Lyijymyrkytys

Lyijylle altistumisen varhainen vaikutus on verenmuodostuksen häiriö, jota tutkitaan veren punasolujen protoporfyriinimäärityksellä.
Sisällysluettelo

Yleisyys

Lyijylle voidaan altistua nykyään muun muassa sulatto- ja valimotyössä sekä ampumaradoilla (erityisesti sisäampumaradoilla), mikäli ammunnassa käytetään lyijyluoteja ja/tai nalli on lyijypohjainen. Työperäinen lyijyaltistuminen metalliteollisuudessa Suomessa on vähentynyt merkittävästi viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Työterveyslaitoksen FINJEM-altistumistietojärjestelmän arvion mukaan vuosina 2013–2015 Suomessa altistui lyijylle lähes 6 000 työntekijää.

Viime vuosina lyijyn aiheuttamia ammattitauteja on rekisteröity 0–3/vuosi. 1990-luvun alussa myrkytyksiä oli hieman toista kymmentä vuodessa.

Aiheuttajat

Keskimäärin eniten lyijylle altistuneet työtekijäryhmät ovat lyijysepät, lyijytöitä tekevät, laitosmiehet, muurarit sekä metallin sulattajat.
Lisäksi biomonitorointitilastojen perusteella lyijylle altistuvat ampujat, ampumaradalla työskentelevät ja siellä asennustöissä olevat, elektroniikka-asentajat, kolvaajat, korjausmiehet, sorvaajat, metallin valajat, valimotyöntekijät ja varastomiehet.

Oireet

Lyijyn vaikutukset ihmiseen ja niiden annosvastesuhteet tiedetään hyvin. Lieviä subkliinisiä eli piileväoireisia hermostovaikutuksia saattaa esiintyä jo veren lyijypitoisuuksilla 1,4 µmol/l. Näiden vaikutusten estämiseksi on EU:ssa vastikään suositeltu raja-arvoa 150 ug/l (eli noin 0.7 umol/l.  Lyijyn muut toksiset vaikutukset, kuten anemia, liittyvät korkeampiin altistumisiin. Esimerkiksi kliinistä anemiaa tai munuaisvaikutuksia alkaa esiintyä aikuisilla vasta veren lyijypitoisuuksilla > 3 µmol/l ja koliikkia tätäkin selvästi korkeammilla veren lyijypitoisuuksilla.

  • Lyijylle altistumisen varhainen vaikutus on verenmuodostuksen häiriö, jota tutkitaan veren punasolujen protoporfyriinimäärityksellä. Hemoglobiinin muutos on myöhäislöydös. 
  • Muita epäorgaanisten lyijy-yhdisteiden vaikutuksia ovat ääreishermoston (polyneuropatia) ja keskushermoston (enkefalopatia) myrkytykset. Keskushermostohaittoja voidaan seuloa Euroquest-oirekyselyllä.
  • Lyijy-yhdisteet voivat aiheuttaa myös munuaisvaurioita ja ruoansulatuskanavan spasmeja (lyijykoliikki). Näitä ei kuitenkaan ole odotettavissa, kun altistumistasoja valvotaan biologisin altistumismittauksin.
  • Raskaus- ja imetysaikana lyijyä voi vapautua luustovarastosta takaisin verenkiertoon kalsiumin aineenvaihduntaa seuraten. Verenkierrossa oleva lyijy läpäisee istukan, joten vastasyntyneen napaveressä lyijypitoisuus on hyvin lähellä äidin veren lyijypitoisuutta. Lyijy on haitallista kehittyvälle sikiölle ja pienille lapsille vaikuttaen keskushermoston kehitykseen. Näille vaikutuksille ei pystytä nykytiedon perusteella asettamaan turvallista rajaa. Tästä syystä raskaana ollessa tai raskautta suunniteltaessa ei tule altistua lyijylle. 

Tutkimukset

Työperäisen altistumisen ensisijainen arviointimenetelmä on veren lyijymittaus (B-Pb). Biomonitorointimäärityksen tulos korreloi suoraan terveysriskiin.

