Ripsienpidennysten teko – terveyshaittojen torjuminen

Ripsien pidennyksessä asiakkaan luonnollisiin silmäripsiin kiinnitetään synteettiset keinoripset. Työn aluksi asiakkaan ripset siistitään ja huuhdellaan vedellä tai miedolla pesuaineella, minkä lisäksi ne saatetaan käsitellä ripsiliimaukseen tarkoitetulla pohjustusaineella.

Keinoripset liimataan käsin yksi kerrallaan asiakkaan omaan ripseen kastamalla keinoripsen tyvi alustalla olevaan ripsiliimapisaraan ja liu’uttamalla se luonnollisen ripsen tyveen. Liiman ei ole tarkoitus koskea asiakkaan ihoa. Koska jokainen keinoripsi liimataan erikseen, työ on tarkkuuttaa vaativaa ja hidasta. Yhden asiakkaan ripsienpidennyksen teko kestää yleensä 1,5—2 tuntia.   

Synteettisten ripsien kiinnityksessä käytetään liimoja, joiden pääaineosa on etyylisyanoakrylaatti tai joskus myös metyylisyanoakrylaatti tai jokin muu syanoakrylaatti.

Syanoakrylaatin pitoisuus tuotteessa on suuri, yleensä yli 50 %, ja se mainitaan liimapakkauksen aineosalistassa yleensä nimellä ”ethyl cyanoacrylate”. Syanoakrylaattia on kaikissa kestoripsien yksittäisliimaukseen käytettävissä liimoissa, myös sellaisissa, joita mainostetaan ns. terveydenhuollon vaatimukset täyttävinä (“medical grade” -tuotteet).

Muita ripsiliimojen aineosia ovat väriaineet ja polymetyylimetakrylaattiyhdisteet (aineosalistassa PMMA tai polymethyl methacrylate). Joissakin liimoissa on lisäksi pieniä määriä muita aineosia. 

Pienistä käyttömääristä ja nopeasta kovettumisesta huolimatta ripsiliimojen etyylisyanoakrylaatti ja sen sukulaisyhdisteet voivat aiheuttaa terveyshaittoja hengitysteissä ja iholla ja johtaa ammattitaudin kehittymiseen. Oireet voivat olla niin vaikeita, että ripsityötä ei voi enää jatkaa. Kaikkien työntekijöiden on syytä käyttää ripsiliimoja turvallisesti ja suojata iho ja tarvittaessa hengitystiet, sillä etukäteen ei voida tietää, kenelle tulee oireita.  

• Ripsiliimojen syanoakrylaattiyhdisteet voivat aiheuttaa työntekijälle nuhaa ja astmaa. Oireet voivat tulla aluksi viiveellä, muutama tunti ripsienliimaustyön jälkeen. Tyypillisiä oireita ovat valuva nuha, aivastelu, nenän tukkoisuus, yskä, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Astma voi jäädä pysyväksi ja vaatia säännöllistä lääkehoitoa, vaikka työntekijä lopettaisi kokonaan ripsienpidennystyön. 
• Ripsiliimojen syanoakrylaattiyhdisteet voivat aiheuttaa allergista kosketusihottumaa eli liiman ihokosketusalueelle tulevaa kutiavaa, punoittavaa ja hilseilevää ihottumaa.   

Ripsiliimat ovat haitallisia terveydelle vain kovettumattomassa muodossa eli silloin, kun ne ovat nestemäisiä tai tahmeita. Liimat kovettuvat nopeasti ilmassa olevan kosteuden tai höyryttämisen/muun kastelun vaikutuksesta. Loppuun asti kovettunut ripsiliima ei ole haitallinen.

Ripsiliimojen sisältämät PMMA ja väriaineet eivät yleensä aiheuta terveyshaittoja. Joidenkin liimojen on havaittu sisältävän syanoakrylaattien lisäksi pieniä määriä muitakin allergiaa aiheuttavia yhdisteitä.  

