Isosyanaatit

Isosyanaatteja sisältäviä raaka-aineita käytetään laajalti teollisuudessa. Hengitysteitä herkistäville isosyanaateille voi altistua, kun käsittelee näitä raaka-aineita ja valmistaa tai työstää polyuretaanituotteita sekä muita typpipitoisia muoveja ja hartseja. Isosyanaatit ovat merkittävä työperäistä astmaa aiheuttava yhdisteryhmä. Työskenneltäessä isosyanaattien kanssa on tärkeä suojata hengitysteiden lisäksi iho huolellisesti, sillä isosyanaatit voivat aiheuttaa myös allergista kosketusihottumaa.
Sisällysluettelo

Isosyanaattien käyttö ja esiintyminen työssä

Isosyanaattien käyttötarkoitukset

Isosyanaatteihin perustuvilla kemiallisilla tuotteilla on lukuisia käyttökohteita teollisuudessa. Tavallisimmin käytetyt isosyanaatit ovat di- ja tri-muotoisia, eli ne sisältävät kaksi tai kolme isosyanaattiryhmää (NCO). Isosyanaatit ovat voimakkaasti reaktiivisia yhdisteitä ja ne aiheuttavat terveyshaittaa.

Di-isosyanaatit ovat laajalti käytössä muoviteollisuuden raaka-aineena sekä maalien, liimojen ja lakkojen kovettajina. Tolueenidi-isosyanaatista (TDI) valmistetaan pääasiassa pehmeitä vaahtomuovituotteita, minkä lisäksi sitä käytetään kaksikomponenttimaalien, liimojen ja lakkojen valmistuksessa. Metyleenidifenyylidi-isosyanaattia (MDI) käytetään jäykkien polyuretaanituotteiden ja eristeiden valmistuksessa sekä polyuretaanivaahdoissa ja -pinnoitteissa, lisäksi se on yleinen raaka-aine liimoissa. Heksametyleeni-1,6-di-isosyanaattia (HDI) ja sen esipolymeerejä käytetään mm. automaalien kovetteissa ja niitä voi olla epäpuhtautena maaleissa ja lakoissa. Metyleenibis-(4-sykloheksyyli)-isosyanaattia (HDMI) käytetään pääasiassa sellaisten uretaanituotteiden valmistuksessa, jotka eivät kellastu auringonvalossa. Mm. elastomeerien valmistuksessa käytettyjä isosyanaatteja ovat isoforonidi-isosyanaatti (IPDI) ja 1,5-naftaleenidi-isosyanaatti (NDI). Edellä mainittujen sovellutusten lisäksi di-isosyanaatteja on mm. tiivistemassoissa ja muovikipseissä. Taulukkoon 1 on luetteloitu edellä mainitut isosyanaatit.

Polyuretaanien käyttökohteet ovat hyvin moninaisia. Polyuretaania on mm. pinnoitteissa, eristeissä, patjoissa, jalkineissa jne. Polyuretaanit valmistetaan polymeroimalla isosyanaatteja (koveteosa) ja moniarvoisia alkoholeja (polyoliosa, hartsiosa, massa). Yksikomponenttisia uretaanituotteita käytetään ikkunoiden tiivistyksessä ja liimoissa. Reaktion nopeuttamiseksi (tai hidastamiseksi) näissä tuotteissa käytetään apuaineita, kuten tertiäärisiä amiineja tai orgaanisia tinayhdisteitä. Lisäksi voidaan tarvita muita lisäaineita kuten vaahdotusaineita, välisidosten muodostajia, pinta-aktiivisia aineita, palonsuoja-, ja täyteaineita sekä pigmenttejä ja väriaineita.

