Lattianpäällystäjä

Lattianpäällystäjän työtehtäviä ovat matto- ja parkettityöt niihin liittyvine esikäsittelyineen ja joskus myös erilaisten laattojen asennukset. Työ on pääosin käsityötä, mutta koneitakin käytetään jonkin verran varsinkin parketti- ja puulattioiden hionnassa.

Fysikaalisista työympäristötekijöistä melu on pahin haittatekijä. Huono valaistus voi aiheuttaa välillisesti terveydellistä haittaa ja tapaturmavaaraa sekä heikentää työolosuhteita. Eniten haittaa on koettu kuitenkin vaihtelevista lämpöolosuhteista ja vedosta.

Kehittämisehdotuksia ja tiedonlähteitä

Melu

• koneiden valinnalla voidaan hieman vaikuttaa meluun myös työskentelyn aikana
• koneet ja työkalut kannattaa pitää hyvässä kunnossa
• suojainten käyttö aina hiomakonetta ja muita työkoneita käytettäessä ja myös silloin, kun työskentelee alueella missä muut aiheuttavat melua

Veto ja kylmyys

• sopiva työ-tauko-jaksotus
• lämpimät taukotilat, riittävä palautumisaika, lämmin ateria
• asianmukainen työvaatetus, useampi kerroksinen parempi: alusvaatetus pitää ihon kuivana, välivaatetuksella säädellään lämmöneristävyys, päällysvaate suojaa tuulelta ja sateelta

Kuumuus

• nesteitä tulee nauttia riittävästi ja syödä monipuolisesti

Lattianpäällystysalalla fyysinen kuormittuminen kohdistuu suurimmassa määrässä polviin, kun työskennellään toistuvasti polvi- tai kyykkyasennossa. Työasennon vaikutuksesta polven rakenteissa ilmenee ärsytystä, kipua, turvotusta, tulehdusta ja kulumia. Työn aiheuttamina tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja kokevat työntekijät selässä, olkahartiaseudussa sekä ranteissa.

Työmaasta johtuvaa fyysistä kuormitusta aiheutuu muun muassa kävelystä ja kiipeämisestä. Heikko valaistus ja työtilan ahtaus voivat myös pakottaa työntekijän hankalaan työasentoon. Varastoinnin ja jätehuollon järjestäminen vaikuttavat taakan käsittelyn määrään ja siten työn raskauteen. Matkan pituus, korkeuserot, pintojen epätasaisuus sekä työmaan epäjärjestys ovat kuormituksen määrään vaikuttavia tekijöitä.

Työtehtäviin liittyvä fyysinen kuormittuminen

• painavien tarvikkeiden kantaminen (laatat, matot, laastit, liimat, parketti- ja laminaattipakkaukset)
• käsityökalujen käyttö (vasara, veitsi, tela, liippa, kampa, mitta, saha)
• materiaalien käsittely (laasti, saumanaru, lasikuitunauha, kiilat)

Selän kuormittuminen (kumara, kiertyminen, sivutaivutus)

• nostaminen, kantaminen, kurkottelu
• materiaalin lajittelu ja käsittely (katkaisu, sovittaminen, kiinnitys)
• pinnan hiertäminen
• valmiin pinnan varominen
• työvälineiden pesu ja huolto

Ranteiden ja sormien kuormittuminen (leveät tai pinsettimäiset puristusotteet, taivutukset ja kierrot)

• materiaalipakettien käsittely (nostaminen, kantaminen, avaaminen)
• parketin ja laminaatin käsittely (katkaisu, sovittaminen, kiinnitys)
• mattorullien käsittely (levittäminen, leikkaaminen, liittäminen)
• laattojen käsittely (tarttuminen, sovittaminen, kiinnitys)

Olkahartiaseudun kuormittuminen polvi- tai kyykkyasennossa (kädet koholla työskentely)

• pinnan tasaus ja liiman levitys
• lattiapinnoitteen asennus
• saumausmateriaalin levitys
• valmiin pinnan loppukäsittely

Alaraajojen kuormittuminen

• polvi- tai kyykkyasennossa työskentely
• kävely epätasaisella tai kovalla alustalla
• kävely liukkaalla alustalla

