Geeli- ja akryylikynsien teko – terveyshaittojen torjuminen

Oman kynnen päälle muotoiltavia rakennekynsiä tehdään pääosin kahdella tavalla: geeli- tai akryylitekniikalla. Aluksi mahdollinen edellinen rakennekynsikerros poistetaan liuottamalla tai hiomalla.

Geelitekniikassa kynnet muotoillaan useista kerroksista geeliä, ja jokainen kerros kovetetaan LED/UV-valon avulla.

Akryylitekniikassa kynnet tehdään sekoittamalla akryylijauhetta ja nestettä, minkä jälkeen seoksesta muotoillaan rakennekynnet asiakkaan kynsien päälle. Akryylikynnet kovettuvat ilman valon vaikutusta, mutta niiden päälle saatetaan laittaa valolla kovetettavaa värigeeliä tai geelilakkaa.

Rakennekynsien alustana saatetaan käyttää irtotippejä, jotka liimataan asiakkaan kynnen jatkeeksi. Sekä geeli- että akryylikynsiä voidaan koristella liimattavilla koristeilla, piirtämällä tai maalaamalla. Geeli- ja akryylikynsien teko vaatii tarkkuutta ja vakaata kättä. Yhden asiakkaan kynsien teko tai huolto kestää 1–2 tuntia. 

Geelilakkauksessa asiakkaan luonnollisen kynnen päälle levitetään kevyen hionnan jälkeen valolla kovetettavaa kynsilakkaa. Geelilakkauksen teko kestää noin puoli tuntia.

Kaikki geeli- ja akryylitekniikan aineet sekä geelilakat sisältävät herkistäviä akrylaattiyhdisteitä.

Geelikynsimateriaalit ja geelilakat perustuvat metakrylaattiyhdisteisiin, joita esiintyy tuotteissa usean aineen seoksena. Yli puolet tuotteesta voi olla metakrylaattiyhdisteitä. Oheisessa taulukossa on tavallisia käytössä olevia aineosia, mutta monia muitakin metakrylaattiyhdisteitä käytetään.
 
Akryylikynsitekniikan neste on yleensä pääosin yhtä metakrylaattia, mutta voi lisäksi sisältää pienen määrän muita metakrylaatteja.  Akryylitekniikan jauhe on kovettunutta, metakrylaattipohjaista muovia. Akryylitekniikan aineiden pääasialliset aineosat ovat oheisessa taulukossa.

Sekä geeli- että akryylikynsimateriaaleissa on pieniä määriä lisäaineita, kuten kovettumisnopeuteen vaikuttavia aineita sekä väriaineita. Kynsienhiontapöly sisältää pääosin kovettunutta rakennekynsimateriaalia. Pölyn seassa voi olla jäljellä pieniä määriä kovettumattomia metakrylaatteja.  
 
Kynsitippien liimat sisältävät yleensä syanoakrylaattiyhdisteitä. Syanoakrylaattiliimoihin liittyviä terveysvaaroja ja torjuntatoimia käsitellään ripsienpidennystyötä koskevassa osiossa.

Rakennekynsityössä käytetään jonkin verran haihtuvia liuottimia ja desinfiointiaineita.   

Geeli- ja akryylitekniikoissa sekä geelilakkauksissa käytettyjä ainesosia:

Geeli- ja akryylikynsimateriaalien sisältämät metakrylaattiyhdisteet voivat aiheuttaa terveyshaittoja iholla ja hengitysteissä ja johtaa ammattitaudin kehittymiseen.

Oireet voivat olla niin vaikeita, että kynsityötä ei voi enää jatkaa.  Kaikkien työntekijöiden on syytä käyttää kynsimateriaaleja turvallisesti ja suojata iho ja tarvittaessa hengitystiet, sillä etukäteen ei voida tietää, kenelle tulee oireita.  

Akrylaattiyhdisteiden aiheuttamat ihottuma- ja hengitystieoireet voivat olla niin vaikeita, että kynsityötä ei voi enää jatkaa.

Mahdollisia oireita

• Geelikynsiaineiden ja akryylinesteen metakrylaattiyhdisteet voivat aiheuttaa allergista kosketusihottumaa eli aineen ihokosketusalueelle tulevaa kutiavaa, punoittavaa ja hilseilevää ihottumaa. Metakrylaateille allerginen henkilö voi saada ihottumaa useista eri metakrylaateista, jolloin rakennekynsituotteiden vaihtamisesta toisiin ei ole apua.  

