Työterveysyhteistyö

Perustan työterveysyhteistyölle muodostaa työpaikan työterveystarpeiden tunnistaminen ja niiden todentaminen. Työterveyshuoltolaki ohjaa tätä toimintaa. Tältä sivulta löydät esimerkiksi Työterveysyhteistyön talon, Pienten työpaikkojen työterveyshuollon toimintamallin ja Toimintamallin työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyöhön.

Työterveysyhteistyön talo

Toimiva työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö luo edellytykset työturvallisuuden, työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseen työpaikoilla.  

Työterveysyhteistyötä voidaan kuvata talona. Työterveysyhteistyön talossa on neljä kerrosta, jotka kuvaavat työterveysyhteistyötä prosessina. Kerroksia yhdistävät rooleja ja vastuita kuvaavat portaat. Talon perustana toimivat työpaikan tarpeet. Talo pysyy pystyssä, kun kaikkia kerroksia kehitetään yhdessä. 

Työterveysyhteistyö ja sen vaikuttavuus pohjautuvat aina työpaikan tarpeisiin. Yhdessä havaitut työpaikan terveys- ja työkykyriskit muodostavat yhteisen toiminnan pohjan ja työterveysyhteistyön sisältöä ohjaavan perustan. Työpaikan tarpeet löytyvät pohtimalla yhdessä, voiko työstä sairastua ja tukeeko vai uhkaako työ työkykyä.

Ensimmäisessä kerroksessa on aktiivinen yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Aktiivinen yhteistyö edellyttää ajan ottamista yhteistyön rakentamiselle (säännölliset, aikataulutetut ja teemoitetut tapaamiset) sekä sitoutumista, avoimuutta, luottamusta, tavoitettavuutta ja tuttuutta. Yhteiset termit ja ymmärrys rakentavat yhteistyötä.

Talon toisessa kerroksessa on yhteinen tietopohja. Se rakentuu työterveyshuollon, työpaikan ja yhteistyössä tuotetun tiedon pohjalta. Yhteisen tietopohjan rakentamisessa on sovittava, mitä tietoa tarvitaan, mistä tieto saadaan sekä miten sitä analysoidaan ja hyödynnetään yhteistyössä. Tärkeää on huomioida tiedon tietoturvallinen vaihto.  

Talon kolmannen kerroksen muodostavat yhteiset tavoitteet. Tavoitteet pohjautuvat talon kivijalkaan, työpaikan tarpeisiin. Tavoitteiden asettamisessa hyödynnetään toista kerrosta, yhteistä tietopohjaa. Tarpeiden pohjalta asetettujen tavoitteiden on tärkeä olla konkreettisia, yhdessä laadittuja ja työpaikan olosuhteet huomioivia. Tavoitteita asetetaan sekä toiminnalle että yhteistyölle ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Tärkeää on, että työpaikan johto sitoutuu yhteistyöhön ja sovittuihin tavoitteisiin. 

Työterveysyhteistyön arviointi ja vaikuttavuus ovat talon neljännessä kerroksessa. Työterveysyhteistyötä ja yhteistä toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin tiheys ja siihen osallistujat sovitaan yhdessä jo yhteistyön alussa. Arvioinnissa hyödynnetään tavoitteiden pohjalta yhdessä sovittuja mittareita.  

Talon portaat kulkevat läpi talon kerrosten. Työterveysyhteistyöhön osallistuu sekä työpaikan että työterveyshuollon edustajia. On tärkeää, että osallistujat tietävät oman roolinsa, vastuunsa ja päätösvaltansa työterveysyhteistyössä.  Työterveysyhteistyötä tulee johtaa. Siksi on tärkeää miettiä, keiden on hyvä osallistua yhteistyöhön. Työsuojelun rooli työterveysyhteistyössä tulee huomioida erikseen.

Työterveysyhteistyön talo toimii ja pysyy pystyssä, kun kaikki kerrokset tukevat toisiaan.

Työterveysyhteistyön perustana ovat työpaikan tarpeet. Tarvitaan aktiivista yhteistyötä, jotta voidaan muodostaa yhteinen tietopohja ja ymmärrys työpaikan tarpeista. Yhteiseen tietopohjaan perustuen voidaan yhdessä asettaa tavoitteet, joiden saavuttamiseksi sovitaan toimenpiteistä ja laaditaan mittarit. Arviointia tehdään yhdessä ja arvioinnin tuloksia hyödynnetään tulevan työterveysyhteistyön ja - toiminnan suunnittelussa. 