Taulukko 1. Teollisuuden raaka-aineina käytettyjä di-isosyanaatteja.
Isosyanaatti Synonyymit Lyhenne CAS nro.
Aromaattiset di-isosyanaatit      
tolueenidi-isosyanaatti   TDI  
* 2,4- tolueenidi-isosyanaatti 4-metyyli-m-fenyleenidi-isosyanaatti,
2,4-di-isosyanaattitolueeni,
2,4-di-isosyanaatti-1-metyylibentseeni,
tolueeni-2,4-di-isosyanaatti
2,4-TDI 584-84-9
* 2,6- tolueenidi-isosyanaatti 2,6-di-isosyanaattotolueeni,
2,6-di-isosyanaatto-1-metyylibentseeni,
tolyleeni-2,6-di-isosyanaatti,
tolueeni-2,6-di-isosyanaatti
2,6-TDI 91-08-7
4,4’-metyleenibisfenyyli-isosyanaatti metyyli-bis-fenyyli-isosyanaatti,
bis(1,4-isosyanaattifenyyli)metaani,
4,4’-metyleenidifenyylidi-isosyanaatti
MDI 101-68-8
polymeerinen MDI   PMDI 9016-87-9
naftyleeni-1,5-di-isosyanaatti 1,5-di-isosyanaattinaftaleeni NDI 3173-72-6
Alifaattiset di-isosyanaatit      
heksametyleeni-1,6-di-
isosyanaatti
heksametyleenidi-isosyanaatti,
1,6-di-isosyanaattoheksaani
HDI 822-06-0
metyleenibis-(4-sykloheksyyli)-
isosyanaatti
4,4'-metyleenidi(sykloheksyyli-isosyanaatti),
4,4'-metyleenidisykloheksyylidi-isosyanaatti,
bis(4-isosyanaattosykloheksyyli)metaani
HMDI 5124-30-1
isoforonidi-isosyanaatti 3-isosyanaattimetyyli-3,5,5-
trimetyylisykloheksyyli-isosyanaatti,
isosyanaattihappo,
metyleeni(3,5,5-trimetyyli-3,1-sykloheksyleeni)esteri
IPDI 4098-71-9

 

Fenyyli-isosyanaattia (PhI) käytetään pääasiassa orgaanisen kemian synteeseissä esimerkiksi lääkeaineiden, optisten kirkasteiden, tekstiiliapuaineiden sekä pehmitinten valmistuksessa. Sitä voi olla epäpuhtautena kaupallisessa MDI:ssä. Metyyli-isosyanaattia (MIC) käytetään lähinnä joidenkin torjunta-aineiden valmistuksessa ja isosyaanihappoa voidaan käyttää orgaanisen kemian synteeseissä. Isosyaanihappoa ja monoisosyanaatteja syntyy työilmaan isosyanaattia sisältävän materiaalin lämpöhajoamisen seurauksena. Joitakin näistä isosyanaateista on luetteloitu taulukkoon 2.

Taulukko 2. Eräitä monoisosyanaatteja ja isosyaanihappo.
Isosyanaatti Synonyymi Lyhenne CAS-numero
fenyyli-isosyanaatti karbaniili,
fenyylikarbimidi,
isosyanaattobentseeni,
isosyaanihapon fenyyliesteri
Phl 103-71-9
metyyli-isosyanaatti isosyanaattimetaani,
isosyaanihapon metyyliesteri
MIC 624-83-9
etyyli-isosyanaatti isosyanaattieteeni,
etaani-isosyanaatti,
isosyaanihapon etyyliesteri
EIC 109-90-0
propyyli-isosyanaatti isosyaanihapon propyyliesteri PIC 110-78-1
isosyaanihappo vetyisosyanaatti ICA 75-13-8

 

Isosyanaattien käyttö Suomessa

Isosyanaatteja ei valmisteta Suomessa. Isosyanaattien tuonti- ja niitä sisältävien valmisteiden käyttömäärä vaihtelee vuosittain, mutta selkeää näyttöä käytön lisääntymisestä tai vähentymisestä ei ole havaittavissa viime vuosilta.

Tullin tilastoissa on ilmoitettu erikseen polymeerinen MDI (PMDI) ja muut isosyanaatit. Vuosina 2006-2017 isosyanaattien maahantuonti on tullin tilastojen mukaan vaihdellut noin 1-2 tuhanteen tonnia vuodessa. Viime vuosina tuonti on ollut vaihteluvälin alapäässä. PMDI:n osalta tietoja oli saatavilla vain vuodelta 2017, jolloin tuonti oli noin 10 tuhatta tonnia.

