Meluvamma

Liian voimakas ääni aiheuttaa sekä tilapäistä että pysyvää vauriota sisäkorvaan ja sen hermoliitoksiin. Kuulon pysyvää vauriota kutsutaan meluvammaksi.
Sisällysluettelo

Yleisyys

Meluvamma on vuosina 2013-2017 ollut lukumääräisesti yleisin ammattitauti Suomessa. Uusia tapauksia on vahvistettu kyseessä olevana ajanjaksona 0,777 tapausta/1000 työntekijää. Tapaukset kuitenkin ovat vähentyneet vuosittain ja useimmat todettavat meluvammat ovat lieviä.

Aiheuttajat

Altistuminen yli 135-137 dB(C) impulssimaiselle melulle tai pitkäaikaiselle yli 80-85 dB(A) tasaiselle melulle aiheuttaa pysyvää sisäkorvatyyppistä kuulonalenemaa, meluvammaa. 
Ammattitaudiksi vahvistettuja meluvaurioita on todettu vuosina 2013-2017 seuraavissa ammateissa (lähde: www.tyoelamatieto.fi). Impulssimeluun liittyy tasaista melua herkemmin kuulovaurioita. 

-

Oireet

Tilapäinen tai pysyvä kuulon heikkeneminen, johon voi liittyä korvien soimista tai puheen erottelukyvyn heikkenemistä.

Tutkimukset

  • Korviin ja kuuloon liittyvien yksilöllisten taustatietojen ja sairaushistorian selvitys, melualtistukseen liittyvien tietojen arviointi.
  • Korvan ja tärykalvon liikkuvuuden tarkastus. Rinne ja Weber -äänirautakokeet.    
  • Kuulokynnysmittaus, jossa todetaan aluksi tyypillisesti kuoppa 4 kHz:n taajuudella. Myöhemmin, jos melualtistuminen jatkuisi, kuulonalenema laajenisi molempiin suuntiin muille taajuusalueille. Puheen ymmärtäminen hälyssä heikkenee tyypillisesti suhteessa kuulonaleneman etenemiseen.

Hoito ja ennuste

Meluvammojen epäilyissä meluntorjunnan toimenpiteiden ja kuulosuojainten käytön ja laadun tarkastus ja arviointi on aina tarpeen.  

Näyttöä hoidon tehokkuudesta on vähän. Meluvamman hoidossa pyritään melulta suojautumiseen jatkossa lisävaurioiden välttämiseksi. Tupakointi on syytä kieltää. Äkillisistä voimakkaista kuulonalenemista on hyvä konsultoida erikoislääkäriä.

Ennaltaehkäisy

Meluvamma syntyy kumulatiivisen kokonaisaltistumisen aiheuttamana. Toisin sanoen sekä työn että vapaa-ajan altistumisen liian melualtistumisen aiheuttamana. Sekä työn että vapaa-ajan melualtistus voi aiheuttaa meluvamman. Pääasiassa työn altistuksesta johtuva meluvamma on ammattitauti. 

Lainsäädäntö (meluasetus) velvoittaa työnantajan rajoittamaan työn melualtistuksen tasolle, joka tilastojen mukaan ehkäisee meluvammat. Jos siis säädöksiä noudatetaan, ei työstä pitäisi syntyä meluvammaa.  

Meluvammaa ehkäistään ensisijaisesti melualtistuksen alentamisella turvalliseen tai mahdollisimman alhaiseen tasoon, eli melun torjunnalla.  

Lue lisää melusta

Tutustu meluntorjunnan palveluihin

Lue lisää kuulonsuojaimista

Meluntorjuntakeinojen tärkeysjärjestys on: 

  1. melun syntymisen estäminen 
  2. melun etenemisen estäminen 
  3. melun vaimentaminen akustoinnilla 
  4. henkilökohtaiset kuulonsuojaimet 
  5. melussa oloajan rajoittaminen 

Jos melutasoja ei saada alennettua niin, että meluvammariski poistuu, tulee työntekijöiden käyttää kuulosuojaimia.  Tällöin työntekijöiden kuuloa tulee seurata määräaikaistarkastuksin, jotta alkavat meluvammat löydetään mahdollisimman varhain.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Liisa Airaksinen

Liisa Airaksinen

Job title
ylilääkäri
Sähköpostiosoite
Puhelin
+358 30 474 3331

Avainsanat

ammattitauti
melu
meluvamma