Ratkaisuehdotuksia

• tarvikkeiden siirtäminen tulisi tehdä nostamista keventävillä välineillä
• työvälineiden kädensijan omalle kädelle sopivan muotoilun tulisi olla valintaperuste
• työvaiheiden etukäteissuunnittelulla vaikutetaan työn raskauteen
• asennustyössä riittävän paksut polvisuojat vähentävät polviin kohdistuvaa kuormitusta, mutta jalkaan kiinnitettävä tuki-istuin parantaa lisäksi aineenvaihduntaa alaraajojen lihaksissa
• työn lomassa tehtävät vastaliikkeet parantavat tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä

Keskeiset kemialliset haittatekijät lattianpäällystäjän työssä ovat:

• puupölyt ja tasoitepölyt
• liuottimet liimoissa, lakoissa ja lattiamassoissa
• herkistävät aineet liimoissa, lakoissa ja massapinnoitteissa: epoksit, akrylaatit, uretaanit ja maalien säilöntäaineet

Altisteet ja altistavat työvaiheet

Liuotinohenteiset lakat ja liimat

• liuotinohenteiset parkettilakat ovat nykyisin melko harvinaisia
• suurimmat kotimaiset lakkojen valmistajat ovat lopettaneet liuotinohenteisten katalyyttilakkojen valmistuksen
• pienet yritykset ja itsenäiset yrittäjät käyttävät edelleen jossakin määrin liuotinlakkoja
• lattioiden kittauksessa ja pohjalakkauksessa käytetään vielä melko usein nitroselluloosalakkoja
• liuotinohenteisten kontakti- ja hartsiliimojen käyttö melko satunnaista
• lakkojen ja liimojen liuottimet ja ohenteet ovat hyvin helposti haihtuvia, joten niistä vapautuu nopeasti työilmaan suuri liuotinpitoisuus; haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien ylittäminen on melko tavallista suurien pintojen käsittelyssä
• tyypillisiä liuottimia liuotinlakoissa ja liimoissa ovat erilaiset alkoholit (etanoli, butanoli), ketonit (asetoni, metyylietyyliketoni), asetaatit (etyyliasetaatti) ja aromaattiset hiilivedyt (tolueeni)

Vesiohenteiset lakat ja liimat

• puu- ja parkettilattioiden lakkaus tehdään pääosin vesiohenteisilla tuotteilla
• parkettiliimat ja suuri osa mattoliimoista on vesiohenteisia
• osa kaakeleista kiinnitetään liimoilla
• näissäkin tuotteissa on mukana pieniä määriä apuliuottimia, kuten glykolieettereitä
• glykolieetterien pitoisuudet ilmassa yleensä pieniä
• altistumista voi tapahtua myös ihon kautta

Puupölyt

• parketit suureksi osaksi kovapuuta, kuten tammea ja pyökkiä
• kovapuupöly nykyisin luokitettu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi (STMa 1014/2003)
• parketin hionnassa pölypitoisuudet suuria, vaikka laitteissa onkin pölynpoistot

Tasoite- ja kiinnityslaastipölyt

• lattiatasoitteet ja laattojen kiinnityslaastit ovat pääosin sementtiperustaisia
• emäksisinä tasoitteet, kiinnityslaastit ja niiden pöly ärsyttävät ihoa, silmiä ja hengitysteitä
• hionnassa voi tapahtua altistumista myös betonipölylle (kvartsipitoista)

Massalattiat

• massalattiamateriaaleina käytetään muun muassa epoksi-, uretaani- ja akryylimassoja
• polymeerit ihoa ja/tai hengitysteitä herkistäviä
• akryylilattioihin käytettävät metakryyliyhdisteet voimakkaan hajuisia ja hengitysteitä ärsyttäviä
• massojen täyteaineina muun muassa kvartsihiekkaa, joka aiheuttaa altistumista kvartsille tuotteiden sekoituksessa ja tasoituksessa

Allergisen ihottuman aiheuttajia

• epoksit ja amiinikovetteet
• formaldehydihartsit
• akryylihartsit
• atsiridiinikovetteet
• uretaanihartsit ynnä muut
• tärpätti
• pellavaöljy
• kolofoni
• isotiatsolinonit ynnä muut säilöntäaineet
• dibutyylitiourea
• kumikäsineet
• koboltti, nikkeli, sinkkikromaatti

