Työnjohto

Rakennusmestareiden työssä ei esiinny vakavia fysikaalisia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä työmaalla liikuttaessa ovat melu ja altistuminen vaihteleville lämpöolosuhteille. Myös huono valaistus lisää tapaturmavaaraa sekä heikentää työolosuhteita.

Useiden koneiden melutasot myös niiden lähellä oleskeltaessa ovat niin voimakkaita, että jo muutamien minuuttien päivittäinen altistuminen aiheuttaa kuulovauriovaaran. Työnjohdon ja työterveyshuollon tulisikin kiinnittää erityistä huomioita suojainten käyttöön työmaalla liikuttaessa. Kuulonsuojainten tulee olla sellaista mallia, että ne ovat aina mukana ja helposti käyttöönotettavissa.

Lämpöisten työmaakoppien ja kylmien ja vetoisten työmaakierrosten aiheuttamat suuret lämpötilaerot asettavat erityisiä vaatimuksia pukeutumiselle. Työvaatetuksen tulisi perustua kerrospukeutumiseen, jolloin kuhunkin työvaiheeseen on helposti löydettävissä sopiva vaatetus.

Kehittämisehdotuksia ja tiedonlähteitä

Melu

• Turhaa altistumista voidaan välttää tehokkaimmin työvaiheiden oikealla ajoituksella.
• Koneiden valinnalla voidaan hieman vaikuttaa meluun myös työskentelyn aikana.
• Koneiden ja työkalujen kunnossapito.
• Suojainten käyttö aina koneita käytettäessä ja myös silloin, kun työskentelee alueella missä muut aiheuttavat melua.

Kylmyys ja veto

• Töiden ajoitus ja osien esivalmistus sisätiloissa.
• Sopiva työ-tauko-jaksotus.
• Lämpimät taukotilat, riittävä palautumisaika ja lämmin ateria.
• Ulkotöissä suojaus ja sisätyöt tehdään ovien ja ikkunoiden asennuksen jälkeen.
• Tarvittaessa kohdelämmityksen käyttö.
• Työkalut valitaan mahdollisuuksien mukaan siten, että käsineet kädessä on mahdollista työskennellä.
• Työnjohdon tulisi kiinnittää huomiota omaan asianmukaiseen työvaatetukseen, useampi kerroksinen parempi: alusvaatetus pitää ihon kuivana, välivaatetuksella säädellään lämmöneristävyys, päällysvaate suojaa tuulelta ja sateelta (mestarit lähtevät usein sisävaatteissa toimistosta piipahtamaan työmaalle, jossa onkin viileää/kylmää, altistaa vilustumisille).
• Pään, jalkojen ja käsien suojaus tärkeää.

Valaistus

• Rakennuksen tulevia valaistusasennuksia voidaan usein hyödyntää jo rakentamisvaiheessa.
• Hyvä valaistus kiinteisiin työpaikkoihin ja riittävästi valoa kulkuteille.
• Kohdevalaisimien asettaminen työkohteisiin.
• Hankalimmissa paikoissa otsavalaisin apuun, sillä se jättää kädet vapaiksi ja valo on helposti suunnattavissa katselukohteeseen.

Työnkuva muodostuu toimistotyyppisestä työstä ja fyysinen rasittavuus on ilmeisen monipuolista liikkumista paikasta toiseen. Hankalissa työasennoissa ollaan vain lyhyitä jaksoja. Työnjohtajilla on eniten tuki- ja liikuntaelinvaivoja ristiselässä ja olkahartiaseudussa.

Lihaksia eniten kuormittavat vaiheet työssä liittyvät lähinnä staattiseen lihastyöhön, kuten istumiseen kirjoituspöytä- ja päätetyöskentelyssä. Työmaalla liikkuminen paikasta toiseen kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistön lisäksi hengitys- ja verenkiertoelimistöä, jos työ sisältää esimerkiksi paljon kiipeämistä.

Kylmät olosuhteet lisäävät hengitys- ja verenkiertoelimistön tekemän työn määrää ja kiireestä johtuva stressi saattaa nostaa sydämen sykintätaajuutta.