Kaikkien työntekijöiden on syytä käyttää ripsiliimoja turvallisesti ja suojata iho ja tarvittaessa hengitystiet, sillä etukäteen ei voida tietää, kenelle tulee oireita.

Ripsiliimojen käyttömäärät ovat hyvin pieniä, yleensä vain muutama tippa asiakasta kohti. Vähäisen käyttömäärän takia etyylisyanoakrylaatin ilmapitoisuudet työskentelytilan yleisilmassa ovat yleensä pieniä.

Etyylisyanoakrylaattia voi kuitenkin haihtua pienestäkin liimatipasta työntekijän hengitysteihin, koska työntekijän kasvot ovat hyvin lähellä liimaa. Ripsiliimoja voi päästä työntekijän ja myös asiakkaan iholle liimasta tahraantuneiden työvälineiden, liimapullon ja pintojen kautta, tai jos liimaa tippuu tai pääsee muutoin suoraan iholle.   

• Tärkein keino torjua ripsiliimojen aiheuttamia terveyshaittoja ovat huolellinen ja siisti työskentely sekä hyvä yleisilmanvaihto.   
• Koulutuksessa ja työntekijöiden perehdytyksessä tulee kertoa ripsiliimojen aiheuttamista iho- ja hengitystieriskeistä sekä turvallisista työtavoista ja suojautumisesta. Uudella työntekijällä voi olla muita suurempi herkistymisriski, koska työtavat eivät ole vielä vakiintuneet.    
• Työnantajan tulee pohtia altistumista vähentäviä toimenpiteitä yhteistyössä työntekijöiden kanssa.  
• Työnantajan tulee hankkia työpaikalle tarkoituksenmukaiset ja työntekijälle sopivat suojaimet, jos haittoja ei muulla tavoin voida välttää.   
• Syanoakrylaatti-ihokosketusallergian kehittymisen riskin vähentämiseksi suositellaan, että ripsenpidennystyötä tekevät eivät käyttäisi ripsenpidennyksiä itsellään: ripsenpidennyksiä kiinnitettäessä kovettumatonta ripsiliimaa voi joutua silmäluomen ohuelle ja herkälle iholle, mikä voi johtaa allergian kehittymiseen.   

Liimahuurun suoraan hengittäminen ja liiman pääsy iholle on estettävä.

• Liimatippaa kannattaa pitää ripsityön aikana mahdollisimman kaukana työntekijän kasvoista  
• Liimatippa kannattaa kovettaa heti käytön jälkeen esim. höyryttämällä. Tämä vähentää liiman haihtumista ilmaan.  
• Työtilassa tarvitaan tehokas yleisilmastointi. Sen tehokkuuden tulisi olla vähintään toimistotyöhön suositeltu 6 litraa sekunnissa jokaista huoneessa olevaa henkilöä kohden.  
• Imuvarrellisen kohdepoiston käyttö voi vähentää syanoakrylaattien pitoisuutta hengitysilmassa. Ollakseen tehokas kohdepoiston pitää olla aivan lähellä liimatippaa ja joko johtaa ilma ulos tai aktiivihiilisuodattimeen.   
• Tavallinen pöytätuuletin voi vähentää syanokrylaattiyhdisteiden pääsyä hengitysteihin, jos se suunnataan siten, että ilma puhaltaa liimahuurut työntekijän kasvoista poispäin.  
• Siirrettävä yleisilmanpuhdistin ei todennäköisesti vähennä altistumista ripsiliimojen syanoakrylaateille merkittävästi.  
• Syanoakrylaateille altistumista voidaan vähentää tarvittaessa hengityksensuojaimella. Suojaimen tulee olla CE-merkitty. Kasvoille hyvin tiivistyvän ja muuten soveltuvan suojaimen valinta saattaa vaatia useamman mallin kokeilua ja käytön harjoittelua.   
• Puolinaamari, jossa on AB-suodatin, soveltuu ripsityöhön. B-suodatin vähentää hengitysilmasta syanoakrylaatteja ja A-suodatin liiman muita kemikaaleja sekä työssä käytettäviä liuotinaineita. Jos AB-suodattimia ei ole saatavilla, myös ABE- tai ABEK-suodattimet soveltuvat. P-suodatinta (mukaan lukien FFP1/FFP2/FFP3 -suojaimet) ei suositella ripsienpidennystyöhön, koska se suodattaa vain hiukkasia ja aiheuttaa turhaa hengitysvastusta.  
• Hengityksensuojaimia käytettäessä työtä tulee tauottaa siten, että suojainta jaksaa käyttää.  
• Puhaltimella varustetun suojaimen hengitysvastus on pienempi, minkä takia se soveltuu pitkäkestoiseen työhön.   
• Työntekijöiden tulee tutustua suojaimen käyttöohjeeseen ja noudattaa sitä.   
• Ohje puolinaamarin pukemiseen löytyy erillisestä huoneentaulusta (“Puolinaamarin pukeminen”) osoitteesta www.ttl.fi/malliratkaisut.   

