Orgaaniset liuottimet

Noin 10000-20000 työntekijää altistuu vuosittain eri liuotinaineille etenkin maalien ja liimojen valmistuksessa ja käytössä, lujitemuoviteollisuudessa, painotuotteiden valmistuksessa sekä erilaisissa pesu- ja puhdistustehtävissä. Korkeille liuotinaineiden yhteispitoisuuksille altistuvia on noin 1000 henkilöä. Liuottimille altistutaan pääasiassa hengittämällä liuotinhöyryjä, mutta ne voivat imeytyä helposti myös terveen, ehjän ihon läpi. Akuutisti liuotinhöyryt aiheuttavat ärsytysoireita sekä huimausta ja huumaantumista. Pitkäaikaisvaikutuksena saattaa aiheutua mm. pysyviä keskushermostomuutoksia, kuten liuotinaineaivosairautta.
Sisällysluettelo

Liuottimien käyttö ja esiintyminen työssä

Orgaaniset liuottimet ovat nestemäisiä yhdisteitä, joista useimmat haihtuvat nopeasti huoneenlämmössä. Niitä käytetään veteen liukenemattomien aineiden, kuten rasvojen, öljyjen tai lakkojen liuottamiseen tai ohentamiseen. Tällä sivulla ei käsitellä sellaisia liuottimia, joita käytetään kemiallisissa synteeseissä ja reaktioissa, kuten esimerkiksi rikkihiili ja pentaani. Styreenillä on oma verkkosivu Kemikaalit ja työ -sivustolla. Styreenipitoisuudet on kuitenkin laskettu mukaan liuotinten yhteispitoisuuksiin. Tässä ei käsitellä myöskään moottoripolttoaineita, vaikka tulevaisuudessa voi käytännössä tilanne mahdollisesti ollakin se, että Suomessa pelkkä biodieselin tai ennemminkin uusiutuvan dieselin tuotanto ohittaa liuottimien tuotannon.

Liuottimet ovat yleensä seoksia ja tämän vuoksi ne sisältävät ominaisuuksiltaan erilaisia yhdisteitä. Liuottimet jaotellaankin yleensä taulukon 1 mukaisiin ryhmiin niiden kemiallisen rakenteen perusteella. Taulukossa 1 on kerrottu ryhmien lisäksi myös niille asetetut HTP-arvot ja lakisääteiset sitovat raja-arvot. Monet liuotinaineet, kuten ksyleenit ja butanolit, imeytyvät helposti ihon läpi ja joillakin liuotinaineilla, kuten tolueenilla on yhteisvaikutuksia melun kanssa.

Taulukko 1. Liuottimien jaotteluesimerkkejä: CAS-rekisteri- tai EY-numero, kiehumispisteet (Gestis) ja HTP-arvot lisätarkennuksineen.
Pääryhmä Alaryhmä Esimerkkejä Kiehumispiste °C HTP8h mg/m3
Hiilivedyt Alifaattiset n-Heksaani, CAS 110-54-3 69 72a
  Alisykliset Sykloheksaani, CAS 110-82-7 81 350
  Aromaattiset Tolueeni, CAS 108-88-3 111 81a,b
    Ksyleenit, esim. p-Ksyleeni, CAS 106-42-3 137-140 220a
    Bentseeni, CAS 71-43-2 80 3,25a,c
  Hiilivetyseokset Alifaattinen liuotinbensiini (C7-C9, n-alkaanit, isoalkaanit ja sykliset), EY nro 920-750-0 100-140 500
    Aromaattinen liuotinbensiini (C7-C12, arom. 15-20 %, alif. ja alisykl. 80-85 %), CAS 64742-82-1 90-230 200
    Aromaattinen liuotinbensiini, (C8-C10 arom. n. 100%) CAS 90989-39-2 n. 110 100
Halogenoidut hiilivedyt Klooratut hiilivedyt Dikloorimetaani, CAS 75-09-2 40 350
    Tetrakloorietyleeni, CAS 127-18-4 121 70
    Trikloorietyleeni, CAS 79-01-6 87 50a
Happea sisältävät eli oksygenoidut hiilivedyt Alkoholit Etanoli, CAS 64-17-5 78 1900
    Metanoli, CAS 67-56-1 65 270a
    2-Propanoli, CAS 67-63-0 82 500
    Butanolit, esim. n-Butanoli, CAS 71-36-3 83-118 150a
  Eetterit Dietyylieetteri, CAS 60-29-7 35 310
  Esterit Etyyliasetaatti, CAS 141-78-6 77 730
    Butyyliasetaatit, esim. n-Butyyliasetaatti, CAS 123-86-4 97-127 720
  Ketonit 2-Butanoni eli MEK, CAS 78-93-3 80 300a,d
    Asetoni, CAS 67-64-1 56 1200
    Metyyli-2-pentanoni, CAS 108-10-1 116 80
  Glykolit 1,2-Etaanidioli, CAS 107-21-11 197 50a
    1,2-Propaanidioli, CAS 57-55-6 188 viitee
  Glykolieetterit 2-Etoksietanoli (EGEE), CAS 110-80-5 135 7,5a
    1-Metoksi-2-propanoli, CAS 107-98-2 120 370a
  Glykoliesterit 2-Etoksietyyliasetaatti (EGEEA), CAS 111-15-9 156 11a
    2-Metoksi-1-metyylietyyliasetaatti, CAS 108-65-6 148-151 270a
Heterosykliset typpiyhdisteet   n-Metyylipyrrolidoni (NMP), CAS 872-50-4 230 40a
a Aine imeytyy ihon läpi
b Yhteisvaikutus melun kanssa
c Sitova raja-arvo
d HTP15min
e HTP-arvoa ei ole asetettu
       