  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 268/2014 mukaan veren lyijyn viiteraja-arvo on 1,4 µmol/l. 
  • Valtioneuvoston päätöksen mukaan työntekijää, jonka veren lyijypitoisuus ylittää 2,4 µmol/l, ei saa käyttää työssä, jossa altistutaan lyijylle. 
  • Jos työpaikalla yhdenkin työntekijän veren lyijypitoisuus ylittää 1,9 µmol/l, työnantajan tulee kiinnittää erityistä huomiota lyijyn mahdollisesti aiheuttamiin terveyshaittoihin.
  • Nämä raja-arvot ovat parhaillaan päivitettävänä ja EU:n kemikaaliviraston riskinarviointikomitea on esittänyt, että lyijyhaittojen torjumiseksi lyijyn biomonitoroinnin raja-arvo tulisi laskea tasolle 150 µg/l, joka vastaa tasoa 0.7 µmol/l.

Keskushermostohaittoja voidaan seuloa Euroquest-oirekyselyllä.

Hoito ja ennuste

  • Epäorgaaninen lyijy imeytyy hengitysteistä sekä vähäisesti ruoansulatuskanavan kautta. Verenkierrossa pääosa lyijystä on punasoluissa. 
  • Lyijyn puoliintumisaika verestä on noin 30–40 päivää. 
  • Lyijy seuraa aineenvaihdunnassa kalsiumia ja siirtyy verestä luustoon, josta sen poistumisen puoliintumisaika on noin 20 vuotta.
  • Sitovan raja-arvon ylitys:
    • Työntekijän veren lyijypitoisuuden ylittäessä 2,4 µmol/l, häntä ei saa käyttää työssä, jossa altistutaan lyijylle.
    • Työterveyslääkärin tulee kirjoittaa sopivuuslausunto. Lausunnossa työnantajalle kerrotaan, että työntekijä on altistunut liiallisesti lyijylle ja että hänet pitää siirtää sellaisiin työtehtäviin, joissa lyijylle altistumista ei tapahdu. Lisäksi kerrotaan, että sopivuutta arvioidaan uudelleen yhden kuukauden kuluttua. 
    • Jos työnantajalla ei ole tarjota muita työtehtäviä, vakiintuneen käytännön mukaan ansionmenetys korvataan työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. Kelan sairauspäiväraha ei tule kyseeseen, koska kyseessä ei ole sairaus. 
    • Työnantajan tulee selvittää, mikä on johtanut liialliseen lyijylle altistumiseen.
    • On huomioitava, että altistumistasot laskevat hitaasti altistumisen loputtua tai vähennettyä, koska lyijy kertyy luustoon ja vapautuu sieltä vähitellen verenkiertoon myös altistumisen loputtua.

Ennaltaehkäisy

  • Hyvä työhygienia ja tekniset toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi ovat keskeisiä. Tarvittaessa voidaan tehdä sisäilman lyijypitoisuuden määritys.
  • Lyijylle altisteisissa työtehtävissä terveystarkastuksissa noudatetaan yleisiä ohjeita neurotoksisille aineille altistuttaessa.
  • Alku- ja määräaikaistarkastuksissa työntekijää informoidaan lyijyn mahdollisista terveysvaikutuksista, altistumisen seurannasta ja torjunnasta.
  • Terveystarkastustarve ja frekvenssi perustuvat arvioon altistumisen ja riskin suuruudesta.
  • Altistumista lyijylle seurataan biomonitoroinneilla.
  • Keskushermostohaittoja voidaan seuloa Euroquest-oirekyselyllä
  • Valtioneuvoston asetuksen 1335/2004 mukaan lyijyn ja sen johdannaisten voidaan arvioida vaarantavan äidin tai sikiön terveyden. Täten niille ei tule altistua raskauden aikana, eli veren lyijypitoisuus ei saa ylittää altistumattomien viiterajaa 0,09 µmol/l.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Tiina Santonen

Tiina Santonen

Job title
tutkimusprofessori
Sähköpostiosoite
tiina.santonen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2666
Teemu Paajanen

Teemu Paajanen

Job title
johtava psykologi
Sähköpostiosoite
teemu.paajanen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2427

Avainsanat

ammattitauti
lyijymyrkytys