• Geelikynsiaineiden ja akryylinesteiden metakrylaatit voivat aiheuttaa työntekijälle nuhaa ja astmaa. Oireet voivat tulla aluksi viiveellä, muutama tunti kynsityön jälkeen. Tyypillisiä oireita ovat valuva nuha, aivastelu, nenän tukkoisuus, yskä, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Astma voi jäädä pysyväksi ja vaatia säännöllistä lääkehoitoa, vaikka työntekijä lopettaisi kokonaan rakennekynsien tekemisen. 

Kaikki geeli- ja akryylikynsimateriaalit sisältävät herkistäviä yhdisteitä, vaikka tuotepakkauksissa ei yleensä kerrota herkistymisen mahdollisuudesta.

Rakennekynsiaineet ovat haitallisia terveydelle vain kovettumattomassa muodossa eli silloin, kun ne ovat nestemäisiä tai tahmeita. Loppuun asti kovettunut geeli- tai akryylikynsimateriaali ei aiheuta allergiaa, mutta runsas kynsienhiontapöly voi ärsyttää hengitysteitä ja ihoa. Kynsimateriaalien lisäaineet eivät yleensä aiheuta terveyshaittoja.  

Geeli- ja akryylikynsiaineet ovat haitallisia terveydelle vain kovettumattomassa muodossa eli silloin, kun ne ovat nestemäisiä tai tahmeita.

Puhdistusliuottimet ja desinfiointiaineet voivat ärsyttää ihoa ja hengitysteitä, mutta pysyvät terveyshaitat ovat epätodennäköisiä.  

Raskaana olevien ei tulisi olla tiloissa, jossa tehdään kynsiä akryylitekniikalla, ellei mittauksin ole osoitettu että sikiölle ei ole vaaraa. Geelitekniikkaa käytettäessä hengitystiealtistuminen on vähäisempää, eikä se yleensä aiheuta terveysriskiä raskaana olevalle. 

Kovettumattomia geeli- ja akryylikynsiaineita voi päästä työntekijän ja myös asiakkaan iholle tahraantuneiden työvälineiden, geeli- ja akryylinestepullojen ja pintojen kautta, jos kynsiaineita pyyhitään paljaalla sormella tai niitä tippuu tai pääsee muutoin suoraan iholle. Kokopäiväisen rakennekynsityön yhteydessä geeli- tai akryylinestekosketuksia voi tulla lukuisia päivässä. 
 
Akryylikynsitekniikan nesteiden sisältämät metakrylaattiyhdisteet ovat helposti haihtuvia ja voimakkaan tuoksuisia. Ne leviävät helposti koko työtilan ilmaan. Geelikynsimateriaalien sisältämät metakrylaatit eivät haihdu ilmaan suuressa määrin, mutta niiden hengittäminen on mahdollista aivan lähietäisyydellä työskennellessä. 

Pölyä voi syntyä kynsien hionnassa runsaasti, ja sitä päätyy helposti iholle, vaatteille ja muille pinnoille. Pölyn pitoisuus ilmassa voi olla suuri työpisteen välittömässä läheisyydessä, mutta se ei leviä laajemmalle alueelle.  

• Tärkeimmät keinot torjua geeli- ja akryylikynsiaineiden aiheuttamia terveyshaittoja ovat huolellinen ja siisti työskentely sekä hyvä yleisilmanvaihto.  
• Työntekijöiden perehdytyksessä ja kynsiteknikkojen koulutuksessa tulee kertoa geeli- ja akryylikynsimateriaalien sekä geelilakkojen aiheuttamista iho- ja hengitystieriskeistä sekä turvallisista työtavoista ja suojautumisesta. Uudella työntekijällä voi olla muita suurempi herkistymisriski, koska työtavat eivät ole vielä vakiintuneet.   
• Työnantajan tulee pohtia altistumista vähentäviä toimenpiteitä yhteistyössä työntekijöiden kanssa. 
• Työnantajan tulee hankkia työpaikalle tarkoituksenmukaiset ja työntekijälle sopivat suojaimet, jos haittoja ei muulla tavoin voida välttää.  
• Työpisteisiin järjestetään kannelliset roska-astiat. 
• Kynsimateriaaleista oireita saavan henkilön tulee lopettaa niiden käyttö ja hakeutua tarvittaessa lääkäriin.
• Geeli- tai akryylikynsimateriaaleja ei ole kannatettavaa myydä suoraan kuluttajille, koska kotikäytössä tai itselle laitettaessa niiden leviämistä iholle tai muualle ympäristöön on vaikea välttää.