Orgaanisia hiilivetyliuottimia valmistetaan pääasiassa fossiilisista polttoaineista, kuten maaöljystä. Pääosa halogenoiduista ja oksygenoiduista liuottimista valmistetaan kemiallisten reaktioiden avulla hiilivedyistä. Tosin alkoholeja muodostuu myös käymisprosesseissa ja yleisesti käytetty tärpätti on liuotinaineseos, jota valmistetaan selluteollisuuden sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä. Tinneri on yleisnimitys erilaisille kaupallisille liuotinaineseoksille. Suomessa valmistetaan ja käytetään taulukossa 2 mainittuja liuottimia. Aromaatteja sisältäviä liuotinbensiinejä sekä ksyleeniä ja tolueenia käytetään mm. maalien ja painovärien valmistuksessa sekä niiden ohenteina. Lisäksi monella teollisuuden alalla käytetään liuottimia raaka-aineina.

Glykolieettereitä ja -estereitä, joista osa on lisääntymisterveydelle haitallisia, on alun perin käytetty korvaamaan aromaattisia hiilivetyjä. Glykolieettereitä ja -estereitä käytetään yleisesti mm. ohenteina maaleissa, lakoissa, painoväreissä, lattiavahoissa, puhdistusaineissa, suihkukoneiden polttoaineissa ja siivekkeiden jäänestoaineena. Glykolieetterit haihtuvat ilmaan vähemmän kuin tavallisimmat alifaattiset ja aromaattiset hiilivetyliuottimet. Monet glykolieetterit imeytyvät elimistöön helposti myös terveen ihon kautta.

EU:n REACH-asetuksen myötä on tullut kemikaalien käyttöön rajoituksia ja lupamenettelyjä. Esimerkiksi trikloorietyleenin käyttö on ollut luvanvaraista vuodesta 2016 ja dikloorimetaanin eli metyleenikloridin ammattimainen käyttö maalinpoistossa on kielletty vuodesta 2012 lähtien. N-Metyylipyrrolidonille (NMP) on tulossa voimaan rajoitus, jossa on määritelty sitova raja-arvo työperäiselle altistumiselle NMP:lle.

Taulukko 2. Orgaanisten liuottimien käyttökohteita Suomessa.
Liuottimia sisältävien tuotteiden valmistus Suomessa  
Maalituotteet Liuotinbensiinit, ksyleeni, tolueeni, asetaatit, ketonit, etanoli, butanoli, glykolieetterit ja -esterit
Liimat Asetoni, etanoli, tolueeni, etyyliasetaatti, liuotinbensiini, metyyliketoni, n-heksaani
Painovärit Liuotinbensiinit, isopropanoli, etanoli, etyyliasetaatti, tolueeni, glykolieetterit ja -esterit
Liuottimien ja niitä sisältävien tuotteiden käyttö  
Maalaus ja lakkaus Liuotinbensiini, ksyleeni, tolueeni, alkoholit, ketonit, asetaatit, glykolieetterit ja -esterit
Liimaus Liuotinbensiini, asetoni, etanoli, tolueeni, asetaatit
Painot Isopropanoli, liuotinbensiinit, tolueeni, glykolieetterit ja -esterit, asetaatit, ketonit
Muut
  • Elintarviketeollisuus, lääketeollisuus, mäntyöljy- ja kumiteollisuus
  • Bitumituotteet

n-Heksaani, heptaani, alkoholit, glykolit, aromaattiset hiilivedyt, metyleenikloridi, asetaatit, ketonit

Metyleenikloridi

Pesut
  • Metallit
  • Tekstiilit
  • Painotelat
Metyleenikloridi, hiilivetyliuottimet

Tetrakloorietyleeni

Liuotinbensiini, tolueeni, glykolieeterit ja -esterit

Lujitemuoviteollisuus Styreeni, asetoni
Hygieniatuotteet Etanoli, isopropanoli, glykolit, glykolieetterit

Liuotinten kokonaiskäyttömäärissä suurimmat muutokset vuosina 2005-2015 ovat tapahtuneet vuoden 2012 jälkeen (Kuva 1). Tällöin liuotinbensiineitä lukuun ottamatta useiden ryhmien tai yksittäisten aineiden markkinoille saatetut määrät alkoivat vähetä.

Aromaattisten hiilivetyjen käytön pienenemiseen on voinut vaikuttaa vuonna 2005 voimaan astunut sosiaali- ja terveysministeriön asetus 509 vaarallisten aineiden luettelosta, jossa tolueenille lisättiin vaaraa osoittava lauseke: R63 Voi olla vaarallista sikiölle (nykyinen CLP:n mukainen lauseke H361).