Isosyanaatteja sisältävien valmisteiden tiedot ovat osin luottamuksellisia, mutta käyttökohteita on useita satoja. Käytettävissä olevien tietojen mukaan viime vuosina suurin kulutus, n. 10 tonnia, on ollut 2,4-TDI:a sisältävillä valmisteilla, joita on käytetty lähinnä kumi- ja muoviteollisuudessa, mutta myös maaleissa, lakoissa, liimoissa ja sideaineissa. Eniten ilmoitettuja sovellutuksia on MDI:lle (n. 300), jota sisältäviä rakennusmateriaaleja, liimoja ja sideaineita käytetään parisen tuhatta tonnia vuodessa. Monoisosyanaatteja ei tiettävästi käytetä teollisuudessa Suomessa, mutta niitä, kuten isosyaanihappoakin, syntyy työilmaan isosyanaattia sisältävien materiaalien lämpöhajoamisen seurauksena.

Isosyanaateille altistumisen raja-arvot ja muut vertailuarvot

Isosyanaattien aiheuttamaa altistumista voidaan arvioida mittaamalla isosyanaattien pitoisuuksia ilmassa ja/tai määrittämällä työntekijöiden virtsasta isosyanaattien aineenvaihduntatuotteita (biomonitorointi). Asetetut raja-arvot eivät kuitenkaan suojaa herkistymiseltä, sillä herkistymisen kynnysarvoa ei tunneta. Täten isosyanaateille altistuminen tulee pitää niin vähäisenä kuin mahdollista.

Työilman isosyanaattipitoisuuksien vertailuarvot

Lyhytkestoisen altistumisen vertailuarvona käytetään viidentoista minuutin keskiarvopitoisuutena annettua haitalliseksi tunnettua pitoisuutta (HTP-arvoa). Vuoden 2016 HTP-arvot julkaisussa tämä arvo oli 0,035 mg/m3 isosyanaattiryhmäksi (-NCO) laskettuna. Edellä mainittu reaktiivinen isosyanaattiryhmä on isosyanaattien tunnusmerkki kemiallisessa, teknisessä ja terveydellisessä mielessä.

Kahdelle monoisosyanaatille on annettu omat HTP-arvot. Metyyli-isosyanaatin ohjeraja-arvo viidentoista minuutin keskiarvopitoisuutena on 0,05 mg/m3 (CH3NCO:na eli metyyli-isosyanaattina määritettynä). Arvon perusteena ovat olleet yhdisteen reaktiivisuus ja voimakas ärsyttävyys. Metyyli-isosyanaatti imeytyy myös ihon kautta. Fenyyli-isosyanaatin lyhytaikaisen altistumisen vertailuarvo on 0,1 mg/m3. Tämän arvon perusteena ovat olleet myrkyllisyys hengitysteitse altistuttaessa sekä hengitysteitä ja keuhkoja ärsyttävät vaikutukset.

Iso-Britanniassa isosyanaateille on asetettu myös kahdeksan tunnin raja-arvo (EH40 Work Exposure Limit), joka on 0,02 mg/m3. Tämä määritetään NCO:na, kuten Suomessa. Usein työhygieenisissä selvityksissä työpäivän aikaista arvioitua altistumistasoa verrataan tähän arvoon.

Biologisten näytteiden vertailuarvot

Biologisista näytteistä tehdyissä määrityksissä (biomonitorointi) näkyy hengitystiealtistumisen lisäksi altistuminen ihon ja ruuansulatuselimistön kautta. Di-isosyanaateille (4,4′-metyleenidifenyylidi-isosyanaatti, 2,4- ja 2,6-tolueenidi-isosyanaatit, heksametyleenidi-isosyanaatti ja isoforonidi-isosyanaatti) altistumista voidaan tutkia määrittämällä virtsasta näiden yhdisteiden aineenvaihduntatuotteita eli isosyanaattiperäisiä diamiineja. Näyte otetaan kahden tunnin sisällä työvuoron päätyttyä loppuviikolla tai altistumisjakson päättyessä.

