Ammattinuha

Ammattinuha on nenän limakalvon tulehduksellinen sairaus, jonka syynä ovat pääasiallisesti työssä esiintyvät spesifit tekijät, yleensä allergeenit. Ammattinuhaa kuvaavat vaihtelevat tai pysyvät oireet: nenän tukkoisuus, liikaeritys, aivastelu ja kutina ja/tai nenän kautta hengittämisen vaikeutuminen.
Sisällysluettelo

Yleisyys

Vahvistetut ammattinuhat ovat pääosin välitöntä (1-tyypin) allergista IgE-välitteistä nuhaa. Ei-IgE-välitteisiä nuhia vahvistetaan ammattinuhiksi Suomessa yksittäisiä tapauksia vuodessa.   

Ammattinuhia on todettu Suomessa Työperäisten sairauksien rekisterin 10 vuoden aineistossa 2005-2014 yhteensä 802. Tapaukset ovat sittemmin vähentyneet tästä alle puoleen. Allergisten ammattinuhien toteamisessa saattaa olla merkittäviä puutteita.

Aiheuttajat

Allergista IgE-välitteisiä ammattinuhia aiheuttavat työntekijän hengitysilmassa esiintyvät pölyt tai -aerosolit:  

  • maataloustyössä  
    • eläinten hilse: tavallisimmin lehmän epiteeli 
    • viljat, rehut   
    • varastopölypunkit (Tyrophagus, Acarus, Lepidoglyphus)  
  • leipomotyössä käytetyt jauhopölyt: vehnä, ruis, kaura, ohra, tattari, riisi, harvinaisina psyllium, siemenjauheet, kananmunajauhe, maitojauhe, jauhonparanteet tai jauhojen tuholaiset  
  • elintarviketyössä kaikki elintarvikkeet tai mausteet, jos niitä työssä päätyy työntekijän hengitysvyöhykkeelle: teollisuusprosesseissa aerosolit - tai kuivat elintarvikejauheet, harvinaisempina lisäaineet 
  • kasvihuonetyössä tai kukkakaupoissa siitepölyt ja kasvipölyt 
  • eläintenhoitajilla tai niiden tutkijoilla eläinten hilse ja eritepölyt 
  • entsyymien valmistuksessa entsyymit 
  • elektroniikkateollisuudessa happoanhydridi-kemikaalit 
  • katalyyttien valmistuksessa platinaryhmän metallisuolat varsin pieninä määrinä 
  • kampaajilla luonnonvärit: henna, indigo 

Ei-IgE-välitteisiä ammattinuhia aiheuttaa harvoin myös 

Kampaajien käyttämien vaalennusaineet (persulfaatit) ja reaktiivivärit (fenyleenidiamiinit) ja tai niiden hapetteet yhdessä aiheuttavat usein nuhaa, osaa on arvioitu mahdolliseen herkistykseen liittyväksi. 

Syanoakrylaattia sisältävien pikaliimojen käyttöön voi liittyä ei-IgE-välitteistä nuhaa, jota voidaan joskus arvioida ammattinuhaksi.

Koska nuhaa esiintyy väestössä runsaasti, lievimpien tautien erottamiseen muusta sairastavuudesta ei ole aina luotettavia diagnostisia keinoja. 

Oireet

Allergiset oireet alkavat tyypillisesti hyvin pian allergian aiheuttajan käsittelyssä tai tämän lähellä työskennellessä. Allerginen nuha aiheuttaa nenän valumista, aivastelua, nenän kutinaa ja tai tukkoisuutta. Joskus oireisiin liittyy sidekalvotulehdusta.  

Syövyttäviin ja ärsyttäviin aineisiin liittyvät oireet ovat tyypillisesti kipu tai polttelu ja nenäverenvuoto. Syövyttäviin tai ärsyttäviin kemikaaleihin liittyvä limakalvo-oireisto voi tulla heti tai tuntien viiveellä altistuksesta, riippuen aineen aiheuttamasta limakalvovaurion luonteesta ja aineen pitoisuudesta. Pitkäaikaisesta altistumisesta voimakkaasti syövyttäville kemikaaleille voi harvinaisena myöhäisreaktiona jäädä pysyviä limakalvovaurioita, kuten limakalvojen kuivumista tai arpeutumista.  

Ammattinuhaa vastaavia oireita voi esiintyä myös työn pahentamassa nuhassa. Työn pahentama nuha on nuhaa, joka pahenee yleisesti ympäristössämme esiintyvistä ärsykkeistä, kuten lämpötilojen ja kosteuden vaihtelut, tuoksut ja huonepöly. Näitä yleisiä tekijöitä esiintyy myös työympäristössä. Työn pahentama nuha ei ole ammattitauti.