Lisääntymisterveydelle haitallisia glykolieettereitä ja -estereitä on pyritty korvaamaan suurempimolekyylisillä , vähemmän haitallisilla yhdisteillä, kuten 2-butoksietanolilla. Glykolieettereiden kokonaiskäyttömäärä on myös laskusuunnassa. Lisääntymisterveydelle vaarallisimpia glykolieettereitä kuten 2-metoksietoksietanoli (EGME), 2-etoksiaetanolia (EGEE) ja 2-(2-metoksietoksi)etanolia (DEGME) oli yhteensä enää 58 tuotteessa vuonna 2015. Sitä vastoin 2-butoksietanolia sisältävien tuotteiden määrä oli kasvanut vuoteen 2015 mennessä yli 900 tuotteen.

Kloorattujen hiilivetyjen käyttömäärät ovat laskeneet 1990-luvulta lähtien ja käyttömäärät olivat vuonna 2015 alle 400 tonnia. 2-butanonin (MEK) käyttömäärät ovat pudonneet 2000-luvun alun 2000-3000 tonnista noin 500 tonniin vuoteen 2015 mennessä.

-
Kuva 1. Suomessa käytettyjen liuottimien käyttömääriä vuosina 2005-2015 SPIN-rekisterin mukaan. Aromaattien ryhmään on laskettu mukaan tolueeni ja ksyleenit, alkoholeihin propanoli ja butanolit, kloorattuihin dikloorimetaani, trikloorietyleeni ja tetrakloorietyleeni, glykolieettereihin 2-metoksietanoli, 2-etoksietanoli, 2-(2-metoksietoksi)etanoli ja 2-butoksietanoli. Liuotinbensiinien ryhmässä on teollisuus-ja liuotinbensiinejä, joiden CAS numerot ovat 64742-48-9, 64742-82-1 ja 64742-88-7. (Lähde: Substance in preparation in Nordic Countiries, SPIN-database).

Liuottimien työhygieeniset vertailuarvot

Liuotinaineiden HTP-arvoja on esitetty taulukossa 1.

Koska liuottimet käytännössä sisältävät erilaisia yhdisteitä eli liuottimia, työssä altistutaan useammalle aineelle samanaikaisesti (monialtistuminen), ja silloin tulee ottaa huomioon niiden yhteisvaikutus. Liuotinaineiden vaikutukset ovat summautuvia eli toisiaan täydentäviä, jolloin eri aineet vaikuttavat samantyyppisellä mekanismilla samaan kohde-elimeen.

Liuotinhöyryn sisältämien eri liottimien yhteispitoisuuden haitallisuutta arvioidaan vertaamalla kunkin liuottimen pitoisuutta sille annettuun HTP-arvoon ja laskemalla nämä osamäärät yhteen eli ns. summaussäännön avulla (laskuesimerkkejä HTP-arvot oppaassa liitteessä 7):

C1/HTP1 + C2/HTP2 + C3/HTP3 + …Ci/HTPi ≥ 1

Kun aineiden HTP-osuuksien summa on suurempi kuin 1, niin seoksen HTP-arvo ylittyy. HTP-osuuksien summa (yhteispitoisuuden HTP-osuudet) ilmaistaan usein prosenttilukuna (esim. 0,1 = 10%). Kuvassa 2 yhteispitoisuudet on esitetty %-osuuksina seoksen HTP-arvosta.

Liuottimille altistumista voidaan joissain tapauksissa arvioida työilman höyryjen yhteispitoisuuden lisäksi biomonitoroinnilla. Tämä ei kuitenkaan ole helppoa, koska liuotinaineet esiintyvät yleensä seoksina. Tällöin yksistään biomonitoroinnin tulosten pohjalta on haastavaa saada työntekijän altistumisesta hyvää kokonaiskuvaa. Poikkeuksena ovat muutamat harvinaiset työtehtävät, joissa altistutaan pelkästään yhdelle liuottimelle, vaikkapa esimerkiksi metanoli laboratoriokäytössä.

Taulukkoon 3 on listattu liuotinaineet, joille altistumista on mahdollista seurata biomonitoroimalla. Koska Valtioneuvoston asetuksen 1335/2004 mukaan orgaanisten liuottimien voidaan arvioida vaarantavan äidin ja sikiön terveyden, tulee tällöin soveltaa raskauden aikana pienempää toimenpideraja-arvoa. Erityisäitiysvapaan harkinnassa tulee muistaa tehdä altistumisarviot myös mahdollisille muille samanaikaisesti käytetyille liuotinaineille. CMR-aineiksi (Carcinogenic = syöpää aiheuttava, Mutagenic = perimää vaurioittava, Reprotoxic = lisääntymiselle vaaraa aiheuttava) luokitelluille liuottimille ei saa altistua lainkaan raskauden aikana.