4,4′-metyleenidifenyylidi-isosyanaatin aineenvaihduntatuotteelle metyleenidianiliinille (MDA) altistumattomien viiterajana käytetään 0,2 µmol/mol kreatiinia. Edellä mainittua viiterajaa käytetään myös arvioitaessa altistumista muille isosyanaateille. Di-isosyanaateille ei ole asetettu terveysperusteista toimenpideraja-arvoa.

Isosyanaateille altistuminen työssä

Työpaikan ilmassa olevien di-isosyanaattien määrä riippuu niiden höyrynpaineesta. Koska TDI:llä ja HDI:llä on suhteellisen korkea höyrynpaine, työpaikan ilmassa voi olla merkittäviä pitoisuuksia näitä yhdisteitä normaalissa huoneenlämmössä. Mm. ruiskumaalauksen ja -valun aikana voi syntyä korkeita pitoisuuksia muistakin isosyanaateista, kuten MDI:stä. Altistumista voi tapahtua myös aloilla, joissa polyuretaanituotteita kuumennetaan (esimerkiksi hitsaus, juotostyö, polttoleikkaus tai sahaus). Lisäksi isosyanaattimonomeerejä voi syntyä lämmön vaikutuksesta tuotteesta, jotka eivät alun perin ole sisältäneet isosyanaatteja, esimerkiksi polymeroitaessa fenoli-formaldehydi-urea-hartsia korkeassa lämpötilassa.

Isosyanaattien ilmapitoisuuksien mittaukset

Työterveyslaitos teki teollisuudessa vuosien 2008 – 2016 aikana 1438 työhygieenisiin selvityksiin liittyvää isosyanaattimääritystä. Mittaustulokset sisältävät sekä työntekijöiden hengitysvyöhykkeiltä altistumisen arviointia varten määritettyjä pitoisuuksia että kiinteistä mittauspisteistä kerättyjen näytteiden pitoisuuksia.

Valtaosa mittauksista, 92 %, oli alle 10 % HTP-arvosta 0,035 mg/m3.  Mittausten keskiarvo vuosina 2008-2016 oli 0,005 mg/m3, mediaani 0,00003 mg/m3 ja maksimi 1,003 mg/m3 sekä 95. persentiili 0,01 mg/m3. 95. persentiili tarkoittaa arvoa, jota pienempiä 95 % mittaustuloksista on. Myös joitakin HTP-arvon ylityksiä tapahtui (2 % mittauksista). Yksittäiset hyvin korkeat HTP-arvon ylitykset nostivat keskiarvoa.

HTP-arvon ylittäneitä pitoisuuksia HDI-trimeeriä (esipolymeeriä) mitattiin toimialasta riippumatta maalareiden hengitysvyöhykkeiltä tai maalauskammioista. Hitsaustyön aikana mitattiin yksittäisiä korkeita pitoisuuksia HDI:a. Korkeita TDI-pitoisuuksia mitattiin esipolymeerin valmistuksen ja TDI:n vaahdotuksen aikana. Toimialaluokituksesta huolimatta korkeat TDI-pitoisuudet mitattiin lääkinnällisten tuotteiden, ei lääkeaineiden, valmistuksen aikana. MDI:n ilmapitoisuudet olivat matalia, ainoa HTP-arvon ylitys tapahtui demonstroitaessa kokoonpanotyön pahinta mahdollista tilannetta. Taulukossa 3 on esitetty di-isosyanaattien mitattuja pitoisuustasoja toimialoilla, joilla on tehty eniten mittauksia tai tapahtunut HTP-arvon ylityksiä.

Taulukko 3. Työilman isosyanaattipitoisuuksia eri toimialoilla vuosina 2008-2016. Alat, joilla on tapahtunut HTP-arvon ylityksiä on lihavoitu. Huomaa, että yksikkönä on µg/m3. TDI-sarakkeessa on huomioitu sekä 2,4- että 2,6-di-isosyanaattien pitoisuudet. Lähde: Työhygieenisten mittausten rekisteri, Työterveyslaitos.
Toimiala N TDI

Vaihteluväli [µg/m3]

