Lyijymyrkytys

Ensisijainen keino lyijyaltistumisen arviointiin on veren lyijypitoisuuden määritys.

Yleisyys

Lyijylle voidaan altistua nykyään muun muassa sulatto- ja valimotyössä, metallien kierrätyksessä sekä ampumaradoilla (erityisesti sisäampumaradoilla), mikäli ammunnassa käytetään lyijyluoteja ja/tai nalli on lyijypohjainen. Työperäinen lyijyaltistuminen metalliteollisuudessa Suomessa on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana.

Työterveyslaitoksen FINJEM-altistumistietojärjestelmän arvion mukaan vuosina 2013–2015 Suomessa altistui lyijylle lähes 6 000 työntekijää.

Viime vuosina lyijyn aiheuttamia ammattitauteja on rekisteröity 0–3/vuosi. 1990-luvun alussa myrkytyksiä oli hieman toista kymmentä vuodessa.

Aiheuttajat

Lyijylle keskimäärin eniten altistuneet työtekijäryhmät ovat lyijysepät, lyijytöitä tekevät, laitosmiehet, muurarit sekä metallin sulattajat.

Lisäksi biomonitorointitilastojen perusteella lyijylle altistuvat ampujat, ampumaradalla työskentelevät ja siellä asennustöissä olevat, elektroniikka-asentajat, kolvaajat, korjausmiehet, sorvaajat, metallin valajat, valimotyöntekijät ja varastomiehet.

Oireet

Lyijyn vaikutukset ihmiseen ja niiden annosvastesuhteet tiedetään hyvin. Lieviä subkliinisiä eli piileväoireisia hermostovaikutuksia saattaa alkaa esiintymään veren lyijypitoisuuden ylittäessä tulevan sitovan raja-arvon 150 µg/l. Lyijyn muut toksiset vaikutukset, kuten anemia, liittyvät korkeampiin altistumisiin. Esimerkiksi kliinistä anemiaa tai munuaisvaikutuksia alkaa esiintymään aikuisilla vasta veren lyijypitoisuuksilla > 500 µg/l ja koliikkia tätäkin selvästi korkeammilla veren lyijypitoisuuksilla.

Raskaus- ja imetysaikana lyijyä voi vapautua luustovarastosta takaisin verenkiertoon kalsiumin aineenvaihduntaa seuraten. Verenkierrossa oleva lyijy läpäisee istukan, joten vastasyntyneen napaveressä lyijypitoisuus on hyvin lähellä äidin veren lyijypitoisuutta.

Lyijy on haitallista kehittyvälle sikiölle ja pienille lapsille vaikuttaen keskushermoston kehitykseen. Näille vaikutuksille ei pystytä nykytiedon perusteella asettamaan turvallista rajaa. Tästä syystä raskaana ollessa, raskautta suunniteltaessa tai imetettäessä ei tule altistua lyijylle.

Tutkimukset

Työperäisen altistumisen ensisijainen arviointimenetelmä on veren lyijymittaus (B-Pb). Biomonitorointimäärityksen tulos korreloi suoraan terveysriskiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 113/2024 mukaan veren lyijyn sitova raja-arvo on 9.4.2026–31.12.2028 300 µg/l ja 1.1.2029 alkaen 150 µg/l.
Jos veren lyijypitoisuus ylittää sitovan raja-arvon aikaisemmin tapahtuneen altistumisen vuoksi, tulee altistumisen hallintaa tehostaa. Säännöllisellä seurannalla tulee varmistaa, että pitoisuudet laskevat kohti raja-arvoa.
Veren lyijypitoisuutta on seurattava synnytysikäisillä naispuolisilla työntekijöillä, joiden veren lyijypitoisuus ylittää työssään altistumattomien viitearvon (13 μg/l).
Kliinisillä menetelmillä havaittavia terveysvaikutuksia on seurattava työntekijöillä, joiden veren lyijypitoisuus ylittää 150 μg/l.

Keskushermostohaittoja voidaan seuloa Euroquest-oirekyselyllä.

Verenmuodostuksen häiriöitä voidaan tutkia veren punasolujen protoporfyriinimäärityksellä. Hemoglobiinin muutos on myöhäislöydös.

Hoito ja ennuste

Jos veren lyijypitoisuuksissa todetaan työperäisestä altistumisesta johtuva nouseva trendi, altistumisen hallintaa tulee tehostaa.

Epäorgaaninen lyijy imeytyy hengitysteistä sekä vähäisesti ruoansulatuskanavan kautta. Verenkierrossa pääosa lyijystä on punasoluissa.
Lyijyn puoliintumisaika verestä on noin 30–40 päivää.
Lyijy seuraa aineenvaihdunnassa kalsiumia ja siirtyy verestä luustoon, josta sen poistumisen puoliintumisaika on noin 20 vuotta.

On huomioitava, että altistumistasot laskevat hitaasti altistumisen loputtua tai vähennettyä. Lyijy kertyy luustoon ja vapautuu sieltä vähitellen verenkiertoon myös altistumisen loputtua.

Ennaltaehkäisy

Hyvä työhygienia ja tekniset toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi ovat keskeisiä. Tarvittaessa voidaan tehdä sisäilman lyijypitoisuuden määritys.
Lyijylle altisteisissa työtehtävissä terveystarkastuksissa noudatetaan yleisiä ohjeita neurotoksisille aineille altistuttaessa.
Alku- ja määräaikaistarkastuksissa työntekijää informoidaan lyijyn mahdollisista terveysvaikutuksista, altistumisen seurannasta ja torjunnasta sekä riskeistä raskaudelle ja imetykselle.
Terveystarkastustarve ja frekvenssi perustuvat arvioon altistumisen ja riskin suuruudesta.
Altistumista lyijylle seurataan biomonitoroinneilla.
Keskushermostohaittoja voidaan seuloa Euroquest-oirekyselyllä.
Valtioneuvoston asetuksen 143/2024 mukaan raskaana olevien tai imettävien työntekijöiden ei tule tehdä tehtäviä, joissa on mahdollista altistua lyijylle.