Suojautuminen lintuinfluenssalta turkiseläinten nahkonnassa

Tämä ohje on asiantuntijoiden suositus nahkonnan työturvallisuusohjeeksi lintuinfluenssan aiheuttamien tartuntariskien vähentämiseksi. Ohjeen ovat laatineet Työterveyslaitos ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. 
 
Työn riskien arviointi tehtävittäin on työnantajan velvollisuus työturvallisuuslain mukaisesti. Riskinarvion perusteella työnantaja päättää riskinhallintakeinoista, joilla työn riskit saadaan mahdollisimman vähäisiksi. Nahkonnan riskien arvioinnissa on huomioitava mm. kosketukset eläimiin, niiden vereen ja eritteisiin sekä työskentelytilan ilmassa leijuvat pölyt ja aerosolit.  
 
Työympäristön, välineiden, suojavarusteiden ja vaatetuksen puhtaanapito sekä jätehuolto kuuluvat myös riskinarviointiin. 
  
Nahkonnassa tarvitaan erityistoimia lintuinfluenssariskin hallitsemiseksi seuraavista syistä: 

• Lintuinfluenssaviruksen tarttumisesta ihmiseen saattaa aiheutua vakava tauti. 
• Lintuinfluenssa voi olla turkiseläimissä oireeton. 
• Lintuinfluenssaviruksen ja kausi-influenssaviruksen yhtäaikaista tartuntaa ihmisessä tai eläimessä on vältettävä, sillä samanaikaisessa infektiossa virus voi muuntua entistä helpommin tartuttavaksi. 

Oleellisia asioita riskien vähentämiseksi 

• Oireilevia eläimiä ei nahkota. 
• Suojainten käytön lisäksi altistumista vähennetään myös muilla toimilla. 

Työnantajan vastuulla on perehdyttää työntekijöitä toimimaan turvallisesti ja käyttämään suojaimia oikein. Työnantajan tulee myös huolehtia riskinhallintatoimien ylläpidosta. 
 
Työnantajan kannattaa suositella työntekijöille kausi-influenssarokotuksen ottamista, jotta vähennetään samanaikaisen lintuinfluenssa- ja kausi-influenssatartunnan riskiä.  

Pölynhallintaan tarvitaan teknisiä toimia 

Nahkonnan työvaiheista pölyäviä ovat rummutus ja sen jälkeinen ravistus ja kampaus. Niistä leviää ilmaan herkästi eläinten nahkoista mahdollista lintuinfluenssavirusta. Virusta sisältävät hiukkaset ovat niin pieniä, ettei niitä voi silmin nähdä ja ne jäävät leijailemaan ilmaan pitkäksi aikaan.  
 
Pölypäästöjä tulee ensisijaisesti vähentää teknisin toimin, joista tehokkain olisi rummun ja ravistelulaitteen alipaineistaminen. Toimivampia vaihtoehtoja saattavat olla rummutuksen ja ravistuksen ulos vienti tai muista tiloista eristetty tila, jossa on tehostettu ilmanvaihto. Toinen teknisiä toimia vaativa vaihe on kampaus. Kampauslaitteeseen mahdollisesti kiinnitetyn kohdepoistoimurin tulee pystyä poistamaan ilmasta myös hyvin pieniä hiukkasia. 
 
HUOMIO! Jos pölyn leviämistä sisätiloissa ei hallita alla olevan ohjeen mukaisesti, tulee kaikkien sisätiloissa olevien käyttää tehokkaampia suojaimia eli seuraavia:

• muovinen suojaesiliina 
• 4B-tyypin suojapuku 
• puhaltimella ja hupulla varustettu hengityksensuojain (TH3P SL R). 

Vaihtoehdot rummutuksen ja ravistuksen pölynhallintaan 

Jos rummutus ja ravistus viedään ulos, laitteiden suojaksi voidaan rakentaa katos tai koota kevyt muovikatos. Katoksen tulee olla mahdollisimman avoin sivuiltaan, jotta pölyinen ilma voi vapaasti levitä ulkoilmaan. Työntekijän tulisi pysyä ulkona mahdollisimman kaukana käynnissä olevista rummutus- ja ravistelulaitteista.  
 
On huolehdittava, että luonnonvaraiset eläimet tai muut eläimet eivät pääse kosketukseen maahan joutuvan purun kanssa. Alusta on siivottava aina rummutuksen jälkeen.  
 
Jos rummutuksella ja ravistuksella on oma huone, rummutusta ja ravistusta ei välttämättä tarvitse viedä ulos. Nahkomoon voidaan rakentaa esimerkiksi muovista ja lautatavarasta oma osasto, joka on eristetty muista tiloista kaikilta sivuilta ja päältä. Rummutustilasta tulee olla koneellinen ilmanpoisto (esim. alipaineistuspuhallin) ulkoilmaan. Lisäksi on huolehdittava riittävästä tuloilmasta.  
 