Tavallinen pöytätuuletin voi vähentää syanokrylaattiyhdisteiden pääsyä hengitysteihin, jos se suunnataan ohjaamaan liimahuurut työntekijän kasvoista poispäin.

• Liiman pääsyä työntekijän tai asiakkaan iholle pitää välttää. Keinoja tähän ovat siistien työtapojen harjoitteleminen ja työn järjestäminen siten, että liimat ja muut materiaalit ovat käsiteltävissä helposti ja tahraamatta.   
• Työskentelyalueen pinnat, työvälineet ja liima- ja kosmetiikkapakkaukset pidetään puhtaina pyyhkimällä ne säännöllisesti esimerkiksi alkoholipitoisella kertakäyttöliinalla.   
• Pintojen puhdistaminen aloitetaan puhtaimmasta pinnasta ja edetään likaisempaan päin. Puhdistuksessa käytetään kertakäyttöisiä suojakäsineitä. 
• Akrylaatteja ei tule levittää ympäristöön, työvälineisiin tai iholle tahraantuneiden käsien, käsineiden tai pyyhintäliinan välityksellä   
• Liimaa annostellaan vain tarvittava määrä ja ylimäärä kovetetaan käytön jälkeen.  
• Liimojen pääsyä iholle voidaan estää käyttämällä suojakäsineitä. Soveltuvia käsineitä ovat kertakäyttöiset nitriilikumi- tai neopreenikumikäsineet, joissa on merkintä EN 374-1 sekä CE-tunnus.  
• Jos liimaa päätyy suojakäsineille, ne vaihdetaan heti. Käsineet riisutaan koskematta likaantuneeseen ulkopintaan ja kädet pestään.  
• Jos liimaa päätyy runsaasti vaatteille, ne vaihdetaan.   
• Mikäli liimaa päätyy iholle, roiske pyyhitään välittömästi esimerkiksi alkoholipitoisella kertakäyttöliinalla. Kovettunutta liimaa ei saa enää poistettua iholta, vaan sen on annettava irrota itsekseen ihon uudistumisen myötä. 
• Käsien kunnosta kannattaa huolehtia käyttämällä käsien pesun jälkeen hajusteetonta kosteusvoidetta.  

Työnantaja: kerro työntekijöiden perehdytyksessä ripsiliimojen aiheuttamista hengitystie- ja ihoriskeistä sekä turvallisista työtavoista.

Riskinarviointi on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, jossa käydään läpi työn riski- ja vaaratekijät sekä mietitään, miten niitä hallitaan. 

Työterveyshuollon järjestäminen ja vakuutukset tulee myös huomioida.

Tutustu ohjeisiin kynsimuotoilu-sivun alaosasta.