Yhteistyön käynnistyminen

Yhteistyö käynnistyy työnantajan järjestäessä työterveyspalvelut henkilöstölleen. Työpaikan työterveystarpeet, joihin yhteistyön tulee perustua, tunnistetaan työpaikkaselvityksen avulla, ja ne kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Toiminta käynnistetään muodostamalla yhteinen käsitys työpaikan sekä sen henkilöstön tilanteesta, sekä terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvistä tekijöistä. Yhteinen käsitys luo pohjan tarvelähtöiselle, tavoitteelliselle ja suunnitellulle toiminnalle, jonka vaikuttavuutta myös seurataan ja arvioidaan.

Työterveyshuollossa toimii useita työterveyden ja työturvallisuuden ammattilaisia, jotka toteuttavat tätä yhteistyötä ja tukevat työpaikkaa toiminnallaan. Työterveysyhteistyön ytimessä toimivat työpaikalle nimetyt vastuuhenkilöt. He muodostavat ydintiimin, joka useimmiten koostuu työterveyslääkäristä, työterveyshoitajasta, työfysioterapeutista ja työterveyspsykologista.

Yhteistyö ja -toiminta työpaikalla työterveyspalveluja järjestettäessä

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Huomio tulee kiinnittää työntekijöiden työympäristöön, työolosuhteisiin sekä työntekijöiden henkilökohtaisiin edellytyksiin työssä. Käytännössä tämä tarkoittaa työolojen ja -tapojen järjestelmällistä ja jatkuvaa seurantaa, niiden arviointia ja kehittämistä.

Palvelujen järjestäminen työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden avulla ei poista työnantajan velvollisuutta huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työhön liittyvissä tilanteissa. Työnantajan vastuulla on työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen kaikille työntekijöille.

Työterveyshuolto tulee järjestää sekä toteuttaa siinä laajuudessa kuin työpaikan olosuhteet, työ sekä siihen liittyvät muutokset edellyttävät. Työterveyspalvelujen tulee olla järjestetty työntekijöille tasapuolisesti asettamatta työntekijäryhmiä eri asemaan. Palvelujen tulee olla työntekijöille maksuttomia, ja ne tulee järjestää työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta.

Työterveyspalveluja järjestäessä työnantajan on toimittava yhteistyössä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työntekijöillä on oikeus tehdä työterveyspalveluja koskevia ehdotuksia. Vastaavalla tavalla työnantajan tulee käsitellä työntekijöiden kanssa mahdolliset työterveyspalveluihin liittyvät muutokset.

Pienten työpaikkojen työterveyshuollon toimintamalli

Pienten työpaikkojen työterveyshuollon toimintamalli on kehitetty tukemaan työterveyshuollon ja pienten työpaikkojen yhteistyötä. Sen tavoitteena on edistää asiakaslähtöistä, tarpeenmukaista ja työpaikkaa osallistavaa toimintaa sekä auttaa hallitsemaan kustannuksia ja tukea työkykyä ennakoivasti ja vaikuttavasti.

Alla olevassa kuviossa esitellään pienten työpaikkojen työterveyshuollon toimintamallin pääotsikot. Plus-merkkiä painamalla saat kustakin vaiheesta lisätietoa.

Malli kattaa työterveysyhteistyön keskeiset prosessit – sopimuksen tekemisen, riskien arvioinnin ja työpaikkaselvityksen, toimintasuunnitelman sekä yhteistyön seurannan ja arvioinnin – ja auttaa sovittamaan ne pienten työpaikkojen arkeen.

Toimintamallissa esitellään työterveysyhteistyön suositukset, tavoitteet ja hyvät käytännöt. Alla olevasta linkistä voit ladata koko toimintamallin pdf-muodossa.

Toimintamalli

Suurin osa yrityksistä on pieniä. Pienten työpaikkojen työterveyshuollon toimintamalli tukee työterveysyhteistyössä.

Lataa

Toimintamalli työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyöhön

Toimintamalli kuvaa, miten työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon ammattilaisten yhteistyö tukee työn vaara-, kuormitus- ja voimavaratekijöiden arviointia.