Taulukko 3. Suomessa käytössä olevat biomonitorointianalyysit liuotinaineille. Liuottimet on listattu taulukkoon HTP-arvoissa käytetyillä nimillä. Muutamille liuottimille on olemassa myös sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (538/2018) asettamat työntekijän biologisten altistumisindikaattorien ohjeraja-arvot, nämä ovat samoja arvoja, kuin annettu toimenpideraja. Ohjeraja-arvot on merkitty Toimenpideraja-kohtaan lihavoiduin kirjaimin.
Liuotin Analyysi1 Toimenpideraja Toimenpideraja-arvosuositus raskauden aikana Altistumattomien viiteraja
n-Heksaani U-HD 2 mmol/mol kreatiniinia 0,7 mmol/mol kreatiniinia 0,5 mmol/mol kreatiniinia
Tolueeni B-Tolu 500 nmol/l 50 nmol/l 50 nmol/l
Ksyleeni U-MetHipp Isomeerien summa 5 mmol/l 0,7 mmol/l Isomeerien summa 0,2 mmol/l
Bentseeni2 U-Mukon 14 µmol/l 2 µmol/l 2 µmol/l
Styreeni U-MaPGa 1,2 mmol/l 0,2 mmol/l 0,2 mmol/l
Dikloorimetaani3 B-Hb-CO 0,040 (= 4,0 %) 0,015 (=1,5 %) 0,015 (= 1,5 %)
Tetrakloorietyleeni4 B-PerklEt 1,2 µmol/l 0,1 µmol/l 0,1 µmol/l
Trikloorietyleeni U-TCA 120 µmol/l 30 µmol/l 30 µmol/l
Metanoli U-MeOH 15 mg/l 2 mg/l 2 mg/l
2-Butanoni (MEK) U-MEK 20 µmol/l 3,5 µmol/l 1,5 µmol/l
4-metyyli-2-pentanoni U-MIBK 0,5 mmol/mol kreatiniinia 0,15 mmol/mol kreatiniinia 0,1 mmol/mol kreatiniinia
1-Metoksi-2-propanoli U-PGME 100 µmol/l 15 µmol/l 5 µmol/l
2-etoksietanoli tai U-EAa 20 mmol/mol kreatiniinia 0,5 mmol/mol kreatiniinia 0,5 mmol/mol kreatiniinia
2-Etoksietyyliasetaatti
U-EAa 20 mmol/mol kreatiniinia 0,5 mmol/mol kreatiniinia 0,5 mmol/mol kreatiniinia
1 U-kirjain nimessä kertoo, että analyysi tehdään virtsanäytteestä ja B-kirjain puolestaan kertoo, että analyysi tehdään verinäytteestä.

2 Työterveyslaitos suosittelee, että työpaikoilla kontrolloitaisiin altistumista siten, että työntekijöiden virtsan S-fenyylimerkaptyylihapon (U-SPMA)-pitoisuudet (analyysi tulee käyttöön 1.9.2018 alkaen) pysyisivät alle 5 µg/g kreatiniinia ja tavoitetasona voisi pitää 2 µg/g kreatiniinia (vastaa EU:n kemikaaliviraston suositusta). Altistumattomien viiteraja on 0,5 µg/g kratiniinia.

3 Dikloorimetaanille ei pidä altistua raskauden aikana lainkaan.

4 Työterveyslaitoksen ehdottama tavoitetaso 0,1 µmol/l.

       

Liuottimille altistuminen työssä

Liuotinaineet esiintyvät käyttötavasta riippuen ilmassa höyrynä tai sumuna. Myös haihtuvuus vaikuttaa altistumistasoon käyttömäärän ja työskentelytavan lisäksi. Pääasiassa aineet kulkeutuvat elimistöön hengitysteitse, jolloin hengitysvolyymin nousu fyysisesti rasittavassa työssä lisää altistumista. Erityisesti nestemäisessä muodossa olevat liuotinaineet pääsevät elimistöön usein myös ihon läpi. Aineiden rasvaliukoisuus myös edesauttaa imeytymistä sekä ihon että hengityselinten kautta. Poikkeuksellisen hyvin imeytyvät sellaiset liuotinaineet, joille on ominaista sekä hyvä vesi- että rasvaliukoisuus. Tällaisia aineita ovat mm. NMP ja glykolieetterit, jotka voivat imeytyä ihon läpi myös höyryinä. Ihonläpäisevyyden vuoksi tuleekin muistaa, että pelkkä ilmapitoisuuksien mittaaminen ei todennäköisesti riitä altistumisen arvioimiseen.

Mitatut liuotinaineiden yhteispitoisuudet (HTP-osuuksien summat)

Työterveyslaitos teki vuosina 2008-2016 yhteensä 2249 mittausta työpaikkojen ilman liuotinainepitoisuuksista. Työntekijöiden hengitysvyöhykkeiltä tehtyjä altistumismittauksia näistä oli 1112 ja loput mittaukset olivat kiinteistä mittauspisteistä. Mittauksia tehtiin määrällisesti eniten kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksessa, kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa, sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa sekä muiden kulkuneuvojen valmistuksessa. Edellä mainituilla toimialoilla esiintyi eniten yhteispitoisuuden sekä yli 50 % että yli 100 % ylityksiä.

