Työterveyspalvelujen hankinta

Työpaikan työterveyspalvelujen hankinta tulee työnantajalle ajankohtaiseksi toimintaa käynnistäessä, kun työterveyshuollon järjestämistapaan halutaan muutos tai kun palveluntuottajan vaihtaminen on ajankohtaista.
Sisällysluettelo

Työnantaja päättää mistä, millaisia ja miten laajoja työterveyspalveluja hankitaan. Vähimmäisvaatimuksena on lainsäädännön (1383/2001) edellyttämä työterveyshuolto. Työterveyspalveluja hankkiessaan työnantajan on toimittava yhteistyössä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työntekijöillä on oikeus tehdä työterveyspalveluja koskevia ehdotuksia. 

Työnantaja voi hankkia työterveyspalvelut kunnalliselta työterveysyksiköltä tai yksityiseltä terveydenhuoltopalveluita tuottavalta yksiköltä, joka on oikeutettu tuottamaan työterveyspalveluita. 

Myös yrittäjät ja muut omaa työtä tekevät ovat oikeutettuja hankkimaan työterveyspalveluita itselleen. 

Yksityinen vai julkinen toimija?

Työterveyspalvelujen hankintatapaan vaikuttaa se, edustaako hankkija yksityistä vai julkista toimijaa. Yksityisessä yrityksessä toimiva työnantaja voi itse päättää miten hän hankkii työterveyspalvelut. Palveluhankinnoissa julkisen toimijan (valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset, valtion liikelaitokset sekä muut julkisoikeudelliset laitokset) tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista (348/2007) työterveyspalveluja hankkiessa. Laissa on kuvattu tarkemmin hankintamenettelyjä, joita palvelujen hankkijan on mahdollista hyödyntää. 

Valtionhallinnon työnantajat hankkivat työterveyshuoltopalvelut valtion hankintayksikön keskitetyn puitejärjestelyn avulla. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy vastaa puitejärjestelystä.

Palvelujen sisältö

Työterveyspalvelujen sisältö ja työterveyshuollon tehtäväkenttä on määritelty työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Työnantaja on velvollinen järjestämään nämä työterveyshuoltolain edellyttämät palvelut. Toiminta tulee toteuttaa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden (708/2013) mukaisesti. 

Yhteenvetona esitettynä toiminta käsittää:  

Työpaikkaselvitykset

  • työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi 
  • toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi ja tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin 

Terveystarkastukset

  •  työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus

  • tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa 
  • työyhteisön toimivuuden edistäminen 

Työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen

  • osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja sen edistäminen 
  • työkykyä ylläpitävät ja edistävät toimenpiteet sekä tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen 
  • yhteistyön toteuttaminen muiden tahojen kanssa (esimerkiksi terveydenhuolto, työhallinto, sosiaalivakuutus ja työsuojeluviranomaiset)  

Ensiavun järjestämiseen osallistuminen

  •  työpaikkakohtaisen ensiapuvalmiuden arviointi ja suunnittelu 
  • psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarvittava neuvonta ja ohjaus aloilla, joilla on väkivallan uhkaa tai esiintyy väkivaltatilanteita

Palvelujen toteuttaminen on yhteistyötä

Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työpaikan olosuhteet, työ sekä siihen liittyvät muutokset edellyttävät. 

Työpaikat ja niiden olosuhteet ovat erilaisia ja siten myös työterveyspalvelujen ja toiminnan tarpeet eroavat toisistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työpaikan ja työterveyshuollon tulee yhdessä räätälöidä tarpeen mukaiset palvelut.  

Sairaanhoito ja muu terveydenhoitopalvelu

Sairaanhoitopalvelujen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Työnantaja voi työterveyshuoltolain edellyttämän työterveyspalvelun lisäksi järjestää sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja työntekijöilleen päättämässään laajuudessa. Työterveyspainotteisen sairaanhoidon myötä syntyvä yhteistyö luo lisää mahdollisuuksia sairauksia ehkäisevään työhön ja toimenpiteisiin ryhtymiseen, kun työkykyyn liittyviä uhkia tunnistetaan sairaanhoidon yhteydessä. Palveluja järjestettäessä tulee noudattaa tasa-arvoista kohtelua. Työterveyspalvelujen tulee olla järjestetty työntekijöille tasapuolisesti asettamatta työntekijöitä tai työntekijäryhmiä eri asemaan. Työterveyspalvelujen tulee olla työntekijöille maksuttomia. 

Avainsanat

työterveyspalvelut