Puupöly

Suomessa työskentelee noin 45000 työntekijää työtehtävissä, joissa altistutaan puupölylle. Puu ja puuta sisältävät levyt eri muodoissaan ovat materiaaleina hyvin moninaisia. Näin myös niiden työstössä syntyvän pölyn kemiallinen koostumus ja hiukkaskoko vaihtelevat laajasti. Puupölyaltistumiseen liittyvät terveysvaikutukset ovat nekin moninaisia ja riippuvat pölyn ominaisuuksista. Altistumisen ehkäisyssä ja pölyn hallinnassa tekniset keinot, työjärjestelyt ja työtavat ovat tärkeitä, mutta myös henkilösuojaimet voivat olla tarpeen.
Sisällysluettelo

Puupölyn esiintyminen työssä

Puuaineksen pääkomponentit ovat selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini. Lisäksi puu sisältää puulajista riippuen satoja erilaisia kemiallisia yhdisteitä, kuten terpeeniyhdisteitä, rasvahappoja, hartsihappoja, fenoliyhdisteitä, alkoholeja, tanniineja ja flavonoideja. Puuta ja puulevyjä työstettäessä ilmaan vapautuu pölyä, jonka hiukkaskoko vaihtelee laajasti mm. työstömenetelmästä, puulajista ja puun kosteudesta johtuen. Suurin osa puupölyhiukkasten massasta keskittyy yleensä yli 10 μm:n hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös alle 5 µm:n hiukkasia, jotka pääsevät hengityselimissä keuhkojen perimmäisiin osiin saakka. Nanokoon hiukkasia ei puun työstössä juuri synny. Puupöly voi sisältää puhtaan puuaineksen lisäksi luonnollisia epäpuhtauksia, kuten runkopuun pinnalla olevat bakteerit ja homesienet sekä sahatavarassa esiintyvät home-, sinistäjä- ja lahottajasienet. Kemialliset lisäaineet voivat olla peräisin myös puunsuojakemikaaleista, liimoista ja pintakäsittelyaineista, kuten maaleista ja lakoista.

Kasvitieteellisesti puulajit jaetaan lehtipuihin ja havupuihin. Lehtipuista käytetään englannin kielessä nimitystä ‘hardwood’ (kovapuu) ja havupuista nimitystä ‘softwood’ (pehmeä puu), vaikka nämä nimitykset eivät suoranaisesti liitykään puun ”kovuuteen” eli tiheyteen. Teollisessa käytössä on muutamia satoja puulajeja. Suomessa yleisimmin käytettävät puuraaka-aineet ovat mänty, kuusi sekä erilaiset puulevyt. Myös koivua käytetään verrattain runsaasti. Muiden lehtipuiden käyttö on melko vähäistä.

Tilastotietoa mm. puun käytöstä, metsäteollisuuden tuotannosta, viennistä ja tuonnista löytyy Metsäteollisuus ry:n verkkosivuilta

Puupölyä esiintyy työpaikkojen ilmassa varsinaisilla puutoimialoilla puun sahauksessa ja höyläyksessä, levyteollisuudessa sekä puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa. Lisäksi puuta työstetään ja puupölylle altistutaan monilla muilla teollisuuden aloilla, kuten esimerkiksi paperi- ja kartonkimassan valmistuksessa, rakennusteollisuudessa, kulkuneuvojen valmistuksessa, malliveistämöissä mm. metalli- ja betonituotteiden valmistuksessa sekä oppilaitoksissa.
 

Puupölylle altistumisen raja-arvot ja muut vertailuarvot

Puupölylle altistumista säädellään vuoden 2017 lopussa voimaan tulleella EU-direktiivillä (2017/2398), jonka nojalla Suomessa on annettu Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019). Kovapuupölyn (lehtipuupöly) sitovaksi raja-arvoksi ilmassa on asetettu 2 mg/m3, mutta siirtymäaikana, joka jatkuu 17.1.2023 saakka, raja-arvo on 3 mg/m3.

Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, on asetettu kansallisia työhygieenisiä raja-arvoja puupölylle. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama HTP-arvo eli haitalliseksi tunnettu pitoisuus hengittyvälle puupölylle on 2 mg/m3 koko työpäivän (8h) keskiarvona vuoden 2020 HTP-arvot julkaisussa. Perustelut raja-arvolle löytyvät HTP-arvojen perustelumuistiosta. Uusille ja uudistetuille laitoksille käytetään HTP-arvoa 1 mg/m3. Nämä HTP-arvot ovat olleet voimassa vuodesta 2007 saakka.

Puupölylle altistuminen työssä

Mitatut puupölyn pitoisuudet

Työterveyslaitoksen työhygieenisen mittausrekisterin mukaan Työterveyslaitos teki vuosina 2008-2016 yhteensä 860 puupölymittausta. Mittaustulokset sisältävät sekä työntekijöiden hengitysvyöhykkeiltä altistumisen arviointia varten määritettyjä pitoisuuksia että kiinteistä mittauspisteistä kerätyistä näytteistä määritettyjä pitoisuuksia. Pitoisuudet on määritetty hengittyvänä pölynä.