-
Kuva 2. Työterveyslaitoksen vuosina 2008-2016 tekemien työilman liuotinainemittausten pitoisuustasot esitettynä HTP-osuuksien summina. Mittausten lukumäärä 2249 kpl (Lähde: Työterveyslaitoksen työhygieenisten mittausten rekisteri).

Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että Työterveyslaitoksen mittaukset edustavat pääosin suuria ja keskisuuria yrityksiä, jolloin pienten yritysten mahdollisesti altistavimmat tilanteet eivät näy tuloksissa mukana. Myös rakennusalalta on erittäin vähän mittaustuloksia. Vuosina 2014-2016 näkyvä nousu alle 10 %:n HTP-arvoissa voi johtua yhden yrityksen laajamittaisen kartoituksen tuloksista.

Liuotinaineille altistuneiden määrät ja altistumistasot

Työterveyslaitoksen FINJEM-altistumistietojärjestelmän mukaan alifaattisille hiilivedyille altistuu vuosittain noin 11000 työntekijää ja aromaatiisille hiilivedyille noin 20000 työntekijää. Aromaattisille hiilivedyille altistuneissa on mukana kaikki styreenille altistuneet, joita on arvioitu olevan vuosina 2013-2015 noin 5500 henkilöä. Työ- ja terveys Suomessa 2012 haastattelututkimuksen mukaan liuottimien käyttö on pysynyt teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla lähes samalla tasolla vuosina 2009-2012. FINJEM arvioiden mukaankaan altistuneiden määrissä ei ole viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut juurikaan muutoksia. Sen sijaan altistumistasot ovat arvioiden mukaan laskeneet tänä aikana. Korkeille liuotinaineiden yhteispitoisuuden altistumistasoille (yli 50 % seoksen HTP-arvosta) altistuvien määrän arvioidaan laskeneen noin 70 % vuoden 2003 jälkeen.

Vuosijakson 2013-2015 arviossa korkeille alifaattisten-, alisyklisten- sekä aromaattisten liuotinaineiden yhteispitoisuuksille (Kuva 3 ja Kuva 4) altistuvia on noin 1000 henkilöä. Suurin osa korkeille aromaattisten liuotinaineiden pitoisuuksille altistuneista on styreenille altistuneita.

-
Kuva 3. Arvioitu työperäinen altistuminen alifaattisille ja alisyklisille liuotinaineille ammateittain vuosina 2013-2015. Altistumistasot on arvioitu käyttäen liuotinbensiiniryhmälle vertailuarvoa 150 ppm. Kaaviossa on esitetty ammattiryhmät, joissa on vähintään 30 altistuvaa (Lähde: Työterveyslaitoksen FINJEM-altistumistietojärjestelmä, versio 2016).

Maalareissa, lakkaajissa ja lattiantekijöissä on määrällisesti eniten alifaattisille ja alisyklisille liuottimille altistuvia. Näille liuottimille altistuvat myös jossain määrin koneen- ja moottorinkorjaajat sekä painajat. Arvioidaan että altistumistasot ovat kuitenkin keskimäärin matalia, eikä HTP tason ylityksiä esiintyisi.

Vesiohenteiset maalit ja lakat ovat korvanneet pääosan liuotinpohjaisista tuotteista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että altistuminen liuotinaineille olisi kokonaan loppunut, koska vesiohenteiset tuotteet sisältävät mm. glykolieettereitä. Sen sijaan korjausrakentamisessa ja metallien maalauksessa liuotinpohjaisia maaleja käytetään edelleen yleisesti.

-
Kuva 4. Arvioitu työperäinen altistuminen aromaattisille hiilivedyille ammateittain vuosina 2013-2015. Altistumistasot on arvioitu käyttäen tolueenin HTP8h-arvoa (25 ppm) vuodelta 2014. Styreenille ja tolueenille altistuneet on laskettu mukaan altistuneisiin. Kaaviossa on esitetty ammattiryhmät, joissa on vähintään 50 altistuvaa (Lähde: Työterveyslaitoksen FINJEM-altistumistietojärjestelmä, versio 2016).

Myös aromaattisille hiilivetyliuottimille altistuvissa on eniten maalareita, lakkaajia ja lattiantekijöitä. Tämä altistuminen eroaa edellisestä liuotinryhmästä siinä, että yhteispitoisuuden HTP-arvoja ylitetään työssä selvästi enemmän. Toisena ryhmänä ovat muovityöntekijät, jotka altistuvat etenkin lujitemuovityössä usein yli 50 % HTP-arvon meneville yhteispitoisuuksille, lähinnä styreenille. Muita altistuvia ammattiryhmiä ovat mm. koneen- ja moottorinkorjaajat, öljynjalostustyöntekijät ja muut kemiallisen työn ammatit, muut graafisen työn ammatit ja painajat.

Suomessa on käytössä lakisääteinen ASA-rekisteri, johon rekisteröidään syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvat työntekijät. Näihin aineisiin kuuluu liuottimista bentseeni, jolle merkittävin altistuminen tulee kuitenkin moottoribensiinille altistumisesta. Liuotintarkoituksissa bentseeniä ei enää nykyisin saa käyttää.

Muita ASA-rekisterissä olevia kloorattuja hiilivetyjä on lueteltu taulukossa 5. On huomioitava, että ASA-rekisteristä puuttuu tällä hetkellä trikloorietyleeni, jonka syöpävaarallisuudesta on nykyisin selkeästi vahvempaa näyttöä kuin näistä muista klooratuista hiilivedyistä. Tämä tulee muuttumaan ASA-lainsäädännön päivityksen myötä vuonna 2020. Taulukossa 4 henkilöiden määrissä näkyy selvä lasku vuoden 2002 luvuista vuoden 2014 lukuihin verrattuna. Vuonna 2002 valtaosa rekisteriin ilmoitetuista henkilöistä työskenteli laboratorioissa tai tutkimustehtävissä. Samoin vuonna 2014 rekisteriin ilmoitetuista suurin osa työskenteli laboratorioissa tai tutkimustehtävissä, mutta mukaan oli tullut uusi ryhmä höyrykoneiden ja lämmityskattiloiden hoitajat ja lämmittäjät. Tämä voi johtua tietoisuuden lisääntymisestä tai liittyä esimerkiksi ongelmajätteiden käsittelylaitosten tai vesilaitosten toiminnan muutoksiin. ASA-rekisteri perustuu yritysten itse tekemiin ilmoituksiin, jolloin altistumislukuihin vaikuttaa myös työnantajan tietoisuus ASA-rekisterivelvoitteesta.

Taulukko 4. ASA-rekisteriin ilmoitetut henkilöt, jotka altisuivat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville klooratuille hiilivedyille vuosina 2002 ja 2014.
Liuotin Henkilömäärä 2002 Henkilömäärä 2014
Kloroformi, CAS 67-66-3 1448 784
Hiilitetrakloridi, CAS 56-23-5 287 38
1,2-Dikloorietaani, CAS 107-06-2 159 77
1,1,2,2-Tetrakloorietaani, CAS 79-34-5 65 44

Liuottimien terveyshaitat

Liuottimien terveysvaaroista varoitetaan CLP-asetuksen mukaisilla vaaralausekkeilla sekä vaaraluokalla ja -kategorioilla, joita on lueteltu esimerkkiliuottimille taulukossa 5. EU:ssa harmonisoitujen ja lainsäädännöllä vahvistettujen luokitusten lisäksi aineille löytyy yritysten itse tekemiä luokituksia, jotka on myös lueteltu Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämässä luettelossa. Kemikaalivirasto ei tarkista tai varmenna näiden yritysten itse antamien luokitusten oikeellisuutta.

Taulukko 5. Tavallisimpien liuotinaineiden terveysvaaraluokitukset: liuottimet on listattu taulukon 1 liuotinryhmien mukaisessa järjestyksessä (Styreenistä kerrotaan sen omalla verkkosivulla).
Liuotin
Vaaralausekkeet  
  Vaaraluokka ja -kategoria
n-Heksaani, CAS 110-54-3 H304 Voi olla tappava nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin Asp. Tox. 1
  H315 Ärsyttää ihoa Skin Irrit. 2
  H336 Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta STOT SE 3
  H361 Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä tai vaurioittavan sikiötä Repr. 2
  H373 Saattaa vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa STOT RE 2
Tolueeni, CAS 108-88-3 H304 Voi olla tappava nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin Asp. Tox. 1
  H315 Ärsyttää ihoa Skin Irrit. 2
  H336 Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta STOT SE 3
  H361 Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä tai vaurioittavan sikiötä Repr. 2
  H373 Saattaa vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa STOT RE 2
Ksyleenit, CAS 1330-20-7 H312 Haitallista joutuessa iholle Acute Tox. 4
  H315 Ärsyttää ihoa Skin Irrit. 2
  H332 Haitallista hengitettynä Acute Tox. 4
Bentseeni, CAS 71-43-2 H304 Voi olla tappava nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin Asp. Tox. 1
  H315 Ärsyttää ihoa Skin Irrit. 2
  H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä Eye Irrit. 2
  H340 Saattaa aiheuttaa perimävaurioita Muta. 1B
  H350 Saattaa aiheuttaa syöpää Carc. 1A
  H372 Vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa STOT RE 1
Alifaattinen liuotinbensiini,
EY nro 920-750-0*
H304 Voi olla tappava nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin Asp. Tox. 1
  H336 Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta STOT SE 3
Aromaattinen liuotinbensiini,
CAS 64742-82-1
H304 Voi olla tappava nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin Asp. Tox. 1
  H340 Saattaa aiheuttaa perimävaurioita Muta. 1B
  H350 Saattaa aiheuttaa syöpää Carc. 1B
  H372 Vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa (keskushermosto) STOT RE 1
Aromaattinen liuotinbensiini,
CAS 90989-39-2
H304 Voi olla tappava nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin Asp. Tox. 1
  H340 Saattaa aiheuttaa perimävaurioita Muta. 1B
  H350 Saattaa aiheuttaa syöpää Carc. 1B
Metanoli, CAS 67-56-1 H301 Myrkyllistä nieltynä Acute Tox. 3
  H311 Myrkyllistä joutuessaan iholle Acute Tox. 3
  H331 Myrkyllistä hengitettynä Acute Tox. 3
  H370 Vahingoittaa elimiä STOT SE 1
2-Propanoli, CAS 67-63-0 H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä Eye Irrit. 2
  H336 Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta STOT SE 3
Etyyliasetaatti, CAS 141-78-6 H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä Eye Irrit. 2
  H336 Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta STOT SE 3
2-Butanoni, CAS 78-93-3 H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä Eye Irrit. 2
  H336 Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta STOT SE 3
1,2-Propaanidioli,
CAS 57-55-6*
H302 Haitallista nieltynä Acute Tox. 4
  H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä Eye Irrit. 2
2-Etoksietanoli, CAS 110-80-5 H302 Haitallista nieltynä Acute Tox. 4
  H331 Myrkyllistä hengitettynä Acute Tox. 3
  H360 Saattaa heikentää hedelmällisyyttä tai vaurioittaa sikiötä Repr. 1B
2-(2-Metoksietoksi)etanoli
CAS 111-77-3
H361 Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä tai vaurioittavan sikiötä Repr. 2
2-Butoksietanoli,
CAS 111-76-2
H302 Haitallista nieltynä Acute Tox. 4
  H312 Haitallista joutuessa iholle Acute Tox. 4
  H315 Ärsyttää ihoa Skin Irrit. 2
  H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä Eye Irrit. 2
  H332 Haitallista hengitettynä Acute Tox. 4
2-Etoksietyyliasetaatti,
CAS 111-15-9
H302 Haitallista nieltynä Acute Tox. 4
  H312 Haitallista joutuessa iholle Acute Tox. 4
  H332 Haitallista hengitettynä Acute Tox. 4
  H360 Saattaa heikentää hedelmällisyyttä tai vaurioittaa sikiötä Repr. 1B

* Lausekkeet tulevat ainoastaan yritysten antamista tiedoista luokitus- ja merkintäilmoituksissaan tai rekisteröintiasiakirjoissaan.

Liuottimet imeytyvät elimistöön helposti, koska ne ovat rasvaliukoisia. Pääasiassa liuottimille altistutaan liuotinhöyryjä hengittämällä, mutta ne voivat imeytyä helposti myös terveen ehjän ihon läpi. Lisäksi monet liuottimet ovat helposti haihtuvia, syttyviä ja palavia nesteitä, jotka voivat olosuhteista riippuen aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran.

Välittömät terveysvaikutukset

Liuotinhöyryt voivat ärsyttää nenän ja nielun limakalvoja, hengitysteitä ja silmän sidekalvoa. Höyryjen hengittämisestä seuraavia nopeasti ilmaantuvia hermosto-oireita ovat huimaus, päänsärky, huonovointisuus, väsymys ja huumaantumisen tunne. Lisäksi roiskeet voivat vahingoittaa silmiä ja nesteiden käsittely voi kuivattaa ja ärsyttää ihoa. Äkillinen (yleensä tapaturmainen) altistuminen erittäin suurille liuotinhöyrypitoisuuksille voi johtaa jopa tajuttomuuteen ja hengenvaaraan. Yleensä lyhytaikaisen altistumien oireet ovat kuitenkin ohimeneviä.

Pitkäaikaisvaikutukset

Toistuva ja pitkäaikainen altistuminen liuottimille saattaa aiheuttaa pysyviä keskushermostomuutoksia, joita kutsutaan liuotinaivosairaudeksi (krooninen liuotinainemyrkytys). Liuotinaivosairauden tyypillisiä oireita ovat muistin, keskittymiskyvyn ja uuden oppimisen häiriöt. Lisäksi voi esiintyä väsymystä, ärtyneisyyttä, mielialahäiriöitä, päänsärkyä, unihäiriöitä ja alkoholin sietokyvyn heikkenemistä. Vuosina 2008-2014 Työperäisten sairauksien rekisterissä liuottimien vahvistetuista ammattitaudeista (82 kappaletta) todettiin toksinen liuotinaineiden aiheuttama aivosairaus 37 henkilöllä (45 %). Toksista liuotinaineiden aiheuttamaa aivosairautta esiintyy mm. maalareilla ja veneenrakentajilla. Liuotinaineaivosairaus on yleisesti ottaen alidiagnosoitu sairaus.

Tietyt liuotinaineet, kuten tolueeni, voi lisätä melun aiheuttaman kuulovaurion riskiä.

Liuotinaineiden aiheuttamat maksa- tai munuaisvaikutukset ovat mahdollisia vain hyvin korkeille pitoisuuksille altistuttaessa ja ovat siten nykyaltistumisilla epätodennäköisiä.

n-Heksaani on tyypillinen ääreishermostoon vaikuttava liuotin, mutta sen käyttö ja altistuminen sille on nykyään rajallista.

