Työhön paluun tuki

Työnantaja vastaa kaikkien työntekijöiden terveellisestä ja turvallisesta työstä. Työhön paluun tuen tavoitteena on yhteistyössä työntekijän kanssa edistää työ- ja toimintakykyä auttamalla sairausvaiheesta toipumista.
Sisällysluettelo

Osa työkyvyn johtamista on sairauspoissaoloihin varautuminen ja niiden hallinta. Oikea-aikainen työhön paluu huomioi työntekijän terveydentilan ja toimintakyvyn sekä työn vaatimukset ja joustomahdollisuudet. Työpaikalla tulee sopia sairauspoissaoloihin ja työhön paluuseen liittyvät käytännöt työnantajan, työntekijän edustajien, työsuojelun sekä työterveyshuollon kesken. 

Työpaikan ja erityisesti esihenkilön sekä työyhteisön tuki ovat keskeisiä työhön paluussa. Työhön paluuta voi edistää esimerkiksi mahdollisuus muokata työtä työntekijän työ- ja toimintakyvyn mukaiseksi. Hyvä yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan kesken luo edellytyksiä onnistuneelle työhön paluulle. 

Työkyvyn johtamisessa on yhtä tärkeää suunnitella pitkiltä sairauspoissaolojaksoilta palaavien kuin perhevapailta tai vuorotteluvapaalta palaavien työhön paluu. 

Työnantaja – ennakoi tilanne

Sairauspoissaolon aikaisesta yhteydenpidosta esihenkilön ja työntekijän välillä on hyvä sopia työpaikan työkyvyn tuen mallia laadittaessa. Samalla voidaan sopia myös yhteistyöstä ja yhteydenpidosta työterveyshuollon kanssa.

Poissaolon aikana

  • pidä yhteyttä sovitulla tavalla 
  • valmistaudu työhön paluun suunnitteluun oikea-aikaisesti työntekijän kanssa.

Työhön paluun suunnitteluvaiheessa

  • ennakoi tapauskohtaisesti, mitä järjestelyjä ja tukitoimia työpaikalla voi olla tarpeen työhön paluussa 
  • ennakoi tarvitsetko yhteistyötä työterveyshuollon kanssa 
  • pohdi edellyttääkö työhön paluu työterveysneuvottelua. 

Työhön paluuta sujuvoittaa se, että työpaikalla työn muokkausmahdollisuudet ovat tiedossa ja kuvattu. Nämä työhön paluuta tukevat keinot tulee olla esihenkilöiden tiedossa ja hyödynnettävissä.

Työtä muokkaamalla räätälöidään työ työntekijän työkyvylle sopivaksi

Työpaikalla työhön paluun edistämistä voidaan tukea esimerkiksi työntekijän työnkuvan muutoksilla, kuntoutustoimilla tai koulutuksella.

Työnkuvan muokkaus voi sisältää

  • työaikojen järjestelyjä, kuten päivittäisen työnteon lyhentämistä tai viikkotyöpäivien vähentämistä 
  • työtehtävien räätälöintiä, kuten työtehtävien rajaamista tai uusien tehtävien organisointia 
  • lisäkoulutusta 
  • työkokeilua, työn apuvälineitä, työympäristön esteettömyyteen liittyviä ratkaisuja tai toisen henkilön antamaa apua. 

Työkykyä tukevat ratkaisuvaihtoehdot ovat tapauskohtaisia ja toteutettavat ratkaisuvaihtoehdot, kuten esimerkiksi päivittäisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisestä työhön paluun tuen muotona, voidaan sopia määräajaksi. 

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön sairaus tai vamma edellyttää työvälineiden hankkimista, toisen henkilön antamaa apua tai työpaikan olosuhteisiin tehtäviä muutoksia. 

Työntekijän kanssa tulee sopia, miten hänen työhönsä paluusta kerrotaan työyhteisölle. Työyhteisöä informoidaan heitä koskevista työjärjestelyistä, kun työntekijä on palaamassa työhön. Työyhteisössä tulee tiedostaa, että työjärjestelyt ovat välttämättömiä työkyvyn tukemisessa. Työpaikan oma työkyvyn toimintamalli ja käytännöt varmistavat, että vastaavanlaisessa tilanteessa jokainen työntekijä kohdellaan samalla tavalla.  

Työhön paluun jälkeen

  • keskustele, seuraa ja arvioi työhön palaajan kanssa, miten paluu sujuu 
  • arvioi, edellyttääkö työhön paluu tehostettuja tukitoimia tai muiden ratkaisuvaihtoehtojen selvittämistä 
  • arvioi, edellyttääkö työhön paluu työterveyshuollon asiantuntija-apua. 