Tärkein keino torjua geeli- ja akryylikynsiaineiden aiheuttamia terveyshaittoja ovat huolellinen ja siisti työskentely sekä hyvä yleisilmanvaihto.

Kovettumattomien kynsimateriaalien pääsyä työntekijän tai asiakkaan iholle tulee välttää. Keinoja tähän ovat siistien työtapojen harjoitteleminen ja työn järjestäminen siten, että aineet ovat käsiteltävissä helposti ja tahraamatta.  

• Kynsimateriaaleja ei tule levittää ympäristöön, työvälineisiin tai iholle tahraantuneiden käsien, käsineiden tai pyyhintäliinan välityksellä.  
• Kynsimateriaalia annostellaan vain tarvittava määrä.  
• Geelikynsityössä käytetään suojakäsineitä, jos se on mahdollista. Soveltuvia käsineitä ovat kertakäyttöiset neopreenikumikäsineet, joissa on merkintä EN 374-1 sekä CE-tunnus.
• Akryylitekniikkaan ei voida suositella suojakäsineitä, koska akryylineste läpäisee nopeasti kynsityöhön muutoin soveltuvat käsinemateriaalit. 
• Jos kynsiaineita päätyy suojakäsineille, ne vaihdetaan heti. Käsineet riisutaan koskematta likaantuneeseen ulkopintaan ja kädet pestään. 
• Jos kynsiaineita päätyy vaatteille, ne vaihdetaan.  
• Mikäli kynsiaineita päätyy iholle, roiske pyyhitään välittömästi ja iho pestään lämpimällä vedellä. 
• Kädet pestään heti, kun kynsityö on tehty. Vasta sen jälkeen rasvataan/öljytään asiakkaan kädet.  
• Loppusiivous tehdään käsineet kädessä. Työvälineet, geeli- ja akryylipurkit sekä muut kosmetiikkapakkaukset pyyhitään etanolilla kostutetulla kertakäyttöliinalla. Työskentelyalueen pinnat puhdistetaan uudella liinalla edeten puhtaammasta likaisempaan päin. Lopuksi pestään ja voidellaan omat kädet.  

Kovettumattomia kynsimateriaaleja ei saa päästä iholle.

• Työtilassa tarvitaan tehokas yleisilmastointi. Sen tehon tulisi olla vähintään toimistotyöhön suositeltu 6 litraa sekunnissa jokaista huoneessa olevaa henkilöä kohden. 
• Akryylitekniikassa haitallisten aineiden vähentäminen ilmassa on erityisen tarpeen hengitystieoireiden vähentämiseksi, mutta ilman puhdistaminen on kannatettavaa myös geelitekniikassa.   
• Kynsiaineiden pääsyä hengitysvyöhykkeelle voidaan vähentää käyttämällä ensisijaisesti tehokasta kohdepoistoa mahdollisimman lähellä käsiteltäviä aineita. Kohdepoiston tulee johtaa ilma ulos tai laitteessa on oltava sekä aktiivihiili- että pölysuodatin. Aktiivihiili suodattaa haihtuvia akrylaattiyhdisteitä ja pölysuodatin hiontapölyä. 
• Kynsityöhön soveltuu hyvin aktiivihiili- ja pölysuodattimella varustettu imupöytä. Imutehon tulee olla vähintään 60 litraa sekunnissa (noin 220 m³/h). 
• Muita työhön soveltuvia ilmanpuhdistusratkaisuja ovat esimerkiksi aktiivihiili- ja pölysuodattimella varustettu imuvarrellinen kohdepoisto työpisteessä tai siirreltävä ilmanpuhdistin mahdollisimman lähellä työpistettä.  
• Vaihdettavan alusliinan tai pyyhkeen käyttö työtasolla voi vähentää pölyä ja helpottaa siivoamista, jos imupöytää ei ole.
• Ilmanpuhdistimen mallista riippumatta imujärjestelmä tulee pitää puhtaana ja suodattimet tulee vaihtaa säännöllisesti valmistajan oheen mukaan. 
• Muiden työntekijöiden altistumista akryylitekniikan aineille voidaan vähentää siirtämällä akryylikynsityöt omaan tilaansa.  
• Akryylitekniikan haihtuville yhdisteille altistumista voidaan vähentää kohdepoiston lisäksi tarvittaessa A-suodattimella varustetulla hengityksensuojaimella, jossa on lisäksi yleensä hiontapölyä suodattava P-suodatin. Suojaimen tulee olla CE-merkitty. Kasvoille hyvin tiivistyvän ja muuten soveltuvan suojaimen valinta saattaa vaatia useamman mallin kokeilua ja käytön harjoittelua. 
• Tarvittaessa pelkältä pölyltä voidaan suojautua käyttämällä esim. suodattavaa puolinaamaria (FFP2). 