Ärsytysihottuman aiheuttajia

• liuotinaineet
• erilaiset pölyt, kuten tasoitepöly
• ammoniakki, hapot

Torjuntakeinot

Tuotteiden valinta

• liuotinohenteisten lakkojen ja liimojen korvaaminen vesiohenteisilla tai liuotteettomilla
• vesiohenteisten tuotteiden käyttöä tulisi edelleen rohkaista sekä tuotekehityksen että suunnittelijoille ja yrityksille suunnatun tiedotuksen avulla

Liuotintuotteiden käyttö

• liuotinohenteisia lakkoja käytettäessä tulee aina perehtyä käyttöturvallisuustiedotteeseen ennen tuotteen käyttöä
• pitkäkestoisessa työssä tai suuria pintoja käsiteltäessä tarvitaan hyvä ilmanvaihto (tuuletus, kohdepoistot) ja usein myös hengityksensuojain (lyhytkestoiseen työhön puolinaamari, jossa A2-suodatin tai nopeimmin haihtuville AX-suodatin ja pitempiaikaiseen työhön puhallinsuojain)

Vesiohenteiset lakat ja liimat

• hyvä tuuletus myös vesiohenteisia tuotteita käytettäessä
• suojakäsineet tarpeen liuottimilta ja herkistäviltä säilöntäaineilta suojautumiseen

Tasoitetyöt ja keraamisten laattojen kiinnitys

• tasoitteiden ja kiinnityslaastien sekoitus tilassa missä on hyvä ilmanvaihto
• työmenetelmien ja suojainten oikea valinta on tärkeä haittojen ehkäisemiseksi
• pölyhaitan vähentämiseksi tarvitaan hiontatyön minimoimista ja kohdepoistoja hiontatyöhön
• tehostettu siivous
• hiontatyöhön hyvät hengityksensuojaimet (jatkuvassa työssä mieluiten puhallinsuojain, jossa P23 suodatin)
• iho-ongelmien ehkäisyyn hyvät suojakäsineet (esimerkiksi osaksi muovitetut tai kumitetut käsineet)

Parketin hionta

• hiomalaitteisiin tehokkaat poistot
• laitteiden toimintaa seurattava, jos pölyä leviää ympäristöön ja pölysäiliöt tyhjennettävä ja laite huollettava
• tarvittaessa hengityksensuojan (esimerkiksi reunojen hionnassa, jossa poistolla varustettua hiomalaitetta on hankala käyttää)
• hengityksensuojaimena joko puhallinsuojain jossa P2/P3 suodatin, tai lyhytkestoisiin töihin puolinaamari
• ASA-rekisteröinti parketinhiojille (ASA-rekisteri = ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistuvien rekisteri), työnantaja tekee ilmoituksen työsuojelupiirille kalenterivuosittain

Massalattioiden valmistus

• massalattioita tehtäessä tulee aina perehtyä käyttöturvallisuustiedotteeseen ennen tuotteen käyttöä
• hyvä ilmanvaihto sekoituksen ja levityksen aikana (etenkin akryyli-, epoksi- ja uretaanilattiat)
• hengityksensuojain usein välttämätön (akryylilattiat, liuottimia sisältävät pinnoitteet), mieluiten puhallinsuojain jossa A2- suodatin, lyhytkestoiseen työhön puolinaamari
• työhön sopivat suojakäsineet (katso käyttöturvallisuustiedotteesta)

Epoksityöt

• huomion kiinnittäminen ihon suojaukseen valmistettaessa epoksimassalattioita tai käytettäessä epoksipinnoitteita tai muita epoksia sisältäviä tuotteita 
• epoksityöhön tarvitaan sopivat kumi- tai muovikäsineet ja parhaan suojan epokseja vastaan antaa monikerroskäsine 4H sekä butyylikumi

Työterveyshuollon toiminta

Työterveyshuollon tulee terveystarkastuksissa kiinnittää huomio lattianpäällystäjien vanhaan altistustaustaan (liuotinpitoiset lakat ja liimat, asbesti) ja nykyiseen kemikaalialtistumiseen (vesiohenteiset liimat ja lakat, liuotintuotteet, tasoitteet, herkistävät aineet kuten epoksit, akryylituotteet) sekä tiedottaa oikean suojautumisen tärkeydestä.

Lattianpäällystäjien työtä voidaan pitää tapaturmariskeiltään selvästi vaarallisena työnä.

Yleisimpiä lattianpäällystäjien tapaturmien välittömiä aiheuttajia ovat työympäristön rakenteet ja erilaiset esineet sekä kappaleet lähes samassa suhteessa kuin rakennusalalla yleensä. Poikkeuksena on kuitenkin (käsi)työkalujen aiheuttamien tapaturmien keskimääräistä suurempi osuus.