MDI,
MDI-trimeeri

HDI,
HDI-trimeeri
Kumi- ja muovituotteiden valmistus 382 0,0025 - 18,9 0,005 - 2,53 0,005 - 0,25
Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 171 0,005 - 0,8 0,005 - 67,6 0,005 - 478
Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 95 0,02 - 17
0,005 - 2,96
0,01 - 0,32
Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet)
82 0,005 - 0,04
0,005 - 1,54
0,005 - 16,5
Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 73 0,003 - 342 0,01 - 0,025 0,025
Huonekalujen valmistus 60 0,01 - 106 0,005 - 0,11 0,04 - 1,65
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 58 0,01 - 176 0,005 - 0,43 0 - 9,2
Tekstiilien valmistus 57 0,005 - 171 0,005 - 0,51 0,01 - 0,05
Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 53 0,02 - 0,81 0,005 - 5,59 -
Muiden kulkuneuvojen valmistus 47 0,03 - 0,055 0,025 - 23,7
0,025 - 466
Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus 44 - 0,01 - 0,015 0,005 - 89,9
Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 43 0,21 - 341 0,0025 - 1,18 0,02 - 0,44
Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 41 0,005 - 0,37 0,005 - 0,32 0,005 - 1003
Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus 36 - 0,0025 - 0,66 0,025
Sähkölaitteiden valmistus 33 -
0,005 -1,06
0,005 - 208
Erikoistunut rakennustoiminta 16 0,14 0,025 0,02 - 36,9
N = mittausten lukumäärä, - = ei mittaustuloksia tästä yhdisteestä        

 

Isosyanaattien biologiset altistumismittaukset

Työterveyslaitoksen biomonitoroinnin altistumismittausrekisterin mukaan vuosina 2008-2016 isosyanaattialtistumisen seurantaa varten tehtiin 178 virtsan di-isosyanaattimetaboliittien määritystä. Vuositasolla näytteitä analysoitiin noin 20-30 kpl. Tarkastelujakson aikana näytteenoton ohjeistus oli ollut, että ihoaltistumista arvioidaan altistumisjaksoa seuraavana aamuna ja täten tarkastelussa on huomioitu sekä aamulla että illalla otetut näytteet.

Valtaosa mittauksista, 71 %, oli alle biomonitorointimenetelmän määritysrajan. Mittausten keskiarvo vuosina 2008-2016 oli 1,6 µmol/mol, mediaani 0,1 µmol/mol, maksimi 121 µmol/mol ja 95. persentiili 2,3 µmol/mol.

29 % tuloksista oli altistumattomien viiterajalla (0,2 µmol/mol) tai ylitti sen. Lukumääräisesti eniten altistuneita työntekijöitä oli rakennusten viimeistelytyöntekijöissä ja teollisuustuotteiden kokoonpanijoissa. Kun altistuneiden lukumäärä suhteutettiin ammattiryhmän edustajilta otettujen näytteiden lukumäärään, selkeästi altistavimmaksi alaksi nousi valimotyöntekijät, hitsaajat ja levysepät (Kuva 1).

-
Kuva 1. Di-isosyanaateille altistuneet henkilöt ammattialoittain vuosien 2008 – 2016 aikana. Lähde: Biologisten altistumismittausten rekisteri, Työterveyslaitos.

Isosyanaateille altistuneiden määrät Suomessa

Isosyanaateille altistuvien työntekijöiden määrää on hyvin vaikea arvioida, sillä näille kemikaaleille voi altistua useissa erilaisissa töissä, kuten autonmaalauksessa, veneteollisuudessa, maali- ja muovituotteiden valmistuksessa, rakennusalalla sekä työstettäessä polyuretaanituotteita. Esimerkiksi polyuretaanimaalien sisältämille isosyanaateille altistuvia automaalareita on arvioitu olevan noin 1000.

