Työterveyshuolto osana sote-järjestelmää – yhteistyö muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa

Työikäisen sosiaali- ja terveydenhuoltoa tuottavat useat toimijat sekä julkisessa että yksityisessä palvelujärjestelmässä.  Jotta työikäinen saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, oikeasta paikasta ja tarpeenmukaisessa laajuudessa, tarvitaan eri sote-toimijoiden yhteistyötä ja sujuvaa asiakkaan ohjausta palveluntuottajalta toiselle.

Työterveyshuolto osallistuu noin kahden miljoonan henkilön terveydenhuollon tuottamiseen ja on siten merkittävä osa sote-järjestelmää.   

Työterveyshuollon toiminta on perinteisesti ollut melko erillään muusta sote-toiminnasta. Työntekijät, työnantajat ja koko yhteiskunta hyötyisivät siitä, että työterveyshuolto olisi toiminnallisesti integroituna koko palvelujärjestelmään. Jollei työikäisen terveydenhuollossa ole sovittuna sujuvia käytäntöjä eri tilanteisiin, kuten toimijalta toiselle ohjaukseen, hoito pirstaloituu helposti ja hoidon jatkuvuus sekä tehokkuus kärsivät. 

Työterveyshuollon ydinosaamista ovat erityisesti työkyvyn arviointi ja työkyvyn tukeminen sekä työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito. Etenkin näissä asioissa tulee olla sovittuna selkeät käytännöt siihen, kuinka muilta sote-toimijoilta voidaan asiakas helposti ohjata työterveyshuollon arvioon.   

Valtioneuvoston periaatepäätös, Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä linjaa, että työterveyshuollon tulee olla toiminnallisesti integroitunut sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään. Lisäksi työterveyshuolto-, terveydenhoito- ja kuntoutusjärjestelmä tekevät oikea-aikaisesti yhteistyötä työikäisten työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työkyvyn palauttamisessa. Näitä asioita korostaa myös Valtioneuvoston asetus (708/2013) hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista.  

Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyöllä (toiminnallisella integraatiolla) tavoitellaan:  

  1. Työikäisten yhtenäistä palvelukokonaisuutta, jossa sote-toimijoiden ja työterveyshuollon väliseen kommunikaatioon ja asiakasohjaukseen on sovittu sujuvat käytännöt.  
  2. Nykyistä varhaisempaa ja tehokkaampaa otetta työkyvyttömyysuhkien ratkaisemiseksi -> sairauspoissaolojen vähenemistä ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän laskua.  
  3. Päällekkäisten toimintojen välttämistä eri sote-toimijoiden välillä -> resurssien tarkempaa kohdentamista.  
  4. Tiedonkulun ja tiedonkeruun tehostamista.  

 Työterveyshuollon ja muun sote-järjestelmän yhteistyötä kehitetään muun muassa valtakunnallisessa Vastuullinen työkyvyn tuki (TYÖOTE) -hankkeessa (2020–2023).

Lue lisää Vastuullinen työkyvyn tuki (TYÖOTE) -hankkeesta

Tutustu myös työikäisten yhtenäisen palvelukokonaisuuden rakentamiseen ja hyviin käytöntöihin