Lattianpäällystäjien yleisimmät tapaturmatyypit ovat olleet esineisiin satuttaminen, äkillinen ylikuormittuminen tai –rasittuminen ja kaatuminen tai liukastuminen. Lattianpäällystäjien jakauma poikkeaa kolmessa suhteessa rakennusalan yleiskuvasta; ylikuormittumisen tai –rasittumisen ja esineisiin satuttamisen keskimääräistä suuremmat osuudet ja putoamisen keskimääräistä pienempi osuus.

Yleisimpiä lattianpäällystäjien tapaturmavammoja ovat olleet nyrjähdykset tai sijoiltaanmenot, pintavammat ja ruhje- ja musertumavammat.

Lattianpäällystäjien vammat ovat kohdistuneet yleisimmin käsiin, jalkoihin ja selkään samoin kuin rakennusalalla yleensäkin, mutta huomiota kiinnittää selkään kohdistuneiden vammojen keskimääräistä suurempi osuus.

Tapaturmavaarojen torjunta

Mattotyö

• Huolehdi riittävästä valaistuksesta ja siisteydestä työkohteessa. Jätteet suoraan jätesäkkiin.
• Varastoi liima- ja liuotinaineet niiden syttymisherkkyysluokan edellyttämällä tavalla.
• Käytä nostoissa ja siirroissa apuvälineitä, esimerkiksi mattorullan kantolaitteen, mattokärryn, nosturin tai hissin käyttö pystysiirroissa.
• Käytä suojakäsineitä.
• Torju käsitapaturmat valitsemalla työhön sopivimmat leikkuuvälineet ja harjoittele turvalliset työtavat.
• Käytä polvisuojaimia lattiatöissä.

Laatoitustyö

• Älä käytä (noja)tikkaita asennustyössä työalustana.
• Tutustu käyttämiesi koneiden käyttöohjeisiin ja varmista, että koneen suojukset ovat paikallaan.
• Huolehdi riittävästä valaistuksesta (yleisvalaistus ja kohdevalaistus tarkkuutta vaativassa työssä) ja siisteydestä työkohteessa. Jätteet suoraan jätesäkkiin.
• Käytä nostoissa ja siirroissa apuvälineitä.
• Käytä suojalaseja laattojen leikkaamisessa ja muotoilussa.
• Käytä polvisuojaimia lattiatöissä.
• Käytä suojakypärää aina kun yläpuolella työskennellään.

Lainsäädännöllisenä pohjana ovat Työterveyshuoltolaki TTHL 1383/2001 ja sen pohjalla annetut asetukset VNa 1484/2001 hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta ja VNa 1485/2001 terveystarkastuksista erityisen sairastumisen vaaran aiheuttavissa töissä.

Tarkastuksen sisältöön vaikuttavat haastattelusta ja työpaikkakäynneistä saadut tiedot tutkittavan yksilöllisistä altistumisista sekä tiedot ammatin mukaisista altisteista. Näistä ammattiin liittyvistä altisteista ja kuormituksista (RATS) ja niiden huomioimisesta terveystarkastuksen sisällössä kirjoitetaan tässä.

Erityisesti huomioitavia tekijöitä

Merkittävin yksittäinen rasitustekijä on polvillaan työskentely. Paljon rasitusta aiheuttaa myös kyykistely ja kumaratyö. Lisäksi on huomioitava moninainen altistuminen ärsyttäville ja allergisoiville kemikaaleille sekä erityisesti aiemmin liuottimille. Kovapuupölyt ovat syöpävaarallisia (ASA rekisteröinti, jos altistumista enemmän kuin kahtenakymmenenä päivänä).

Terveystarkastus

• Tuki- ja liikuntaelimistön terveys ja erityisesti polvet ja selkä.
• Ihon terveys.
• Kysy onko allergiaan sopivia oireita (esimerkiksi työhön liittyvä vesinuha).
• Keuhkojen toimintakokeet.
• Liuotinoirekysely ja tutkimus tarvittaessa.

Tietojen antaminen ja ohjaus

• Ihoa ja hengitysteitä allergisoivien aineiden turvallinen käyttö.
• Polvillaan työskentelyn keventäminen, apuvälineet ja polvisuojat.