Isosyanaattien terveyshaitat

Di-isosyanaatit

Mikäli isosyanaatilla on CLP-asetuksen mukainen harmonisoitu luokitus, sen terveydelle aiheutuviin vaaroihin liittyvät vaaralausekkeet ja vaaraluokka- ja kategoriakoodit on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4. Di-isosyanaattien harmonisoidut luokitukset. Mikäli vaikutus ilmenee tietyssä pitoisuudessa, myös se on ilmoitettu taulukossa.
Vaaralausekkeet Vaaraluokka ja -kategoria 2,4-TDI,
2,6-TDI
MDI NDI HDI,
HMDI,
IPDI
H315 Ärsyttää ihoa Skin Irrit. 2 X C ≥ 5 % X X
H315 Ärsyttää ihoa Eye Irrit. 2 X C ≥ 5 % X X
H317 Voi aiheuttaa allergisen
ihoreaktion
Skin Sens. 1 X X   C ≥ 0,5 %
H330 Tappavaa hengitettynä Acute Tox. 2 X      
H331 Myrkyllistä hengitettynä Acute Tox. 3       X
H332 Haitallista hengitettynä Acute Tox. 4   X X  
H335 Saattaa aiheuttaa
hengitysteiden ärsytystä
STOT SE 3 X C ≥ 5 % X X
H334 Voi aiheuttaa
hengitettynä allergia-
tai astmaoireita tai
hengitysvaikeuksia
Resp. Sens. 1 C ≥ 0,1 % C ≥ 0,1 % X C ≥ 0,5 %
H351 Epäillään aiheuttavan
syöpää
Carc. 2 X X    
H373 Saattaa vahingoittaa
elimiä pitkäaikaisessa tai
toistuvassa altistumisessa
STOT RE 2   X    

 

Di-isosyanaatit ovat voimakkaasti reaktiivisia. Ne voivat aiheuttaa yliherkkyyssairauksia, kuten astmaa ja allergista kosketusihottumaa. Herkistymisen kynnysarvoa ei tunneta ja herkistyminen saattaa seurata jo voimassa olevia raja-arvoja pienemmillä pitoisuuksilla. Lisäksi jo ennestään herkistyneille oireita voivat aiheuttaa jo hyvinkin pienet isosyanaattipitoisuudet ja ammattitautitapauksissa on yleensä tarpeen lopettaa isosyanaateille altistuminen kokonaan. Tämä puolestaan voi johtaa työpaikan/ammatin vaihtoon, varsinkin pienissä yrityksissä.

Di-isosyanaatit ovat pitkään olleet tunnettu ammattiastmaa aiheuttava kemikaaliryhmä. Mekanismit isosyanaattien aiheuttaman astman synnyssä eivät ole täysin selvillä ja myös ihokontaktin on epäilty aiheuttavan astmaan. Sairastuneiden määrä voi lisäksi olla todettua suurempi johtuen alidiagnostisoinnista. Astma voi jäädä pysyväksi isosyanaattialtistumisen päättymisestä huolimatta. Di-isosyanaatit voivat aiheuttaa astman lisäksi allergista nuhaa. Alveoliitti (keuhkorakkula-tulehdus) on harvinaisin di-isosyanaattien aiheuttamista keuhkosairauksista.

Di-isosyanaatit voivat aiheuttaa myös viivästynyttä ihokosketusallergiaa ja siitä johtuvaa allergista kosketusekseemaa.

Suuret isosyanaattipitoisuudet ilmassa voivat aiheuttaa akuutteja hengitysteiden ja silmien ärsytysoireita, kuten kutinaa, polttoa tai pistelyä nielussa, nenän tukkoisuutta ja ärsytysyskää. Ärsytysoireiden voimakkuus ja niiden ilmeneminen riippuu ilman isosyanaattipitoisuudesta.

Monoisosyanaatit ja isosyaanihappo

Monoisosyanaateista vain metyyli-isosyanaatille on CLP-luokituksen mukainen harmonisoitu luokitus, joka on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 5. Metyyli-isosyanaatin harmonisoitu luokitus.
Vaaralausekkeet Vaaraluokka ja -kategoria
H301 Myrkyllistä nieltynä Acute Tox. 3
H311 Myrkyllistä joutuessaan iholle Acute Tox. 3
H315 Ärsyttää ihoa Skin Irrit. 2
H317 Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion Skin Sens. 1
H318 Vaurioittaa vakavasti silmiä Eye Dam.1
H330 Tappavaa hengitettynä Acute Tox. 2
H335 Saattaa aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä STOT SE 3
H334 Voi aiheuttaa hengitettynä allergia- tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia Resp. Sens. 1
H351 Epäillään aiheuttavan syöpää Carc. 2
H361d Epäillään vahingoittavan sikiötä  

 

Monoisosyanaattien aiheuttamista hengitysteiden yliherkkyyssairauksista on vähemmän tapauksia, mutta myös ne katsotaan hengitystieherkistäjiksi. Korkeat metyyli-isosyanaattipitoisuudet voivat aiheuttaa mm. yskää, hengenahdistusta ja rintakipua. Yhdiste on hengitysteitse altistuttaessa akuutisti myrkyllinen. Matalammissa pitoisuuksissa voi esiintyä ylähengitysteiden, silmien ja ihon ärsytystä. Yhdiste myös imeytyy ihon läpi ja voi herkistää ihoa. Fenyyli-isosyanaatti ärsyttää ylähengitysteitä ja imeytyy ihon läpi. Se voi herkistää sekä ihoa että hengitysteitä.

Isosyaanihappo on vahva, orgaaninen happo ja täten se saattaa olla ärsyttävä. Etyyli-isosyanaatin terveysvaikutusten oletetaan olevan samankaltaisia kuin metyyli-isosyanaatilla. Myös muut monoisosyanaatit voivat ärsyttää hengitysteitä, mutta muista terveysriskeistä ei ole riittävästi tietoa.

Isosyanaattien aiheuttamat ammattitaudit

1980-luvulla Suomessa diagnosoitiin uusia isosyanaattien aiheuttamia astmoja jopa 20-30 vuodessa. 2000-luvun alkupuolella näiden määrä oli laskenut korkeintaan 10 tapaukseen vuodessa. Määrä on ollut edelleen laskussa ja vuosien 2011-2014 aikana Työterveyslaitoksessa todettiin yhteensä kolme isosyanaattituotteiden aiheuttamaa ammattiastmaa. Tarkastelujakson 2008-2014 aikana useimmat ammattiastmat todettiin henkilöillä, joiden ammatti oli auto- ja muu maalari, muovituotteiden teollinen valmistaja tai huonekalu- ja koristepuuseppä. Toimialoina oli useimmiten moottoriajoneuvojen valmistus, rakennuspuusepän asennustyöt sekä metallien käsittely ja päällystäminen (2-3 tapausta/toimiala). Yksittäisiä ammattiastmoja diagnosoitiin näiden lisäksi kolmellatoista eri toimialalla.

Vuosina 2008-2010 Työterveyslaitoksessa todettiin vuosittain 4-5 isosyanaattituotteiden aiheuttamaa työperäistä allergista kosketusihottumaa tai ihon viivästynyttä kosketusallergiaa. Vuosien 2011-2014 aikana näiden isosyanaattien aiheuttamien ammatti-ihotautien määrä oli laskenut kahteen tapaukseen vuodessa. Tarkastelujakson 2008-2014 aikana useimmat isosyanaattien aiheuttamat ammatti-ihotaudit todettiin ruiskumaalaajilla ja -lakkaajilla, lattianpäällystystyöntekijöillä tai henkilöillä, jotka olivat opiskelemassa ammattiin. Toimialoina oli useimmiten keskiasteen ammatillinen koulutus tai maalien, lakan, painovärien yms. valmistus (2 tapausta/toimiala). Yksittäisiä ammatti-ihotauteja diagnosoitiin näiden lisäksi seitsemällätoista eri toimialalla.

Kuvasta 2 nähdään, että todettujen isosyanaattien aiheuttamien ammattitautien lukumäärän lasku on tasaantunut viime vuosina. Huomionarvoista on, että ammatti-ihotautien määrä suhteessa ammattiastmoihin on kasvanut.

-
Kuva 2. Isosyanaattien aiheuttamat ammattitaudit. Lähde: Työperäisten sairauksien rekisteri, Työterveyslaitos.

Isosyanaattien riskienhallinta

Useat isosyanaatit ovat voimakkaasti herkistäviä eikä herkistymisen kynnysarvoa tunneta. Terveyshaittojen minimoimiseksi altistumista isosyanaattityössä onkin vähennettävä kaikin mahdollisin keinoin. Ensisijaisia menetelmiä ovat tekniset torjuntaratkaisut, kuten päästölähteiden koteloiminen, kohdepoistojen asentaminen tai sellaisten työkalujen käyttäminen, joihin on sisäänrakennettu kohdepoisto. On kuitenkin työtehtäviä, joissa suojainten käyttö on välttämätöntä hyvistä teknisistä ratkaisuista huolimatta, esimerkiksi ruiskumaalaus- tai lakkaus isosyanaatteja sisältävillä tuotteilla.