• Riskinarviointi on työnantajan (tai pääasiallista vastuuta kantavan työnantajan) lakisääteinen velvollisuus, jossa käydään läpi työn riski- ja vaaratekijät sekä mietitään, miten niitä hallitaan.  
• Kauneudenhoitoalalla tulee arvioida myös kosmetiikan ja mahdollisten muiden kemiallisten aineiden aiheuttamat riskit.
• Kemikaaliriskit luokitellaan yleensä asteikolla merkityksetön/vähäinen/kohtalainen/merkittävä/liiallinen.  
• Kynsi- ja ripsiaineiden sisältämät akrylaattiyhdisteet voivat aiheuttaa astmaa, nuhaa ja allergista ihottumaa. Tämä on otettava huomioon kemikaaliriskinarvioinnissa, vaikka tuotteiden käyttömäärät olisivat pieniä tai käyttöturvallisuustiedotteissa tai pakkauksessa ei kerrottaisi astman, nuhan ja allergisen ihottuman riskistä. Ripsi- ja rakennekynsityössä herkistymisriskiä voidaan yleensä pitää kohtalaisena. 
• Kosmetiikan riskinarviointia voi vaikeuttaa se, että niistä ei välttämättä ole saatavilla muilta kemikaaleilta vaadittavia käyttöturvallisuustiedotteita, joissa aineen vaaraominaisuudet tulee lain mukaan ilmoittaa.  
• Ripsiliimat kuuluvat Suomessa kemikaalilainsäädännön piiriin, joten niistä tulee olla työpaikalla saatavilla käyttöturvallisuustiedote.  
• Yrittäjän, jolla ei ole yhtään palkattua työntekijää, ei tarvitse tehdä riskinarviota, mutta se on hyvin kannatettavaa.  
• Ohjeita kemiallisten riskien arviointiin ja hallintaan löytyy työsuojeluhallinnon sivulta Työpaikkatiedote 5/2019: Kemikaalit ja kemialliset tekijät (tyosuojelu.fi).
• Katso myös mallia liitteestä: 
  
  Esimerkki kemikaaliriskinarviosta kynsi- ja ripsihoitolassa

• Työnantaja on työturvallisuuslain mukaan velvollinen järjestämään työterveyshuoltopalvelut, jos yrityksessä on yksikin työntekijä.   
• Yrittäjällä on myös mahdollisuus järjestää itselleen työterveyspalvelut.  
• Mikäli työntekijällä esiintyy työpäiviin liittyvää nuhaa, yskää, hengenahdistusta, hengityksen vinkunaa tai ihottumaa, hänen on tärkeää hakeutua tutkimuksiin työterveyshuoltoon.  
• Työnantajan on lain mukaan vakuutettava työntekijänsä ammattitautien ja työtapaturmien varalta. Tapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvataan mm. ammattitautiepäilyjen tutkimuskustannuksia, ammattitaudin hoitoa ja sen aiheuttamia työstä poissaoloja, työkyvyttömyyttä ja ammatillista kuntoutusta.   
• Yrittäjälle itselleen ammattitautivakuutus on vapaaehtoinen, mutta vakuutuksen ottamista kannattaa harkita terveysriskien vuoksi.