Ratkaisuehdotuksia

• Työtilan ja työpisteen ergonominen parantaminen (työpöytä, työtuoli, välineiden sijoittelu).
• Näyttöpäätteen, näppäimistön ja hiiren ergonominen sijoittelu ja käyttö.
• Taukojumppa, tauotus ja lihaksia rentouttavat liikkeet elvyttävät tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä.
• Vaatetuksella (kerrospukeutuminen) on merkitystä, kun kuljetaan jatkuvasti sisä- ja ulkotilan välillä.

Rakennustyömaan työnjohtaja tai rakennusmestari ei omalla työllään yleensä aiheuta altistumista kemiallisille tekijöille. Heidän kemikaalialtistumiseensa vaikuttavat toisaalta aiempi työhistoria rakennusalalla ja siinä esiintyneet altisteet (asbesti, muut pölyt, liuottimet) ja toisaalta nykyinen altistuminen työnjohtotehtävissä työmailla.

Työtä ohjatessaan rakennusmestarit työskentelevät työkohteissa usein ilman suojaimia ja altistuvat kemikaaleille joskus merkittävästikin, kun taas varsinaista pöly- tai liuotintyötä tekevät työntekijät ovat ohjeiden mukaisesti hyvin suojautuneita. Sekä rakennusmestarien itsensä että työterveyshuollon tulisi kiinnittää huomiota satunnaisen altistumisen ehkäisyyn.

Altisteet ja altistavat työvaiheet

Betoni-, tasoite- ja kivipölyt

• Betonipölyn hengittämistä tapahtuu kaikissa korjausrakentamisen työvaiheissa, betonin hionnassa ja leikkauksessa, elementtiasennuksissa, levyjen asennuksissa, saumojen tasoituksessa ja hionnassa.
• Betonipölyssä on kvartsia, joten suurissa pölyaltistuksissa altistutaan kvartsille (silikoosiriski).
• Tasoitteet ja laastit ovat usein emäksisiä, joten tasoitepöly ärsyttää hengitysteitä.
• Mahdollisessa ihokontaktissa laastin, sementin, betonin ja tasoitteiden ja niiden pölyjen kanssa on huomioitava, että sementti, betoni, laastit ja tasoitteet ovat voimakkaasti emäksisiä ja sen takia ihoa ärsyttäviä ja syövyttäviä (pH 10-12).
• Sementissä on pieniä määriä nikkeliä, kobolttia ja kromia.

Eristevillat

• Altistuminen pölylle ja kuiduille mahdollista lasivilla- ja vuorivillaeristeen asennuksessa ja purussa, puhallusvillan puhalluksessa ja eristystyön jälkeisissä levytyksissä.
• Hengittyvien kuitujen pitoisuudet ilmassa ovat melko pieniä, mutta kuitupöly voi aiheuttaa ylempien hengitysteiden  ja ihon ärsytystä.

Asbesti

• Myös rakennusmestarit ovat altistuneet aiemman työuransa aikana asbestille, joko toimiessaan muissa rakennusalan ammateissa tai työskennellessään työmaalla jolla muut ovat käyttäneet tai purkaneet asbestia.
• Asbestisairauksia tutkineessa Työterveyslaitoksen seulontatutkimuksessa todettiin 23  %:lla tutkituista 1152 rakennusmestarista asbestialtistukseen viittaavia löydöksiä röntgenkuvissa (seulapositiiviset).
• Nykyisin satunnaista asbestialtistumista voi tapahtua korjausrakennustyömailla.

Muut pölyt

• Korjausrakentamisessa voi altistua mikrobeille homehtuneiden rakenteiden purussa.
• Puupöly puun sahauksessa ja työstössä  (etenkin kovapuupölyt luokitettu syöpää aiheuttaviksi).
• Abachipöly on hengitysteitä herkistävää.

Maalit ja liuotinaineet

• Ruiskumaalauskohteissa myös työnjohto voi altistua liiallisesti maalisumulle (esimerkiksi uretaani- ja epoksimaalit hengitysteitä herkistäviä) ja liuotinmaaleja käytettäessä liuottimille.
• Muita liuotinpitoisia tuotteita ovat lakat, lattiapinnoitteet ja muottien pintahidastimet.

Muut työt

• Esimerkiksi paikkausaineissa käytetään epoksituotteita.
• Muottiöljyjen ihokontakti mahdollinen esimerkiksi elementtien asennuksessa.
• Uretaanisaumausvaahdossa on MDI-isosyanaattia, joka voi aiheuttaa joillekin hengitysteiden herkistymistä. Myös ihoaltistuminen on mahdollinen.

