Ärsytyskosketusihottuma

Ärsytysekseema eli ärsytyskosketusihottuma johtuu ihoon kohdistuvasta ulkoisesta vaurioittavasta tekijästä. Ihon pintakerroksen vaurio johtaa ihotulehdukseen eli ekseemaan. Työperäinen ärsytysekseema paikallistuu yleensä käsiin tai kyynärvarsiin.
Sisällysluettelo

Yleisyys

Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin vuosina 2005-2016 yhteensä 2215 ammattitaudiksi vahvistettua ärsytysekseematapausta. Ärsytysekseeman ilmaantuvuus oli 7,9/10 000 työllistä vuodessa.

Aiheuttajat

Ihoa ärsyttäviä aineita ovat monet kemikaalit, esimerkiksi laimeat hapot ja emäkset, orgaaniset liuottimet ja pinta-aktiiviset aineet pesuaineissa. Voimakkaat hapot ja emäkset ovat syövyttäviä ja voivat aiheuttaa ihovaurion, kemiallisen palovamman, jo kertakosketuksesta. Työperäisen ärsytysekseeman tavallisimmat aiheuttajat ovat kuitenkin lieviä ärsyttäjiä, jotka aiheuttavat ihottumaa vasta jouduttuaan iholle toistuvasti tai pitkäaikaisesti, esimerkiksi työvaatteisiin imeytyneenä tai päästyään suojakäsineiden tai jalkineiden sisälle. Pitkään jatkuneessa käsiekseemassa pelkkä tiiviin suojakäsineen käyttö saattaa riittää ylläpitämään ihottumaa. Työn ihoa ärsyttäviä tekijöitä on yleensä useita, ja ärsytysekseema syntyy näiden yhteisvaikutuksesta.

Työperäisen ärsytysekseeman tavallisimpia aiheuttajia

  • pesu- ja puhdistusaineet 
  • märkä ja likainen työ, iholle joutuva pöly 
  • metallintyöstönesteet eli lastuamisnesteet  
  • öljyt ja voiteluaineet 
  • orgaaniset liuottimet ja liuotinseokset 
  • polttoaineet ja -öljyt 
  • laimeat hapot (pH-arvo 2–4) ja emäkset (pH-arvo 9–11) 
  • sementti, betoni 
  • hiusvärit ja vaalennusaineet kampaajan työssä 
  • elintarvikkeiden käsittely 
  • lasivilla, vuorivilla 
  • ihon poikkeava hankautuminen 

Ärsytysekseeman tärkeimpiä riskiammatteja ovat maanviljelijät ja eläintenkasvattajat, keittiö- ja ruokapalvelutyöntekijät, siivoojat, konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat ja korjaajat, kampaajat ja terveydenhuollon ammatit.

Oireet

Ärsytysekseema ilmaantuu yleensä ensin ohuille ihoalueille sormiväleihin ja kädenselkiin. Ihottuma ilmenee aluksi ihon kuivumisena ja punoituksena, kutinana ja kirvelynä. Pitkäaikaisempiin ja voimakkaampiin oireisiin kuuluvat pienet nesterakkulat, ihon kuoriutuminen, paksuuntuminen, hilseily ja halkeilu.

Hoito ja ennuste

Kuten muunkin käsiekseeman, ärsytysekseeman pääasiallisena lääkehoitona on II- tai III-ryhmän kortikosteroidivoide käytettynä riittävän pitkinä hoitojaksoina. Ihottuman rauhoituttua käytetään säännöllisesti perusvoiteita ihon kunnon ylläpitämiseksi.  

 Ärsytysekseeman oireet vaikeutuvat työviikon aikana ja helpottavat alkuvaiheessa vapaapäivinä ja paranevat säännöllisesti pidemmillä lomilla. Lievissä ärsytysekseematapauksissa ihon suojaamisen tehostaminen, lääkevoidekuuri ja ihon säännöllinen hoito perusvoiteella usein parantavat ihottuman täysin. Taudin jatkuessa ihottuma uusii työssä yhä nopeammin ja yhä pienemmistä ärsykkeistä, ja paraneminen pitkittyy. Pitkään jatkuessaan ja toistuessaan käsien ärsytysekseema voi kroonistua.

Tutkimukset

Työperäisen ärsytysekseeman epäilyn tutkimuksiin kuuluvat työn ihoa ärsyttävien tekijöiden arvioiminen, ihottuman sairaudenkulun seuraaminen työn ja työstä poissaolon aikaisen vaihtelun toteamiseksi sekä viivästyneiden ihokosketusallergioiden ja välittömien allergioiden poissulkeminen epikutaanitesteillä ja ihopistokokeilla. Ärsytysekseeman toteaminen edellyttää, että se täysin parantuu työstä poissa ollessa ja asianmukaisella hoidolla (esimerkiksi II- tai III-ryhmän kortikosteroidivoide riittävän pitkinä hoitojaksoina) viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Ennaltaehkäisy

Käsien ärsytysekseeman tärkein ehkäisykeino on riittävästi suojaavien ja asianmukaisesti valittujen suojakäsineiden käyttäminen ihoa rasittavissa töissä. Esimerkiksi märkätyöhön valitaan tiiviit suojakäsineet, ja kemiallisten tuotteiden käsittelyyn kyseisiltä kemikaaleilta suojaavat käsineet.  
Jos työssä voi tulla roiskeita tai valumia kyynärvarsiin, valitaan riittävän pitkät suojakäsineet tai käytetään erillisiä hihasuojia. Suojakäsineiden on oltava ehjät, sisältä puhtaat eikä niitä saa käyttää uudestaan nurinpäin käännettynä. 

Lue lisää suojainten valinnasta ja käytöstä

Kun työssä on käsi-ihottuman riski, käsien ihoa on hyvä hoitaa säännöllisesti perus- tai käsivoitein työssä ja kotona. Ihon huolellinen suojaaminen työssä ja ihon säännöllinen hoitaminen ovat erityisen tärkeitä työntekijöille, joilla on atooppinen ihon rakenne.

Katso juliste käsi-ihottuman pysäyttämisestä

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Maria Pesonen

Maria Pesonen

apulaisylilääkäri
Sähköpostiosoite
maria.pesonen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2239
Sari Suomela

Sari Suomela

erikoislääkäri
Sähköpostiosoite
sari.suomela [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2288

Kristiina Aalto-Korte

ylilääkäri
Sähköpostiosoite
kristiina.aalto-korte [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2292

Avainsanat

ammattitauti
ärsytyskosketusihottuma
ärsytysekseema