Työntekijä

Ilmoita sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä tai sen jatkumisesta työpaikalla sovittujen ilmoituskäytäntöjen mukaisesti. Mikäli pidempiaikainen sairauspoissaolo on ennakoitavissa, esimerkiksi suunnitellun toimenpiteen, hoidon tai leikkauksen takia, keskustele poissaolosta hyvissä ajoin lähiesihenkilön kanssa. Tässä vaiheessa kannattaa sopia poissaoloajan yhteydenpidosta lähiesihenkilöön ja työterveyshuoltoon. Jos kyseessä on äkillinen sairastuminen ja riskinä on pitkittyvä sairauspoissaolo, kannattaa yhteydenpidosta keskustella sairauspoissaolosta ilmoitettaessa.

Poissaolon aikana

  • huolehdi itsestäsi ja terveydestäsi noudattamalla saamiasi hoito- ja kuntoutusohjeita 
  • pidä sovitulla tavalla yhteyttä työpaikkaan ja työterveyshuoltoon 
  • valmistaudu työhön paluun suunnittelemiseen lähiesihenkilön kanssa. 

Oikea-aikainen työhön paluu edistää tervehtymistä ja tukee toipumista. Sairausvaihe voi tuoda mukanaan työ- ja toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, jotka voivat estää työn tekemisen tai työhön kuuluvien työvaiheiden suorittamisen tilapäisesti tai pidempiaikaisesti. Kun oma työkyky ja työhön paluu edellyttää työn muokkaamista, tulee niistä keskustella lähiesihenkilön kanssa. Työhön paluun suunnittelu on tärkeää oman terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. 

Kun oma työkyky ja työhön paluu herättää kysymyksiä, on syytä kääntyä myös työterveyshuollon puoleen.

Työhön paluun suunnitteluvaiheessa

  • mieti, mitkä työhösi liittyvät järjestelyt ja tukitoimet voivat olla tarpeen 
  • sovi lähiesihenkilön kanssa, miten työyhteisölle viestitään työhön paluustasi 
  • voi olla aiheellista käydä työterveysneuvottelu lähiesihenkilön ja työterveyshuollon edustajien kanssa ennen työhön palaamista, jos terveys ja työkyky sekä työhön paluu askarruttaa. 

Palattuasi töihin, seuraa ja arvioi yhdessä lähiesihenkilön kanssa, toimivatko mahdolliset työhön liittyvät tukitoimet työssä toivotulla tavalla.

Työterveyshuolto

Kun työpaikalla sovitaan sairauspoissaoloihin ja niiden seurantaan liittyvistä käytännöistä, tulee kiinnittää huomio tarvittaviin yhteisiin seurantamahdollisuuksiin työterveyshuollon kanssa. 

Työhön palaamiseen liittyvissä kysymyksissä työterveyshuolto neuvoo ja ohjaa työnantajaa ja työntekijää. Oikea-aikainen sairauspoissaolon jälkeinen työhön paluu huomioi työntekijän terveydentilan ja toimintakyvyn sekä työn vaatimukset ja joustomahdollisuudet.   

Työterveyshuollon on tärkeä tuntea

  • työpaikan töiden muokkausmahdollisuudet 
  • työpaikan työkyvyn tuen malli, mukaan lukien sairauspoissaolo- ja työterveysneuvottelukäytännöt 
  • ajantasainen sairauspoissaolotilanne. 

Työterveyshuolto toimii asiantuntijana työn ja terveyden yhteensovittamisessa sekä vaikuttavien työkykyä edistävien toimenpiteiden suunnittelussa. Työterveyshuolto arvioi työntekijän työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutustarvetta. Työterveyshuollolla on työkyvyn tukemisen koordinointivastuu riippumatta siitä, missä työntekijän hoito ja kuntoutus toteutetaan. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja vakuutuslaitosten kanssa.

Työhön paluun suunnittelussa tulee yksilöllisesti 

  • arvioida työntekijän työkykyä sekä työn yhteensovittamisen mahdollisuuksia tukemaan oikea-aikaista työhön paluuta 
  • esittää ratkaisuvaihtoehtoja työhön paluun mahdollistamiseksi.

Ratkaisuvaihtoehtoja ovat esimerkiksi työkokeilu, osasairauspäivärahalla työskentely tai osatyökyvyttömyyseläke. Työterveyslääkäri varmistaa, ettei osa-aikainen työskentely vaaranna työntekijän terveyttä ja toipumista. 

Työterveyshuollon seuranta on usein tarpeen myös työhön palaamisen jälkeen, kun seurataan ja arvioidaan, miten työhön paluu sujuu.

Avainsanat

työkyky
työhön paluu
työkyvyn tuki