Työperäinen keuhkoahtaumatauti

Keuhkoahtaumatautiin liittyy krooninen keuhkoputkitulehdus, uloshengitysvirtauksen alentuminen ja systeemiseen tulehdukseen liittyvät keuhkojen ulkopuoliset vaikutukset.
Sisällysluettelo

Yleisyys

Keuhkoahtaumatautia sairastaa arviolta 200 000 suomalaista. Sen työperäisen syyosuuden arvioidaan olevan noin 14 %, tupakoimattomilla noin 31 %. Keuhkoahtaumatautitapauksia todetaan ammattitautina vain muutamia vuosittain.

Aiheuttajat

Pääasiallinen keuhkoahtaumataudin aiheuttaja on pitkäaikainen tupakointi, mutta myös pitkäaikainen altistuminen työympäristön pölyille (sekä orgaaninen että epäorgaaninen pöly), kaasuille ja huuruille lisää keuhkoahtaumataudin riskiä. Erityisen suuressa keuhkoahtaumataudin kehittymisen vaarassa ovat henkilöt, jotka sekä tupakoivat että altistuvat työperäisille aiheuttajille. 

Yleensä työperäisen sairauden syntymiseen tarvittavan altistumisen pitää olla pitkäaikaista, mutta joskus myös toistuvilla lyhytaikaisemmilla altistumisilla korkeille pitoisuuksille voi olla merkitystä. Taulukossa on lueteltu työperäiseen keuhkoahtaumatautiin yhdistettyjä aloja ja altisteita.

Työ tai ala Altiste
Elintarviketeollisuus Orgaaniset pölyt
Hitsaustyöt Hitsaushuurut
Kaivostyöt Hiili, kvartsi, kivipölyt
Maataloustyöt Orgaaniset pölyt, endotoksiinit
Rakennustyöt, tunnelityöt, tietyöt Kivipölyt, asbesti
Rauta- ja terästeollisuus Metalliyhdisteet, kadmium
Tekstiiliteollisuus Puuvilla
Valimotyöt Metalliyhdisteet, kvartsi

Taulukko 1. Työperäiseen keuhkoahtaumatautiin yhdistettyjä aloja ja altisteita.

Oireet

Keuhkoahtaumataudin tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, yskä ja limannousu. Pitkälle edenneen taudin oireita ovat hengenahdistus vähäisessä rasituksessa tai levossa, yskä, laihtuminen, väsymys ja toistuvat pahenemisvaiheet. Työperäisen keuhkoahtaumataudin oireet eivät poikkea tupakointiin liittyvästä keuhkoahtaumataudista.

Tutkimukset

Keuhkoahtaumataudin diagnostiset tutkimukset tehdään kuten muistakin syistä johtuvassa keuhkoahtaumataudissa, keskeinen kriteeri on spirometrian bronkodilataation jälkeinen obstruktiolöydös (FEV1/FVC on < 07). Erotusdiagnostiikassa huomioidaan astma, alfa-1-antitrypsiinin puutos ja keuhkokudoksen diffuusit sairaudet. 

Kyseessä voi olla ammattitauti, jos henkilö on työskennellyt pitkään, vähintään 10 vuotta, keuhkoahtaumataudin riskialalla ja hän on tupakoimaton tai tupakoinut korkeintaan 10 askivuotta. Yksilökohtaisen altistumisen arvioimisessa voidaan käyttää työpaikan työhygieenisiä selvityksiä tai alan yleisten tietojen ja yksilön työhistoriaa.  

Ammattitautia tutkittaessa tarvitaan yleensä työlääketieteen poliklinikan selvitykset ja Työterveyslaitoksen asiantuntijaryhmän arvio.

Hoito ja ennuste

Työperäisen keuhkoahtaumataudin tärkein hoito on työperäisen altistumisen vähentäminen työolosuhteita parantamalla, muu hoito noudattelee yleisiä keuhkoahtaumataudin hoitolinjoja. Tupakoinnin lopettaminen on tärkeää. 

 Lievässä keuhkoahtaumataudissa vaikutus työkykyyn on yleensä vain vähäinen. Vaikeammassa keuhkoahtaumataudissa fyysisen suorituskyvyn aleneminen voi rajoittaa työkykyä. Työkykyä voidaan arvioida muun muassa kliinisellä rasituskokeella hengityskaasuseurannoin (spiroergometria) keuhkojen toimintakokeiden lisäksi. Kuntoutusta harkitaan, kun keuhkojen toiminta on selvästi alentunut.

Ennaltaehkäisy

Työperäistä keuhkoahtaumatautia voidaan ehkäistä vähentämällä altistumista pölyille, kaasuille ja huuruille työpaikoilla.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Hille Suojalehto

Hille Suojalehto

Job title
ylilääkäri
Sähköpostiosoite
hille.suojalehto [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2545
Irmeli Lindström

Irmeli Lindström

Job title
ylilääkäri
Sähköpostiosoite
irmeli.lindstrom [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2136

Avainsanat

ammattitauti
keuhkoahtaumatauti