Työterveysyhteistyö ja työterveyshuollon palvelut työttömyyden uhatessa sekä lomautus- ja irtisanomistilanteissa

Työnantajan velvollisuus järjestää työterveyspalvelut kattavat työpaikan koko henkilöstön (Työterveyshuoltolaki 1383/2001). Työterveyshuoltolain toteuttamiseksi työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon on tehtävä suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä (VNA 708/2013, 1 §).  
 
Työterveyshuoltolainsäädännön mukaan työterveyshuollon on annettava tietoja, neuvontaa ja ohjausta (TANO-toiminta) työttömyyden uhatessa (TthL 1383/2001, 2. ja 4. §, 12. §:n 1. mom:n 2. kohta ja kohdat 4-6 sekä 17. § ja VNA 708/2013, 7. §:n 2.mom:n 9. kohta sekä 8. – 10. §).

Työterveyshuollon toiminta työttömyyden uhatessa sekä lomautus- ja irtisanomistilanteissa

Työpaikkojen toimintaedellytyksiä heikentävissä tilanteissa voidaan joutua turvautumaan toiminnan sopeuttamiseen, johon saattaa sisältyä henkilöstövähennyksiä. Ohjeen sisältöä on jäsennelty johdon, työntekijöiden, esihenkilöiden, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon sekä heidän välisen yhteistyön näkökulmista. 

Työnantajan tulee toimia yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa työterveyshuollon järjestämiseen, muuttamiseen ja toteutukseen liittyvissä asioissa (TthL § 8).

Ehkäisevät työterveyspalvelut (TthL 4§) ovat työpaikkojen ja niiden henkilöstön käytettävissä palvelussuhdetta koskevan työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen voimassa ollessa mukaan lukien lomautetut.  Työnantajan järjestämät muut kuin työnantajaa velvoittavat työterveyspalvelut, kuten sairaanhoitopalvelut, ovat käytettävissä siten kuin niistä on sovittu työnantajan työterveyshuoltosopimuksessa. Lyhyiden lomautusten aikana sovittujen vapaaehtoisten työterveyspalvelujen jatkamista suositellaan. 

Työnantajan on järjestettävä työterveyshuollon palvelut taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanotulle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä työterveyshuoltosopimuksen mukaisesti, jos työntekijä on ollut ennen työsuhteen päättymistä vähintään viisi (5) vuotta työnantajan palveluksessa ja työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää (TthL §2 3.mom.).

Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseen lakkaa, kun irtisanottu työntekijä siirtyy toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kuusi kuukautta kestävään määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen toisen työnantajan palvelukseen ja tämän järjestämän työterveyshuollon piiriin. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle toisen työnantajan palvelukseen ja tämän järjestämän työterveyshuollon piiriin siirtymisestä (TthL §2 3.mom.).

Työnantajan tulee tiedottaa sovitusta käytännöstä sekä henkilöstölle että työterveyspalvelujen tuottajalle. 
 
Työterveyshuollossa tulee toimia, kun se saa tiedon terveyttä ja turvallisuutta koskevasta uhkatilanteesta. Työttömyyden uhkaan liittyen valmiutta tulee hyödyntää esimerkiksi silloin, kun työpaikalla on päätetty aloittaa neuvottelut toiminnan mahdollisesta sopeuttamisesta. Työterveyshuollon toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja noudattaa hyvää työterveyshuoltokäytäntöä.  
 
Työttömyyden uhatessa työterveyshuollon on tarvittaessa tehtävä ehdotuksia toimenpiteiksi työpaikalle ja sen henkilöstölle.  

Työterveyshuollon toimenpiteet perustuvat työpaikan tarpeisiin ja niiden toteuttamisesta sovitaan yhdessä työnantajan kanssa. Lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyvät työterveyshuollon toimintatavat on kirjattava työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.  
 
Kun työpaikalla vähennetään henkilökuntaa tuotannollistaloudellisista syistä, tulisi työterveyshuollon toimenpiteitä kohdistaa työpaikan henkilöstöön organisaation kaikilla tasoilla. Kun työpaikalla suunnitellaan ja päätetään tukitoimista irtisanottaville ja lomautettaville ja työhön jääville työntekijöille, voi työterveyshuolto olla mukana asiantuntijana.

Työpaikka tarvitsee tietoa työterveyshuollon työkykyä, työterveyttä ja työhyvinvointia tukevista palveluista ja asiantuntija-avusta. Työterveyshuollon moniammatillista osaamista kannattaa hyödyntää myös tietojen antamisessa, neuvonnassa ja ohjauksessa. 

Työpaikalla lomautus- ja irtisanomistilanteet kuormittavat kaikkia, myös niitä, jotka päättävät ja toteuttavat lomautuksia ja irtisanomisia. TANO- toiminnassa on  huomioitava myös työnantajan edustajien jaksaminen. Työnantajan edustajille suunnattua TANO-toimintaa on suositeltavaa toteuttaa myös ryhmämuotoisena, jolloin käsitellään epävarmuudesta syntyviä ryhmäilmiöitä ja niistä selviytymisen keinoja.
 
Työterveyshuollon on annettava ohjeita ja neuvontaa jatkotoimenpiteistä terveyden ja työkyvyn seuraamiseksi työttömäksi joutuvalle tai lomautettavalle työntekijälle, jonka työssä on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa altistumista. Työterveyshuolto arvioi myös muiden työntekijöiden terveydentilan seurannan sekä ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen ja ohjaa tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Tämän lisäksi voidaan antaa tukea oman elämäntilanteen hallintaan. Työterveyshuolto ohjaa tarvittaessa työntekijän perusterveydenhuoltoon tai muihin tarvittaviin palveluihin. 

Ohje on käsitelty sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuollon neuvottelukunnassa 19.5.2022.