Allergisen ihottuman ja/tai astman aiheuttajia (kuten kaikilla rakennusalalla työskentelevillä)

• kromi sementissä ja nahkakäsineissä
• nikkeli ja koboltti sementissä
• nikkeli työkaluissa
• epoksit, liimat
• akryyliyhdisteet
• MDI saumausvaahdoissa
• kumikemikaalit
• abachi

Ärsytysihottuman aiheuttajia

• betoni- laasti- ja tasoitepöly, kosketus sementin ja betonin kanssa
• eristevillapöly

Torjuntakeinot

Pölyaltistuksen vähentäminen

Työmaan suunnittelussa otettava huomioon

• hyvä työmaan työnsuunnittelu
• vähän pölyävät työmenetelmät (timanttileikkaus, työkoneissa kohdepoistot)
• pölyävien työkohteiden osastointi
• jätteen siirto putkistoja pitkin kerroksista alas suljetulle jätelavalle
• pölynpoistojärjestelmät, hyvä ilmanvaihto
• päivittäinen jätteen raivaus ja työkohteiden siivous
• siivous teollisuusimureilla ja lastoilla
• purettavien materiaalien kostutus.

Työnjohtajan omassa työssä huomioon

• hengityksensuojain mukana työmaalla myös rakennusmestareilla, käyttö aina pölyävissä tilanteissa ja  purkutyön aikana
• kosteusvauriokohteissa hyvä henkilönsuojaus (puolinaamari P2, pitempikestoisissa töissä puhallinsuojain P3/A2).

Asbestia sisältävät työkohteet

• asbestikartoitukset ja asbestipurkutyöt tehdään ennen muiden töiden aloittamista
• jos asbestimateriaaleja löytyy, meneillään oleva työ on keskeytettävä ja paikalle kutsuttava asbestipurkuyritys, sillä asbestipurku on erikoistyötä

Eristevillatyöt

• pinnoitetut, määrämittaiset eristemateriaalit
• varovainen käsittely, siivous työkohteessa eristemateriaalien käsittelyn jälkeen
• hyvä ihon suojaus, tarvittaessa hengityksensuojaimet, silmien suojaimet
• huolellinen peseytyminen työn jälkeen, työvaatteet pestävä erillään muusta pyykistä

Ihon suojaus

• hyvä henkilökohtainen hygienia, käsien ja työvaatteiden pesu, käsien rasvaus työn jälkeen
• myös rakennusmestareille suojakäsineet, joita käytetään aina altistavissa töissä, esimerkiksi  laastien, tasoitteiden ja betonin  käsittelyssä
• epoksityöhön tarvitaan sopivat kumi- tai muovikäsineet (4H tai bityylikumi)

Liuotintyöt

• hyvä työn suunnittelu
• osastointi, liuotintöiden aikataulutus niin etteivät muut työskentele samalla alueella
• vähemmän liuottimia sisältävien tuotteiden valinta
• hengityksensuojaimet liuotintyöalueella työskenneltäessä (A2 suodatin tai A2P2 ruiskutustyössä)

Yleisimpiä työnjohtajien tapaturmien välittömiä aiheuttajia ovat olleet työympäristön rakenteet ja erilaiset esineet ja kappaleet lähes samassa suhteessa kuin rakennusalalla yleensä. Työympäristön ja sen rakenteiden osuus korostuu.

Työnjohdon yleisimmät tapaturmatyypit ovat olleet kaatuminen tai liukastuminen, esineisiin satuttaminen ja äkillinen ylikuormittuminen tai –rasittuminen. Työnjohdon jakauma poikkeaa rakennusalan yleiskuvasta siinä, että kaatumisen ja liukastumisen osuus on paljon keskimääräistä suurempi.

Yleisimpiä työnjohdon tapaturmavammoja ovat olleet nyrjähdykset tai sijoiltaanmenot, ruhje- ja musertumavammat ja pintavammat. Työnjohdon vammat ovat kohdistuneet yleisimmin alaraajoihin, käsiin ja selkään lähes samoin kuin rakennusalalla yleensäkin. Huomiota kiinnittää alaraajoihin kohdistuneiden vammojen keskimääräistä suurempi osuus.

