Stressi ja sen mekanismit

Elimistön stressikoneistoa tarvitaan jokapäiväisessä toiminnassa, sillä se tehostaa ja parantaa suoritustamme. Jos stressi on pitkäaikaista, esimerkiksi jatkuvan fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen vuoksi, stressireaktiot voivat ikään kuin jäädä päälle.
Sisällysluettelo

Miten stressikoneisto toimii?

  • Elämään kuuluu kuormitus. Hyvä stressi auttaa ihmistä selviytymään vaativissa tilanteissa. Kun stressi pitkittyy, se voi olla haitallista terveydelle ja hyvinvoinnille ja stressireaktiot voivat ikään kuin jäädä päälle. Moni asia aiheuttaa meille kuormitusta niin vapaa-ajalla kuin työssä. 
  • Stressikoneisto virittää kehon vastaamaan haasteisiin: keskushermosto (aivot ja selkäydin) säätelevät elimistön fysiologisia reaktioita. Viestit välittyvät kaikkialle elimistöön tahdosta riippumattoman autonomisen hermoston ja stressihormonien välityksellä. 
  • Säätelyjärjestelmän ohjausvaikutus ulottuu aivan kaikkialle elimistöön aiheuttaen fysiologista toimintaa. Voimakkaana se voi tuntua esimerkiksi vapinana, sydämentykytyksenä ja hikoiluna, hengenahdistuksena, kipuna, puutuneisuutena tai epämukavana, jännittävänä tai ahdistavana olotilana. 
  • Aktivoituminen saa mielen valpastumaan ja tarkkaavaisuus ja keskittyminen kohdistuvat selviämiseen. Ongelman ratkaisemiseksi keskitytään olennaiseen ja ollaan valmiita toimintaan. Stressikoneiston aiheuttamia oireita kutsutaan toiminnallisiksi ja ne ovat palautuvia, kun stressiä ylläpitävä tekijä väistyy. 
  • Riippumatta siitä, mistä kuormitus ja stressi aiheutuvat, stressivasteet näkyvät elimistössä samanlaisina fysiologisina reaktioina, joihin voi vaikuttaa. Niin fyysisiä kuin psyykkisiä oireita lievennetään vaimentamalla keskushermoston stressimekanismeja. Stressin merkityksen tunnistaminen osana omaa oireistoaan mahdollistaa siihen puuttumisen. 
  • Tuntemukset kehossa ja niihin liittyvät ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen voivat lisätä oireita ja haitata kuormituksesta palautumista ja oireista toipumista. 

Vaikuta stressimekanismeihin

  • Pitkittyneissä toiminallisissa sisäilmaoireissa, kuten muissa toiminnallisissa oirekuvissa, on keskeistä tunnistaa ja vähentää oireiden ja altisteiden korostunut (usein tiedostamaton) haittamerkitys omalle terveydelle (Katso Kuva 1). Kun on kyse haitoista, vakuuttuminen asioiden vaarattomuudesta vaatii luotettavaa tietoa sisäympäristötekijöistä ja oireiden syistä. Kun haitan/uhan kokemus normalisoituu, elimistön suojausreaktiot vaimenevat ja parhaimmassa tapauksessa sammuvat. 
  • Suhtautumisella ja tulkinnoilla on merkittävä vaikutus siihen, miten oireet ja sairaudet ilmenevät.
Infografiikka kuvaa kielteisten tulkintojen ylläpitävän oireiluherkkyyttä ja stressitilaa.

Kuva 1. Kielteiset tulkinnat ylläpitävät stressitilaa ja oireiluherkkyyttä. Muuttamalla tulkintaa voi vaikuttaa oireisiin ja luoda edellytykset toipumiselle.

Avainsanat

sisäilma
stressi
toiminnalliset oireet