Jotta ilmavirta vähentäisi pölyä rummutustilan ilmasta jatkuvasti, riittävästä sisääntuloilmasta on huolehdittava esimerkiksi kiinnittämällä tyhjän oviaukon peitoksi vapaasti liikkuva muoviläppä tilan sisäpuolelle. Ilman poistoaukko ulkona ei saa olla kulkuväylillä tai oleskelualueilla eikä ilman sisääntuloaukon lähellä.  
 
Koneellista ilmastointia on pidettävä päällä koko nahkontajakson ajan. Yöksi ilmastoinnin tehokkuutta voi laskea.  
 
Työntekijöiden tulee olla rummutustilassa mahdollisimman vähän aikaa ja aina vähintään FFP3-hengityksensuojain ja naamiomalliset silmiensuojaimet (tyyppi 5) kasvoille tiiviisti asetettuina. Ensisijaisesti rummutustilassa tulisi kuitenkin käyttää puhaltimella varustettua suodatinsuojainta (TH3P SL R).  
 
Rummutuksessa on käytettävä myös ulkona FFP3-suojainta ja nitriilikumisia suojakäsineitä (EN 374-5). Tarvittaessa nitriilikumikäsineiden päälle voi pukea muut työ- tai suojakäsineet. 
 
Rummutuksen ja ravistuksen jälkeen tulisi odottaa hetki ennen rummun avausta, jotta ainakin enin nähtävillä olevasta pölystä ennättää laskeutua ja poistua.  

Kampaukseen ilmanpuhdistuksen tehostus 

Kampauskoneessa tulisi käyttää HEPA-suodattimella (H13- tai H14-luokan suodatin) varustettua imuria. Imurin tyhjennys ja suodattimien vaihdot on pyrittävä tekemään pölyttömästi.  Jos kampauslaitteen kohdepoistoimurissa ei ole HEPA-suodatinta (H13- tai H14-luokan suodatin) tai laitteeseen ei voi sellaista imuria liittää, niin lähityöskentelyalueen ilmaa voi puhdistaa tehokkaalla ilmanpuhdistimella. 

Asianmukainen siivous vähentää pölyille altistumista 

Sisätilojen pintojen puhdistaminen harjaamalla, paineilmalla tai -pesurilla ei ole suositeltavaa hallitilassa, koska se levittää pölyt ja aerosolit sisäilmaan. Tilojen päivittäinen siivous esimerkiksi HEPA-suodattimella varustetulla imurilla vähentää pölyille ja virukselle altistumista. Imurin tyhjennys ja suodattimien vaihdot on pyrittävä tekemään pölyttömästi. 

Aina ennen hengityksensuojaimen pukemista sekä tauoille tai töistä lähdettäessä pestään kädet vedellä ja saippualla tai kädet puhdistetaan alkoholipitoisella käsihuuhteella. 
 
Ennen työhön ryhtymistä puetaan henkilökohtaiset suojavarusteet. FFP3-suojainta käytetään kaikissa työvaiheissa. Työpäivän jälkeen tai tauolle lähtiessä suojakäsineet ja hengityksensuojain riisutaan. Katso alta pukemisen ja riisumisen ohjeet. 
 
Lopetuksessa tulee käyttää  

• sopivia työvaatteita ja päähinettä 
• nitriilikumikäsineitä (EN 374-5) 
• työhön soveltuvia käsineitä nitriilikumikäsineiden päällä 
• jalkineita  
• uloshengitysventtiilillistä FFP3-hengityksensuojainta. 

Vaatetuksen ja päähineen on sovelluttava 60 °C konepesuun tai vaatetuksen päällä on käytettävä vähintään tyypin 5B kertakäyttöistä suojahaalaria (EN 14126).  

Lintuinfluenssavirustartunnan saaneiden eläinten lopetuksesta on erillinen ohje: Suojautuminen lintuinfluenssalta turkiseläinten lopetuksessa. 

Aina ennen hengityksensuojaimen pukemista sekä tauoille tai töistä lähdettäessä pestään kädet vedellä ja saippualla tai ne käsitellään alkoholipitoisella käsihuuhteella. 
 
Nahkomon töissä käytetään vähintään seuraavia suojaimia: 

• uloshengitysventtiilillä varustettu FFP3-hengityksensuojain, joista kukin on pakattu omaan muovipakkaukseensa  
• kumisaappaat 
• päähine tai haalarin huppu 
• tyypin 4B suojahaalari tai hihallinen, takaa kiinnitettävä, tiivis esiliina, joka on kertakäyttöinen tai jonka voi käyttää moneen kertaan ja puhdistaa 
• Nitriilikumikäsineitä (EN 374-5) käytetään aina vähintään siihen asti, että nahat on kuivattu. 
• Pölyisimmissä työvaiheissa, kuten rummutuksessa ja ravistuksessa, on käytettävä naamiomallisia silmiensuojaimia (EN 166 tai EN 16321-1, tyyppi 5) ellei käytössä ole puhaltimella varustettua suodatinsuojainta (TH3P SL R).  