Toimintamallin tavoitteena on kehittää työn vaara-, kuormitus- ja voimavaratekijöiden arviointia. Sen tarkoituksena on tukea työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon ammattilaisten yhteistyön kehittämistä osana työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoimintaa.

Mallin avulla voidaan edistää tiedonvaihtoa ja varmistaa, että riskien arviointi ja työpaikkaselvitykset muodostavat yhtenäisen, osallistavan ja vaikuttavan prosessin.

Keskeistä on:

säännöllinen yhteistyö ja aktiivinen tiedonvaihto
työntekijöiden osallistaminen ja sitouttaminen
työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen
sovitun yhteistyön kirjaaminen toimintasuunnitelmaan.

Työnantaja tai työsuojelu toimittaa tiedot työpaikan ajantasaisesta riskien arvioinnista työterveyshuollolle ennen sovitun työpaikkaselvityksen toteuttamista.
Riskien arvioinnissa huomioidaan eri työntekijäryhmät sekä tehtäväkohtaiset erot vaara-, kuormitus- ja voimavaratekijöissä ja hyödynnetään tarvittaessa työterveyshuollon asiantuntemusta.
Työpaikkaselvityksessä arvioidaan vaara-, kuormitus- ja voimavaratekijöiden merkitystä terveyteen ja työkykyyn eri työntekijäryhmissä ja huomioidaan tehtäväkohtaiset erot.
Riskien arviointi päivitetään tarvittaessa työpaikkaselvityksessä kertyneen tiedon pohjalta.

Työsuojelu mahdollistaa yhdessä työnantajan kanssa työntekijöiden osallistumisen vaara-, kuormitus- ja voimavaratekijöiden tunnistamiseen riskien arvioinnin ja työpaikkaselvitysten yhteydessä.
Työterveyshuolto perustelee työpaikkaselvityksessä suosittelemansa toimenpiteet terveysvaarojen ja työkykyuhkien näkökulmasta.
Työsuojelu arvioi yhdessä työnantajan kanssa mahdollisuuksia toteuttaa työterveyshuollon suosittelemia toimenpiteitä työn vaaratekijöiden ja kuormituksen vähentämiseksi. Toimenpiteiden toteuttamisesta työn turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi vastaa työnantaja.
Työpaikkaselvityksen palautetilaisuuteen osallistuvat työntekijöiden ja työnantajan edustajien lisäksi työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut.

Työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä perustelemien toimenpide-ehdotusten toteutumista seurataan järjestelmällisesti työsuojelun ja työterveyshuollon sovituissa tapaamisissa.
Myös muista työpaikalla tehtävistä vaaratekijöiden ja kuormituksen hallinnan toimenpiteistä tiedotetaan ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti työsuojelun ja työterveyshuollon yhteisissä tapaamisissa.
Työterveyshuollon asiantuntemusta hyödynnetään tarvittaessa työpaikalla tehtävien muutosten vaikutusten arvioinnissa ja mahdollisten haittojen ja kuormituksen ennaltaehkäisyssä.

Työpaikan työsuojeluhenkilöstön (työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut) ja työterveyshuollon ammattilaisten säännöllisistä tapaamisista on sovittu yhteistyössä, ja ne on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Työsuojelu ja työterveyshuolto keräävät monipuolisesti tietoa työoloista ja käsittelevät saatuja tietoja yhteisissä tapaamisissa tietosuoja huomioiden. Tietolähteinä voivat olla esimerkiksi kyselyt työntekijöille ja esihenkilöille, tarkistuslistat kuormituksen arvioimiseksi, tilastot (esimerkiksi koosteet käynnin syistä, sairauspoissaoloista ja terveystarkastuksista), työterveyshuollon vastaanotoilta kertynyt tieto, soveltuvin osin tekoälyn tuottamat koosteet työoloista.
Tapaamisissa luodaan yhteinen käsitys siitä, mitä ja miten tietoja voidaan jakaa sekä siitä, mitä hyötyä työn vaara- ja kuormitustekijöiden sekä voimavaratekijöiden arvioinnista on työpaikalle.

Tausta ja rahoitus

Pienten työpaikkojen työterveyshuollon toimintamalli ja Toimintamalli työsuojelun ja työterveyshuollon yhteystyöhön on toteutettu osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Työelämän mielenterveysohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Uudistuva työterveyshuolto -sivulla julkaistaan ohjeita ja toimintamalleja työterveyshuollon ammattilaisille ja työpaikoille.