Toiminnan suunnittelu

Työterveyshuollon toiminta tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välillä. Yhdessä asetetut tavoitteet ja sovitut toimintatavat ovat vaikuttavan toiminnan edellytys.

Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välisen yhteistyön sisältö muodostuu yhdessä todetuista työpaikan tarpeista. Niistä saadaan tietoa työpaikkaselvityksessä. Työpaikkaselvityksen lisäksi säännöllinen keskustelu työpaikan ja työterveyshuollon välillä on tärkeää. Tällä tavoin sovitaan yhteisistä tavoitteista ja siitä, mitä yhdessä tehdään niiden saavuttamiseksi. Suunnittelun pohjaksi tarvitaan ajan tasalla olevaa tietoa työpaikalta.

Tiedot hyötykäyttöön

Toiminnassa hyödynnetään myös työterveyshuoltoon jo kertynyttä työpaikkaa ja työntekijöitä koskevaa tietoa. Yhteistyössä huomioidaan tietosuojaa koskevat säännökset. Lisäksi tulee käyttää toimialaa koskevaa tietämystä. Mitä enemmän työpaikka ja työterveyshuolto tekevät asioita yhdessä, sitä enemmän syntyy yhteistä tieto- ja kokemuspohjaa. Tämä palvelee päätöksentekoa niistä käytännön toimenpiteistä, joilla edistetään sekä tuetaan terveyttä ja työkykyä työpaikalla. Kokemuspohja auttaa kohdistamaan toimintaa.

Toimintasuunnitelma – suunnittelu käytännön tasolle ja tiedoksi työpaikalla

Työnantajalla tulee olla työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma (1383/2001, 11 §). Työpaikan toimintasuunnitelma voi olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa (738/2002, 9§) tai muodostaa osan muusta työnantajan laatimasta kehittämissuunnitelmasta. 

Toimintasuunnitelma perustuu ajantasaiseen työpaikkaselvitykseen. Ajan tasalla oleva tieto työpaikan tarpeista, voimavaroista sekä vaara- ja kuormitustekijöistä toimivat suunnitelman pohjana. Suunnitelman tulee myös huomioida työpaikalla työoloihin, työhön ja henkilöstöön kohdistuvat muutokset. 

Työterveyshuoltolaki ei tarkemmin määrittele toimintasuunnitelman muotoa. Vähimmäisvaatimuksena on, että työnantajan vastuulla oleva suunnitelma sisältää tiedot lainsäädännön edellyttämistä palveluista sekä tiedot mahdollisista muista työnantajan järjestämistä terveydenhuollon palveluista ja sairaanhoitopalveluista. 

Toimintasuunnitelman voimassaoloaika voi käytännössä vaihdella 1–5 vuoteen. 

Suunnitelmaa tulee tarkistaa, päivittää ja täsmentää vähintään vuosittain ja aina, kun siihen tulee tarvetta. 

Suunnitelmaan kirjataan konkreettisten tavoitteiden lisäksi käytännöt toimet niiden saavuttamiseksi, toteutusaikataulu, vastuunjako ja se, miten niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. 

Työpaikan oma toiminta työkyvyn tukemiseksi tulee huomioida työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Esimerkkejä siitä ovat työpaikalla sovitut sairauspoissaolokäytännöt, työkyvyn seurantaan ja varhaiseen tukeen kuuluvat käytännöt, työpaikan päihdeohjelma ja hoitoonohjausmenettely sekä vastaavat toimet. Nämä kirjataan ja liitetään osaksi työpaikan toimintasuunnitelmaa. Työterveyshuollon yhteistyö työpaikan eri toimijoiden, kuten työsuojelun, kanssa sekä yhteistyö muun terveydenhuollon ja kuntoutustoimijoiden kanssa kirjataan myös suunnitelmaan. 

Toimintasuunnitelma tulee olla työntekijöiden nähtävillä.

Seuranta ja arviointi palvelemaan työpaikan työterveystoimintaa

Työterveyshuollon toiminnan lisäksi myös seuranta ja arviointi työpaikalla toteutetaan yhteistyönä. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa määritellään seuranta- ja arviointitapa ja tiheys sekä osallistujat. Seuranta, arviointi ja toimintasuunnitelman tarkistaminen tulee toteuttaa vähintään vuosittain. 

Ennen siirtymistä vaikutuksien arviointiin on tarkasteltava, onko toiminta toteutunut yhteisen suunnitelman mukaisesti. Vaikuttavuutta yhdessä pohtiessa tulee arvioida vaikutuksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Onnistummeko yhdessä vastaamaan työpaikan tarpeisiin? 

Seurannan ja arvioinnin yhteydessä on syytä tarkastella myös työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä ja tapaa toimia. Toimimmeko yhteistyössä tavalla, joka palvelee asetettuja tavoitteita? 

Seurannan ja arvioinnin johtopäätökset dokumentoidaan, jotta niitä voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Johtopäätöksiä voidaan hyödyntää esimerkiksi laadittaessa seuraavaa toimintasuunnitelmaa ja priorisoidessa toimenpiteitä. 

Näin työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja sen arviointi ohjaavat käytännössä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä.