Työympäristön pölyt

Hiukkasmaiset ilman epäpuhtaudet eli pölyt ovat yleisiä altisteita tuotannollisilla työpaikoilla. Pölyt voivat olla peräisin epäorgaanisesta aineksesta, kuten kivipöly, tai orgaanisesta eli eloperäisestä aineksesta. Pölyä voi vapautua työpaikan ilmaan esimerkiksi jauhemaisia kemikaaleja käsiteltäessä tai työstettäessä erilaisia materiaaleja, esim. metallia tai puuta. Pieniä hiukkasia voi vapautua ilmaan erilaisissa kuumennus- ja polttoprosesseissa sekä pakokaasuissa.
-

Epäorgaanisia pölyjä

Kivipölyt ja kvartsi

Kivimateriaalit sisältävät kiteistä piidioksidia, jonka yleisin muoto Suomessa on kvartsi. Kivipölylle ja sen sisältämälle kvartsille voi altistua mm. kaivoksilla, betoniteollisuudessa ja rakennuksilla. Pitkäaikaisessa, liiallisessa altistumisessa hienojakoinen kvartsipöly voi aiheuttaa silikoosia eli kvartsin aiheuttamaa keuhkofibroosia sekä keuhkosyöpää.

Metallipölyt

Metalleja työstettäessä, kuten leikattaessa, porattaessa ja hiottaessa syntyy pölyä. Metallin termisessä työstössä, esim. hitsauksessa ja termisessä leikkauksessa syntyy pieniä metallihiukkasia sisältävää savua/huurua. Muun muassa ruostumattoman teräksen hitsauksessa ilmaan vapautuu kromia ja nikkeliä sisältäviä hiukkasia.

Tavoitetasot ovat Työterveyslaitoksen suosituksia, joita voidaan hyödyntää työhön liittyvien terveysriskien arvioinnissa ja terveellisen työympäristön suunnittelussa. Tavoitetasoja on annettu muun muassa kromi- ja nikkeliyhdisteille, hitsaushuuruille ja yleiselle hengittyvälle ja alveolijakeiselle pölylle.

Orgaanisia pölyjä

Yleisimpiä työympäristön orgaanisia pölyjä ovat jauhopöly ja puupöly. 

Jauhopöly

Jauhopölylle voi altistua viljavarastoissa, myllyissä, leipomoissa ja rehutehtaissa. Jauhopöly on merkittävä ammattinuhan ja -astman aiheuttaja.

Puupöly

Puupölyä syntyy puuta työstettäessä ja puumateriaalia, esim. haketta tai purua käsiteltäessä. Puupölylle altistavia teollisuuden aloja ovat mm. sahat, levy-, puutuote- ja huonekalutehtaat sekä puusepänverstaat. Puupölylle voidaan altistua myös esim. paperi- ja kartonkimassan valmistuksessa, rakennusteollisuudessa sekä malliveistämöissä muun muassa metalli- ja betonituotteiden valmistuksessa.

Pölypitoisuuden mittaaminen

Tuotannollisten työpaikkojen pölypitoisuuksia voidaan mitata ja mittaustulosten perusteella arvioida työntekijöiden altistumista. Työhygieeniset raja-arvot, joihin mittaustuloksia verrataan, on asetettu useimmiten pölyn hengittyvälle jakeelle, joka tarkoittaa hengityselimiin pääseviä hiukkasia. Esimerkiksi kvartsille ja joillekin metalleille raja-arvoja on asetettu myös alveolijakeiselle pölylle eli pienille hiukkasille, jotka pääsevät syvälle hengityselimiin aina keuhkorakkuloihin eli alveoleihin saakka.