Puupölypitoisuudet vaihtelevat eri toimialoilla ja eri työvaiheissa. Eniten puupölypitoisuuksia oli mitattu sahoilla ja levyteollisuudessa. Huonekalujen valmistuksesta mittaustuloksia on hyvin vähän koko 2000-luvulta. Myös puutuotteiden valmistuksessa mittausten määrä on vähentynyt vuosijaksolla 2008-2016. Kaikista mittaustuloksista 24 % oli yli puolet HTP-tasosta ja 12 % ylitti HTP-tason 2 mg/m3 (Kuva 1).

-
Kuva 1. Työterveyslaitoksen tekemien puupölyn ilmamittausten lukumäärät eri pitoisuustasoilla vuosina 2008-2016. HTP-arvona on käytetty arvoa 2 mg/m3 (lähde: Työterveyslaitoksen työhygieenisten mittausten rekisteri).

Työterveyslaitoksen puupölymittausten keskiarvo vuosina 2008-2016 oli 1,5 mg/m3, mediaani 0,43 mg/m3, maksimi 136 mg/m3 ja 95 %-piste 4,0 mg/m3. 95 %-piste (persentiili) tarkoittaa arvoa, jota pienempiä 95 % mittaustuloksista on. Vuosien 2012-2016 mittaustulosten mediaanipitoisuus oli pienempi kuin vuosina 2008-2011 (taulukko 1). Puupölypitoisuuksien keskiarvoa nosti vuosina 2008-2011 muutamat hyvin korkeat pitoisuudet.

Taulukko 1. Mitatut puupölypitoisuudet vuosina 2008-2011 ja 2012-2016 (lähde: Työterveyslaitoksen työhygieenisten mittausten rekisteri).
Vuodet Mittausten lkm. Keskiarvo Mediaani Vaihteluväli 95%-piste Yksikkö
2008-2011 534 1,8 0,48 0,10-136 4,2 mg/m3
2012-2016 326 0,89 0,36
0,06-11,5
3,7 mg/m3

Puupölylle altistuneiden määrät ja altistumistasot

Työterveyslaitoksen FINJEM-altistumistietojärjestelmän arvioiden mukaan puupölylle altistuvien määrä on laskenut 2000-luvulla, mikä johtuu pääosin työntekijämäärän vähenemisestä (Kuva 2). Vuosina 2004-2006 puupölylle altistuvia työntekijöitä arvioitiin olevan lähes 60000. Vastaava määrä vuosina 2013-2015 oli noin 45000 työntekijää. Merkittäville – yli puolet HTP-arvosta 2 mg/m3 – puupölypitoisuuksille altistuvien määrä on vähentynyt vuosina 2004-2015 noin 10000 työntekijästä vajaaseen 7000 työntekijään.

-
Kuva 2. Puupölylle altistuvien määrä ja altistumistaso vuosina 2004-2015. Luvussa ovat mukana kaikki ammatit. HTP-arvona on käytetty voimassa olevaa arvoa 2 mg/m3, jonka mukaan myös ennen vuotta 2007 olevat tulokset on laskettu (FINJEM altistumistietojärjestelmä, versio 2016). 

Ylivoimaisesti suurin puupölylle altistuva työntekijäryhmä on rakennuspuutyöntekijät (Kuva 3). Seuraavaksi eniten puupölylle altistuvat huonekalu- ja sisustuspuusepät sekä puutavaratyöntekijät. Puupölylle altistuvien siivoojien ja siivoustyönjohtajien altistuminen on suhteellisesti merkittävintä. Heistä yli 60 %:n arvioidaan altistuvan yli puolet HTP-arvosta oleville pitoisuuksille. Seuraavaksi suurimmille pitoisuuksille altistuvia ovat penkkipuusepät, joista reilu 30 % altistuu pitoisuuksille yli puolet HTP-arvosta. Rakennuspuutyöntekijöistä noin 11 %:n arvioidaan altistuvan näin suurille pitoisuuksille.

-
Kuva 3. Altistuminen puupölylle ammateittain vuosina 2013-2015 ja altistumistaso. HTP-arvona on käytetty arvoa 2 mg/m3 (FINJEM altistumistietojärjestelmä, versio 2016).

Puupölyn terveyshaitat

EU:n asiantuntijaelin SCOEL (Scientific Committee on Occupational Exposure Limits) katsoi jo vuoden 2003 arviossaan, että puupölypitoisuudet 0,5-1 mg/m3 voivat aiheuttaa terveydellistä haittaa. Myös sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa HTP-arvojen perustelumuistiossa (STM 2007) todetaan, että tutkimusten mukaan yli 1 mg/m3 puupölypitoisuuksissa hengitysteiden ärsytysoireet ovat ilmeisiä ja yleisiä. SCOEL:in mukaan ei ole järkevää erotella eri puulajien pölyjen terveysvaikutuksia, kun halutaan suojella työntekijöitä haittavaikutuksilta.

