Sisäilma, terveys ja oireilu

Suomessa tehdyn selvityksen mukaan työikäisistä joka viides nainen ja joka kymmenes mies on kokenut sisäilmaan liitettyjä oireita työpaikalla viime vuoden aikana. Oireilu on kotona selvästi harvinaisempaa kuin työpaikoilla. Oireita voi olla silmissä, iholla, nenässä, kurkussa, äänessä tai hengitysteissä. Lisäksi voi olla yleisoireita, kuten päänsärkyä, uupuneisuutta ja huonovointisuutta.

Oireiluun, myös sisäilmaan liittyvään, vaikuttavat käytännössä aina monet samanaikaiset tekijät, joista voi harvoin osoittaa yhtä ainoaa tekijää oireiden syyksi. Oleellista on pyrkiä tunnistamaan kaikki ne tekijät, joihin voidaan vaikuttaa. Yleensä on aina keinoja, joilla oireet helpottuvat ja voivat väistyä kokonaan. 

Sisäilmaan liittyvään oireiluun saa apua ja tukea -videossa esitellään Kallen ja Siirin tarinat. Tarinat toimivat esimerkkeinä siitä, miten koulussa toimitaan sisäilmatilanteessa (Videon tuottaja Terveet tilat, tuotanto Tussitaikurit). 

Alla olevasta kuvasta saat lisätietoa eri tekijöistä oireilun taustalla, kun klikkaat plus-kohdista

Yleisimmin työpaikoilla raportoidaan huonosta sisäilman laadusta, ilmanvaihdon riittämättömyydestä sekä lämpötilavaihteluista, häiritsevästä melusta tai pölystä ja liasta.  
 
Sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovat ehkäistävissä ja ratkaistavissa, kun rakennuksen ja tilojen kuntoa ylläpidetään ennakoivasti ja epäkohtiin puututaan ajoissa. Työpaikalla tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä osaavien asiantuntijoiden ja yleisesti hyväksyttyjen tutkimusmenetelmien käyttöä. 

Rakennukseen ja sisäilman laatuun liittyvä oireilu vähenee ja väistyy, kun sisäympäristön olosuhteet kohenevat. Tilojen käyttäjät huomioiva rakentaminen ja rakennusten hyvä kunnossapito lisäävät luottamusta sekä ennaltaehkäisevät haitan ja riskien kokemusta.

Sisäilmaoireet ovat kirjo ohimenevistä haittatuntemuksista elämänpiiriä rajoittavaan pitkittyneeseen oireistoon.  Osalla oireet jatkuvat, vaikka rakennus on korjattu onnistuneesti tai ihminen on siirtynyt uuteen rakennukseen. Oireilevalla voi olla taustalla kokemus tilanteesta, jossa rakennuksessa oleviin ongelmiin ei ole reagoitu tai ongelmien ratkaisemisessa on ollut viivettä. Kun oireilu on haittaavaa, hakeudutaan usein terveydenhuoltoon oireiden syyn selvittämiseksi.

Lue lisää pitkittyneistä oireista ja oireiluherkkyydestä, joita sisäilmatekijät eivät selitä

Lue lisää miten oireisiin saa apua

Hoitosuositus: Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositus (2024)

Tutkimusten mukaan joihinkin sisäilmaan liittyviin tekijöihin saattaa liittyä lisääntynyt sairastumisen riski. Näitä ovat 

• merkittävät rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot (yksi astman riskiä lisäävä tekijä) 
• rakenteissa käytetty asbesti (lähinnä rakenteita purettaessa ilman asianmukaisia suojauksia) 
• maaperän radon. 

Altistuminen asbestille tai radonille ei aiheuta välitöntä haittaa mutta se voi lisätä syöpäriskiä vuosienkin kuluttua altistumisesta.

Uusi tieto laajentaa ymmärrystämme siitä, miten monet tekijät vaikuttavat oireisiin sisäympäristössä. Tiedämme, että sisäilma ei olekaan niin vaarallista, kuin viime vuosina on ajateltu ja viestitty.

Rakennusten sisäilmaan liittyvät ongelmat eivät ratkea ainoastaan sisäilmaa parantamalla (THL)

Lue lisää aivojen roolista oireiden synnyssä

Lue lisää stressistä ja sen mekanismeista

Lue lisää – Miten saan apua oireisiin?

Työpaikan sisäympäristöön liittyvää pitkittynyttä haittaa ja oireilua on mahdollista selvittää Työterveyslaitoksen Sisäilmastokyselyn© avulla. Se soveltuu toimistoihin, terveydenhuoltoon ja kouluihin, joille on olemassa myös vertailuaineistot. Kysely toimii parhaiten osana sisäilma-asioiden selvittelyn kokonaisprosessia. Pelkän kyselyn avulla ei voi arvioida, onko rakennuksessa ongelmaa.

Tutustu Sisäilmastokyselyyn ja Työterveyslaitoksen sisäilmapalveluihin

Työterveyshuollon tehtävänä on sisäilmastotekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain mukaisesti.

Nämä sivut on tehty osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa (2018–2028). Sivut on tehty oireilevien avuksi ja terveydenhuollon tueksi. Sivuista hyötyvät kaikki sisäilmasta kiinnostuneet, jotka haluavat lisätä ymmärrystään sisäympäristöön liittyvästä oireilusta ja moninaisista tekijöistä oireilun takana. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelmaan kirjattuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä.

Valmis sisäilmaoppimateriaali AMK-opetukseen

Keuhkoterveyden yhdistys Filha ry on julkaissut maksuttoman sisäilma-aiheisen oppimateriaalin terveydenhuoltoalan AMK-opetukseen. Sisäilmaan liitetty oireilu aikuisilla – tietoa terveydenhuoltoalan opiskelijoille -oppimateriaalin tavoitteena on lisätä tietoa sisäilmaan liitetystä oireilusta sekä antaa perusvalmiudet kohtaamistilanteisiin.
Lisätietoa Filhan sivuilla >>

Terveydenhuollolle: Sisäilmaan liitetty oireilu – miten tutkin, tuen ja hoidan?

TerveyskyläPRO-palvelussa on julkaistu verkkokurssi ”Sisäilmaan liitetty oireilu aikuisilla – miten tutkin, tuen ja hoidan?”. Se on suunnattu erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreille ja hoitajille, mutta sopii kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Kurssi on julkaistu vuonna 2022.
Lisätietoa Terveyskylän sivuilla>>