Syöpää aiheuttaviksi liuottimiksi on luokiteltu mm. bentseeni ja trikloorietyleeni. Bentseeni aiheuttaa leukemiaa, mutta nykyisillä altistumistasoilla bentseenin aiheuttaman leukemian riski on matala. Trikloorietyleenin on todettu lisäävän munuaissyövän riskiä, minkä takia sen käyttö on nykyään luvanvaraista EU:ssa. Dikloorimetaani ja tetrakloorietyleeni ovat puolestaan esimerkkejä mahdollisesti syöpää aiheuttavista liuottimista. Niiden syöpävaarallisuusepäily perustuu korkea-annoksisiin eläinkokeisiin ja vaikutusten relevanssi työperäisessä altistumisessa tavattavilla altistumistasoilla on epävarma.

Raskaudenaikainen liuotinaineille altistuminen on epidemiologisissa tutkimuksissa lisännyt mm. keskenmenojen ja sikiön pienipainoisuuden riskiä, minkä takia suositus on, ettei raskauden aikana altistuta yli 10 % HTP:stä oleville liuotinaineiden yhteispitoisuuksille. Joillakin tietyillä liuotinaineilla, kuten n-metyylipyrrolidonilla ja tietyillä vanhemmilla lyhyempiketjuisilla glykolieettereillä on todettu spesifisiä vaikutuksia joko sikiön kehitykseen tai hedelmällisyyteen. Selkeästi hedelmällisyyteen vaikuttavien glykolieettereiden käyttö on nykyään hyvin rajallista.

Lisäksi liuotinainetyöskentelyssä esiintyy ammattitauteina jonkin verran ei-allergista kosketusihottumaa, astmaa ja kauneudenhoitoaineiden aiheuttamaa allergista kosketusihottumaa.

Liuottimien riskienhallinta

Jos vain mahdollista, niin käytetään työssä sellaista ainetta, joka sisältää vähemmän tai ei lainkaan liuottimia. Otetaan myös käyttöön uudenaikaisia tekniikoita, kuten vaikkapa robottiruiskuja, joilla voidaan vähentää ilmaan vapautuvien liuotinhuurujen määrää. Liuotintyöt kannattaa myös tehdä erillisessä tilassa (osastointi), millä estetään kaikkien työpaikalla työskentelevien liuotinhuurujen hengittäminen. Lisäksi pitää huolehtia hyvästä yleisilmanvaihdosta ja tarvittaessa ottaa käyttöön myös kohdepoistomenetelmiä. Vinkkejä löytyy mm. Styreenin verkkosivuilta.

Jos edellä mainituilla keinoilla ei saada poistettua liuottimille altistumista työssä, pitää käyttöön ottaa hengityksensuojaimia, kuten aktiivihiilisuodattimella (A-tyyppi, ruskea) varustettu puolinaamari tai akkukäyttöinen puhallinlaite. Hengityssuojainsuositukset tulee tarkistaa käytetyn tuotteen käyttöturvallisuustiedotteesta tai koulutetulta suojainmyyjältä (esim. Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry. eli STYL).

Liuottimia käsitellessä tulee lisäksi käyttää oikeantyyppisiä liuottimia läpäisemättömiä suojakäsineitä, kuten nitriili- tai butyylikumi-käsineitä. Myös suojakäsinesuositukset pitää tarkistaa käytetyn tuotteen käyttöturvallisuustiedotteesta tai koulutetulta suojainmyyjältä. Lisäksi pitää huolehtia siitä, että ihon puhdistukseen käytetään siihen kehitettyjä aineita, eikä liuottimia, kuten tärpättiä, asetonia tai tinneriä. Myös suojavaatetukseen tulee kiinnittää huomiota. Työssä tarvittavat suojavaatteet voivat vaihdella esiliinasta kemikaalisuojapukuun. Esimerkiksi ruiskumaalauksessa käytetään tarvittaessa kemikaalisuojapukua.

Liuottimia siirretään monesti alkuperäisistä astioista toisiin esim. pienempiin astioihin. Jos näin toimitaan, pitää tähän uuteen astiaan muistaa kirjoittaa selkeästi vähintään liuottimen nimi ja vaaramerkintä. Elintarvikeastioita ei saa käyttää tällaiseen tarkoitukseen, koska esim. limsapulloista on vahingossa juotu vaarallisia liuottimia, kun niihin ei ole tehty asianmukaisia merkintöjä.

Riskinarvioinnissa pitää selvittää mahdolliset altistumistasot, jotta voidaan suunnitella hyvät ja toimivat torjuntatoimenpiteet altistumisen estämiseksi. Altistumista seurataan esim. työilman epäpuhtauksien mittauksilla. Riskinarvioinnin tulee olla jatkuvaa työn arkeen sisältyvää toimintaa. Jos työpaikalla tehdään muutoksia, esim. muutetaan tiloja, työvälineitä tai tuotantoprosessia, tulee tällöin muistaa heti tehdä muutokselle oma riskinarviointi ja selvittää mahdollisia uusia altistumistekijöitä sekä muita turvallisuusriskejä.

Kysy lisää asiantuntijaltamme

Tuula Liukkonen

Tuula Liukkonen

Job title
johtava asiantuntija
Sähköpostiosoite
tuula.liukkonen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 3208

Lähteet ja lisätiedot

Avainsanat

altistuminen
kemikaalit
riskienhallinta