Puupölyn riskienhallinta

Puupölyä voidaan hallita työpaikoilla ja työntekijöiden altistumista vähentää:

  • työstöprosessien automatisoinnilla ja kauko-ohjausta lisäämällä
  • altistumisaikaa lyhentämällä
  • pölyn tuottoa vähentämällä, mm. työstömenetelmän valinnalla, työstöarvojen ja terägeometrian optimoinnilla
  • koteloinnein, prosessi- ja kohdepoistoin
  • työpistekohtaisen tuloilman ja yleisilmanvaihdon avulla
  • estämällä pölyn leviäminen, mm. siivoamalla lattiat ja muut pinnat säännöllisesti, puhdistamalla koneet ja laitteet
  • välttämällä paineilman käyttöä puhdistamisessa.

Mikäli teknisillä hallintakeinoilla, työjärjestelyillä ja työtavoilla ei saada työntekijöiden altistumista puupölylle riittävän vähäiseksi, voidaan suojautua hengityksensuojaimin. Erityisesti lyhytaikaisissa ja/tai harvoin toistuvissa altistavissa tehtävissä, kuten esim. siivous ja huoltotyöt, hengityksensuojaimet ovat usein ainoa järkevä vaihtoehto altistumisen hallintaan. Tavanomaisessa työssä puupölyltä suojaamaan riittää P2-luokan suodattimilla varustettu puolinaamari. Mikäli pölypitoisuus on hyvin suuri tai suojainta vaativaa työtä tehdään säännöllisesti yli kaksi tuntia päivässä, suositellaan kokonaamari- tai visiirityyppistä hengityksensuojainta P3-luokan suodattimilla varustettuna. Tällainen hengityksensuojain suojaa myös silmät pölyn aiheuttamalta ärsytykseltä. Jos työpaikan ilmassa esiintyy puupölyn lisäksi muita altisteita, kuten esim. sahoilla puusta haihtuvia terpeeniyhdisteitä tai pölyn mukana vapautuvia mikrobeja, voidaan tarvita hengityksensuojaimissa pölysuodattimen lisäksi myös yhdistelmäsuodattimia, kuten esim. A2P3.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Tuula Liukkonen

Tuula Liukkonen

johtava asiantuntija
Sähköpostiosoite
tuula.liukkonen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 3208
Reetaleena Rissanen

Reetaleena Rissanen

erikoistyöhygieenikko
Sähköpostiosoite
reetaleena.rissanen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 3235

Lähteet ja lisätiedot

  • Binazzi A, Ferrante P, Marinaccio A. Occupational exposure and sinonasal cancer: a systematic review and meta-analysis. BMC Cancer 2015; 15:49; doi10.1186/s12885-015-1042-2.
  • Husgafvel-Pursiainen K, Carton M, Luce D, Wolff H, Holmila R, Schlünssen V, Bornholdt J, Hansen J. Sinonasal cancer. In: Anttila S, Boffetta P (Eds.). Occupational Cancers. Springer-Verlag, London, 2014. pp. 139-168.
  • International Agency for Research on Cancer (IARC). IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans. Arsenic, Metals, Fibres and Dusts. Vol. 100C. IARC, Lyon, France, 2012.
  • Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala. 2005.
  • Scientific Committee on Occupational Exposure Limits for Chemical Agents (SCOEL). Published recommendations. Wood dust. SUM 102; 2004. European Commission, DG for Employment, Social Affairs & Inclusion.
  • Siew SS, Martinsen JI, Kjaerheim K, Sparén P, Tryggvadottir L, Weiderpass E, Pukkala E. Occupational exposure to wood dust and risk of nasal and nasopharyngeal cancer: A case-control study among men in four Nordic countries – With an emphasis on nasal adenocarcinoma. Int J Cancer. 2017 Dec 15;141(12):2430-2436. doi: 10.1002/ijc.31015. Epub 2017 Sep 8.
  • Tietokortti: Puupölylle altistuminen. Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos 2020.
  • Työhygieenisten altistumismittausten rekisteri (v.2008-2016). Työterveyslaitos, Helsinki (julkaisematon)
  • Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR). Vuosittainen tilasto Ammattitaudit. Työterveyslaitos, Helsinki.
  • Työterveyslaitoksen FINJEM- altistumistietojärjestelmä, versio 2016.
  • Welling I, Eriksson G, Isakson M, Liukkonen T, Husgafvel-Pursiainen K, Rasinen O, Korhonen K, Taskinen L. Puupölyn hallinta puuteollisuudessa. 2. uudistettu painos. Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos, Helsinki 2020.

Avainsanat

altistuminen
kemikaalit
puupöly
riskienhallinta