Tapaturmavaarojen torjunta

Työnjohto on keskeisessä asemassa sekä oman että koko henkilöstön turvallisuudesta huolehtimisessa. Työmaan työnjohdon tukena tulee olla yritystason työsuojelun toimintaohjelma ja yrityksen turvallisuuspolitiikka (tahtotila).

Kun työmaa lähtee tavoittelemaan erinomaista turvallisuustasoa ovat ensimmäiset askeleet seuraavia:

• Johto omaksuu nolla tapaturmaa -ajattelun ja asettaa päämääräksi nolla tapaturmaa -tason. Johto hyväksyy periaatteen, ettei työtapaturmia pidetä hyväksyttävinä missään työssä. Työtapaturmat eivät ole väistämätön osa rakennustyötä (toisin sanoen nolla-toleranssi tapaturmissa).
• Työmaalle laaditaan kirjallinen työturvallisuuden kehittämisohjelma, jonka johto allekirjoituksellaan määrää otettavaksi käyttöön tietystä päivämäärästä alkaen.
• Luodaan turvallisuuskulttuuri, jossa koko henkilöstö on nolla tapaturmaa -tavoitteen takana. Johto asettaa päämäärän ja valtuuttaa organisaation tekemään kaiken sen, mitä on tarpeen nolla tapaturmaa -tavoitteeseen pääsemiseksi.
• Tehdään selväksi koko organisaatiolle, etteivät tapaturmakorvaukset kata tapaturmista aiheutuvia katemenetyksiä. Tapaturmat aiheuttavat rakennushankkeelle myös häiriökustannuksia (esimerkiksi aikataulujen viivästymät).
• Sovelletaan yrityksen turvallisuustoiminnassa esimerkiksi Ratuke-hankkeen julkaisemassa oppaassa /2/ esiteltyjä hyviä turvallisuuskäytäntöjä.
• Huolehditaan siitä, että nolla tapaturmaa -tavoitteen vaatimat toimet kirjataan kaikkiin rakennushankkeessa tehtäviin sopimuksiin.
• Tehdään selväksi kaikille osapuolille työmaan turvallisuutta koskevat toimivaltuudet ja vastuut.
• Pyritään saamaan rakennuttajan tuki nolla tapaturmaa -ajattelun soveltamiselle rakennushankkeessa.
• Työmaan turvallisuustoiminnan ja työympäristön tasoa arvioidaan määrävälein ja arvioinnin pohjalta tehdään tarvittavat parannustoimet.
• Varmistetaan, että työmaan kaikki osapuolet (kuten erikoisurakoitsijat) ovat aktiivisesti mukana työmaan turvallisuustoiminnassa ja ovat valmiita pyrkimään samaan turvallisuustasoon.
• Kannattaa muistaa, että hyvin hoidettu työturvallisuus vähentää työnjohdon stressiä eikä vaadi kovin monimutkaisia toimenpiteitä.
• Työympäristössä työnjohdon tulisi kiinnittää erityistä huomioita työtasoihin ja kulkuteihin sekä putoamissuojaukseen.
• Työnjohdon tulisi käyttää aina esimerkillisesti ja omankin turvallisuutensa vuoksi työmaan tilanteen edellyttämiä suojavälineitä eli esimerkiksi turvakypärää, turvajalkineita, suojavaatteita ja kuulosuojaimia ja tarvittaessa hengityksen ja silmien suojaimia.

Tarkastuksen sisältöön vaikuttavat haastattelusta ja työpaikkakäynneistä  saadut tiedot tutkittavan yksilöllisistä altistumisista sekä tiedot ammatin mukaisista altisteista.

Erityisesti huomioitavia tekijöitä

• työnjohtaja tekee paljon näyttöpäätetyötä ja työpiste on varsin pysyvä
• vastuu aikatauluista, henkilöistä, taloudesta ynnä muusta
• monipuolinen altistumisen mahdollisuus toisten työn aiheuttamille kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille
• altistuminen asbestille työuran varhaisemmissa vaiheissa

Terveystarkastus

• keuhkojen toimintakokeet ja keuhkoröntgenkuvaus ja kuulon tutkimus
• henkisen hyvinvoinnin kartoitus ja tukeminen

Tietojen antaminen ja ohjaus

• suojautuminen toisten aiheuttamilta pölyiltä, käryiltä ja melulta
• kommunikaatiosuojain on hyvä melutilanteissa.
• stressinhallintaan sopivista työkaluista kannattaa keskustella