista viestintää. 

Sisäilmaongelmien selvittämiseen liittyy usein asiantuntijapalveluiden tilaamista. Tilaajana on yleensä rakennuksen omistajan edustaja tai työnantaja.  Tutkimuksia ja aarviointeja voi tehdä sertifioitu rakennusterveysasiantuntija (RTA) tai sertifioitu sisäilma-asiantuntija (SISA) -sertifioitu kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) -työpari. Lisäksi tutkimuksia ja arviointeja voi tehdä asiantuntija, jolla on soveltuva korkea-asteen tutkinto ja riittävän laaja työkokemus ja osaaminen sisäilma-asioissa, tai moniammatillinen ryhmä, jolla on vastaava osaaminen kuin rakennusterveysasiantuntijalla.

Ilmastointijärjestelmään liittyviä selvityksiä voi tehdä asiantuntija, jolla on  Ilmanvaihdon katsastusoppaan määrittelyn mukainen osaaminen. Tarvittaessa selvitys tehdään ilmastointia ohjaavan automaation käytöstä, huollosta ja ylläpidosta vastaavan kanssa.

Toisinaan työpaikan tarvitsema asiantuntija-apu voi rajoittua yksittäiseen aihealueeseen, kuten viestintään, jolloin käytetään näihin aihealueisiin pätevöityneitä asiantuntijoita. 

Tuotannollisiin lähteisiin liittyviä haittatekijöitä ja niiden hallintaa arvioi pätevöitynyt työhygieenikko.