Tarvittaessa käytetään lisänä seuraavia suojaimia: 

• Visiiriä (EN 166 tai EN 16321-1) käytetään kaavinnassa ja tilanteissa, joissa kasvoille voi tulla roiskeita. 
• Tarvittaessa nitriilikäsineiden päälle puetaan viiltosuojakäsineet (EN 388) tai muut tarvittavat käsineet.  

Nitriilikumikäsineiden rannekkeiden on oltava niin pitkät, että ranteet eivät missään tilanteessa jää paljaiksi suojaesiliinaa käytettäessä. Rannekkeet vedetään suojaesiliinan hihojen päälle, jos se on mahdollista.  
 
Suojaesiliinan nauhat solmitaan taakse, jotta ne eivät likaannu edessä. Suojahaalari on tehokas tapa pitää työpaikan pöly ja lika poissa alla olevasta vaatetuksesta. Suojaesiliina on vähäinen este ilmassa leijuvaa pölyä vastaan. Vaatetuksen puhtaana pito pölyistä vähentää hengitystiealtistumista. 
 
Suojaimia käytetään myös siivotessa ja vaihdettaessa imurin suodattimia tai pölypusseja. 

Hengityksensuojain, suojalasit ja suojakäsineet tulisi olla puettuna jo varjotaloon tai nahkomoon mentäessä. Jos se ei ole mahdollista, suojaimet ja käsihuuhde laitetaan lähelle ovea mahdollisimman puhtaaseen paikkaan, josta suojaimet voi pukea sisään tullessa. Viereen laitetaan muovipussilla vuorattu jäteastia, johon kertakäyttösuojaimet voi riisua. 
 

1. Pese kädet tai hiero käsiin huolellisesti 2 annosta käsihuuhdetta. Anna huuhteen kuivua käsiltä. 
2. Pue hengityksensuojain huolellisesti ylle. Kokeile voimakkaasti sisään hengittäen, että suojain istuu tiiviisti. Jos tunnet ilmavuotoja reunoilta, suojain ei suojaa sinua ja sinun on puettava suojain paremmin tai sinulle on hankittava toisen mallisia suojaimia. Parta heikentää suojaimen kasvoille tiivistymistä. Suojainta tulee käyttää sen käyttöohjeen mukaisesti ilman partaa. 
3. Pue pölyisimpiä työvaiheita varten naamiomalliset suojalasit tiiviisti kasvoille. Vaihtoehtoisesti pue roiskeita vastaan suojavisiiri. 
4. Pue puhtaat suojakäsineet. Vedä rannekkeet suojaesiliinan hihojen päälle. 

Riisu nämä suojaimet vasta, kun olet riisunut muut suojaimet ja olet poistunut varjotalosta tai nahkomosta.  

1. Riisu suojakäsineet koskettamatta käsineiden ulkopintaa.  
2. Laita käsineet jäteastiaan. 
3. Käytä käsihuuhdetta tai pese kädet. 
4. Riisu silmiensuojaimet, jos ne ovat kasvoillasi. 
5. Käytä käsihuuhdetta tai pese kädet, jos riisuit silmiensuojaimet. 
6. Riisu hengityksensuojain kasvoja koskematta ja laita se jäteastiaan.  
7. Käytä käsihuuhdetta tai pese kädet. 

Käy pesulla päivittäin mahdollisimman pian, kun olet lopettanut työn nahkomossa. Pese myös hiukset. 

• Mahdollisesti kontaminoituneet työvaatteet, käsineet ja suojavälineet on riisuttava työskentelyalueelta poistuttaessa ja säilytettävä erillään muusta vaatetuksesta.  
• Kertakäyttöiset FFP3-hengityksensuojaimet, suojahaalarit ja käsineet vaihdetaan tauoilla uusiin. Käytetyt suljetaan muovipussiin ja laitetaan sekajätteeseen. 
• Monikäyttöiset suojavarusteet pestään vedellä ja nestesaippualla ja kuivataan ennen seuraavaa käyttöä.  
• Käsineet, joita ei voida pestä, vaihdetaan uusiin, kun ne ovat likaantuneet. 
• Vaatetus ja päähine pestään 60 °C konepesussa erillään muusta pyykistä. 
• Missään puhdistuksessa ei käytetä paineilmaa eikä painepesuria, koska ne levittävät ilmaan aerosoleja.

• Ihon hyvästä kunnosta on huolehdittava. Iho on yksi suojauskeino mikrobeja vastaan.  
• Nahkontatyön lika ja pöly eivät saa päästä missään tapauksessa ihon haavoihin tai rikkonaiselle iholle. 
• Nahkontatyö, suojakäsineiden käyttö ja toistuva käsienpesu kuluttavat ihoa. Ihoa on hoidettava käyttämällä ihoystävällisiä saippuoita ja ihovoidetta.  
• Ärsyttäviä, allergisoivia tai muutoin iholle haitallisia aineita ei tule käsitellä paljain käsin.