Riskien hallitsemiseksi työntekijät on perehdytettävä huolellisesti raaka-aineiden haittavaikutuksiin sekä työtapoihin, joilla voidaan vähentää iho- ja hengitystiealtistumista oman työprosessin isosyanaateille. Työturvallisuuteen liittyvien ohjeiden noudattamista ja niiden riittävyyttä tulee tarkastella säännöllisesti.

Omaan työhön soveltuvia käytäntöjä voi poimia alla olevasta Turvallinen uretaanityö -ohjeistuksesta.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Katriina Ylinen

Job title
erikoistyöhygieenikko
Sähköpostiosoite
katriina.ylinen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2918

Lähteet ja lisätiedot

  • The American Conference of Governmental Industrial Hygienists (AGCIH) perustelumuistiot: ethyl isocyanite (2014), methylene bis(4-cyclohexylisocyanite) (2001), methylene bisphenyl isocyanite (2001), methyl isocyanite (2014), phenyl isocyanite (2015)
  • Assessment of the Potential for Isocyanic Acid and Other Monoisocyanites to Cause Respiratory Irritation and Sensitation. Health and Safety Executive, UK, 2008.
  • Biologisten altistumismittausten rekisteri. Työterveyslaitos, Helsinki.
  • CLP-luokitus.
  • EH40/2005 Workplace exposure limits, Second edition. Health and Safety Executive, UK, 2011.
  • Engström K., Hautalampi T., Henricks-Eckerman M-L. & Nikkilä A. Kemikaalialtistuminen automaalaamoissa. Työsuojelujulkaisuja 35. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, Tampere, 2000.
  • Engström K., Henriks-Eckerman M-L., Välimaa J., Peltonen K., Nikkiklä K. ja Rosenberg C. Polyuretaanien lämpöhajoamiseen liittyvät terveysvaarat. Loppuraportti, Työsuojelurahaston hanke 98379. Työterveyslaitos, Helsinki, 2001.
  • Hautalampi T., Henriks-Eckerman M-L., Engström K., Koskela H., Saarinen P. ja Välimaa J. Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalamoissa. Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18. Työterveyslaitos, Turku, 2006.
  • Henriks-Eckerman M-L., Mäkelä E., Puttonen K., Laitinen J., Vuokko A., Suuronen K., Mannelin T., Tuomi T. ja Sauni R. Ihon suojauksen ja turvallisten työtapojen merkitys MDI-uretaanityössä. Loppuraportti, Työsuojelurahaston hanke 110160. Työterveyslaitos, Helsinki, 2012.
  • HTP-perustelumuistiot: fenyyli-isosyanaatti (2005), metyyli-isosyanaatti (2001).
  • Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala, 2005.
  • Kemikaalituoterekisteri, Tukes.
  • Louhelainen K., Uuksulainen S., Saalo A., Mikkola J., Hyytinen E-R., Karjalainen A., Priha E. ja Santonen T. Kemikaaliriskien hallinta kuntoon. Rekisteritietoon perustuva selvitys kemikaaleille altistavista riskitöistä ja ammateista. Työterveyslaitos, Helsinki, 2017.
  • Risk Assessment Committee ja Socio-Economic Analysis Committee. Di-isosyanaattien käytön rajoitusehdotusta koskeva lausunto.
  • Substances in Preparations in Nordic Countries (SPIN).
  • Työhygienia. Työterveyslaitos. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2008.
  • Työhygieenisten altistumismittausten rekisteri (v.2008-2016). Työterveyslaitos, Helsinki (julkaisematon).
  • Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR). Vuosittainen tilasto Ammattitaudit. Työterveyslaitos, Helsinki.
  • Ulkomaankauppatilasto, Tulli.

Avainsanat

altiste
altistuminen
kemikaalit
riskienhallinta