Tutkimukset

  • Esitiedot:  
    • Jos nuhaoireet esiintyvät pääasiallisesti työssä, muttei työn ulkopuolella, viittaa se mahdolliseen ammattinuhaan.  
    • Jos oireilu on samankaltaista sekä vapaa-ajalla ja työpaikalla tai esimerkiksi siitepölykausiin liittyvää, tai toispuoleista, viittaa se työn ulkopuoliseen aiheuttajaan.  
    • Oireista selvitetään työssä käytettävien aineiden ja nuhan ilmenemisen ajallinen yhteys. Arvioidaan, sopiiko pääasiallinen oireilu välittömään allergiaan tai kemikaalialtistumiseen liittyvään, spesifiltä vaikuttavaan oireiluun. 
    • Oireiden voimakkuus arvioidaan.  
    • Työssä hengitysvyöhykkeelle tulevat aineet kartoitetaan ja arvioidaan niiden herkistävyys ja ärsyttävyys nenän limakalvoille ja työtapojen ja työympäristön mahdolliset ongelmat.  
  • Välitöntä allergiaa tutkitaan työn allergeeneille spesifein seerumin IgE-määrityksin ja tai ihopistotestein (prick) työssä käytetyille aineille. 
  • Lääkärin tarkastus: 
    • Tarkastetaan haastattelussa onko yleissairauksiin tai infektioon viittaavia oireita.  
    • Arvioidaan nenän limakalvojen tilanne: onko turvotusta, karstoittumista, verenvuotoa, muita limakalvosairauksia (esimerkiksi polyyppejä, väliseinävinoutta, infektioon viittaavaa).  
  • Erotusdiagnostisten tutkimusten tarve ja laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti. 
  • Työn allergeenin ja nuhan välisen syy-yhteys vahvistetaan yleensä polikliinisella nenäaltistuskokeella.
    • Lisäksi arvioidaan nuhaan ja välittömään allergiaan mahdollisesti liittyviä silmä-, iho- ja  alahengitystieoireita.
  • Ei-IgE-välitteisiin yliherkkyyksiin liittyviä nuhaoireita arvioidaan oirekuvan, erotusdiagnostiikan ja yleensä inhalaatioaltistuskokeen perusteella. 

Alla linkki lomakkeeseen, jolla voit tehdä ilmoituksen ammattitaudista/ammattiepäilystä tai työstä johtuvasta muusta työperäisen sairauden epäilystä.

Ilmoitus ammattitaudista tai ammattitautiepäilystä/ Ilmoitus työstä johtuvasta muusta työperäisen sairauden epäilystä (tyosuojelu.fi)

Hoito ja ennuste

  • Ammattinuhan perusteltu epäily oikeuttaa työntekijällä vakuutusyhtiön korvaamiin ammattitaudin tutkimuksiin  
  • Allergisen nuhan oireet loppuvat, kun altistuminen loppuu. Ammattinuhassa tämä on tavoite. Joskus tyydytään altistumisen vähentämiseen.  
  • Taudin oireet uusivat myöhemmin, jos altistuminen palaa. IgE-välitteinen allergia on pysyvää.  
  • Koska allerginen nuha yleensä edeltää allergista astmaa, voidaan allergisen ammattinuhan hyvällä hoidolla ja allergeenialtistuksen vähentämisellä tai lopetuksella ehkäistä allergista astmaa.  
  • Jos työnkuvan muutos työpaikalla ei ole mahdollista, on vaihtoehtona saada ammatillista kuntoutusta, joka voi käsittää esimerkiksi uudelleenkoulutusta ja tukea ammattialan vaihtoon. Keinoina toissijaisesti voi olla myös hengityssuojaimen käyttö.  
  • Jos allergeenialtistuminen ammattinuhan toteamisen jälkeen jatkuu, on säännöllinen oireseuranta työterveyshuollossa tarpeen.

Ennaltaehkäisy

  • Allergialle altistavia tekijöitä ovat etenkin allerginen tai atooppinen reagointitaipumus sekä aiempi astma. 
  • Aiempi allerginen nuha eläimille lisää alttiutta eläinallergiaan työssä ja heinäallergia jauhoallergioihin. Ammattialan valinnassa allergian laajenemisen ja pahenemisen riskin mahdollisuutta olisi syytä punnita.  
  • Hengitysilman allergeenien pitoisuuksia ilmassa pyritään pienentämään työtapojen ja työprosessien kehittämisellä ja ilmanvaihdolla, tarvittaessa käyttäen hengityssuojaimia. 
  • Tupakoimattomuus vähentää hengitysteiden sairauksia.  
  • Ärsyttävien ja syövyttävien kemikaalien käyttöä säädellään ja valvotaan työympäristön raja- ja ohjearvojen avulla.   
  • Määräaikaisilla työterveyshuollon terveystarkastuksilla allergian riskialoilla pyritään ammattinuhien varhaiseen toteamiseen. Jos ammattinuha todetaan varhain ja siihen puututaan tehokkaasti, jää tautiin liittyvä elämänlaadun alenema todennäköisesti pieneksi.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Liisa Airaksinen

Liisa Airaksinen

Job title
ylilääkäri
Sähköpostiosoite
liisa.airaksinen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2331

Avainsanat

ammattitauti
nuha
ammattinuha
maatalous